Tekoäly, metataidot ja hyvinvointi (Nordic Business Forum -keynote)

Laita hyvä kiertoon!

Tekoäly (AI, Artificial Intelligence) oli odotettuna aiheena Nordic Business Forumin historian ensimmäisessä warm-upissa, joka järjestettiin tänään ennakkotapahtumana pian alkavalle suurtapahtumalle. Tässä on kooste Nordic Business Forum -keynoteista omien pohdintojeni kera, ja lopuksi oli tietysti ihan ”pakko” kysyä tekoälytasoista näkemystä koko kansan AI-kaveriltamme, ChatGPT:ltä!

Jo tapahtuman alkupuheissa mainittiin mm. että ”kaikissa yritysten teknologisissakin ongelmissa aina kysymys on pohjimmiltaan siitä, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan”.

En voisi olla enempää samaa mieltä!

Mutta ehkäpä tekoäly voisi auttaa meitä siinäkin? Tämän jutun luettuasi kommentoi alla oma näkemyksesi!

Nordic Business Forum Tekoäly-keynote 1: Tero Ojanperä (Silo AI)

Pohjoismaiden suurimman tekoäly-yhtiön Silo AI:n Tero Ojanperän mukaan tekoälyn tullessa kaikkien käyttöön teknisempi tietotaito menettää merkitystään, kun taas ihmisten metataitojen, kuten tiimityöskentely-, kommunikointi- ja ajanhallintataitojen, tärkeys korostuu.

Mielenkiintoista oli kuulla, miten tekoälyn käyttö ei vaadi jatkossa enää koodaustaitoja, vaan tekoälyn voi pyytää luomaan myös sen tarvittavan koodinpätkän ja toteuttamaan myös ei-koodarin mieleen nousseen luovan idean, kuten sovelluksen, ilman kallista koodaritiimiä.

Meille paikalla olleille yrittäjille ja johtajille Tero Ojanperä vinkkasi, että näin ison myllerryksen edessä nyt kannattaa investoida henkilöihin, jotka kohtaavat muutoksia uteliaina ja ovat itsekin halukkaita kehittymään, aidosti muuttumaan.

Työpaikkojensa puolesta pelkääviä Tero Ojanperä puolestaan lohdutti, että tekoälyn myötä myös oma osaamistaso tavallaan kasvaa, kun jokainen voi jatkossa tekoälyn tukemana ottaa vastaan myös sellaisia töitä, joihin hänellä ei ole ollut kykyä aiemmin. Tekoälyä voi pyytää tekemään supernopeastikin sellaisia töitä, joita ei itse aiemmin osannut lainkaan tai ei ainakaan yhtä hyvin kuin muut.

Mitä sinä haluaisit oppia tai oivaltaa?

Entä jos antaisit tekoälyn auttaa siinäkin ja voisit nousta uusille urille jopa tekoälyn tukemana – ei teknologisen uhan lannistamana?

Nordic Business Forum Keynote 2: Teemu Vidgrén (Microsoft)

Microsoftin Teemu Vidgrénin mukaan kaikkien tulee pärjätäkseen olla aikaisempaa selvästi luovempia työssään ja muuttua tekoälyn tullessa osaksi jokaisen arkipäivää.

Kaikkia työntekijöitä on kannustettava ja tuettava tähän suureen muutokseen – ja tämä oli myös mm. Microsoftin oma sisäinen kehitystarve tällä hetkellä.

Teemu Vidgrénin mukaan pintaan nouseva ongelma ei ole tekniikka itse ja sen opettelu, vaan johtajien mindset: jokaisen on ymmärrettävä, että muutos ei koske vain organisaationi jäseniä vaan minua itseänikin, erittäin kokeneenakin ja ”kaiken nähneenä” johtajana.

Et voi vaatia yrityksesi työntekijöitä muuttumaan ja olemaan rohkeampia innovoimaan, ellet ensin varmista, miten juuri sinä itse mahdollistat muutoksen koko johtoryhmällesi ja organisaatiollenne.

Liiketoiminta ja organisaatio eli ihmiset ja yrityksen kulttuuri eivät muutu ilman mindsetin aitoa muutosta.

Olen täysin samaa mieltä, ja siksi juuri tämänkaltaisten kasvukipujen kanssa asiakkaitani autankin.

Nordic Business Forum Keynote 3: Anssi Rantanen (ex-Google kasvustrategi)

Myös Anssi Rantanen korosti muutoshaasteiden ydinongelman olevan siinä, että johtajat itse eivät pysty tai halua muuttua, ja koska laumaeläiminä ihmiset seuraavat aina muiden esimerkkiä, tällöin muukaan organisaatio ei tartu muutokseen.

Hän painotti, että datan valossa useimmat organisaatiot eivät ole kovinkaan hyviä muutosjohtamisessa: 60% muutoksista epäonnistuu.

Stressi voi tehdä meistä ihmisinä ja organisaatioina vahvempia vain, jos mindset ja resilienssi on kunnossa. Adaptaatio lähtee yksilöstä, ja tämä koskee jokaista kokenuttakin johtajaa.

Anssi Rantanen totesi globaalien tutkimusten osoittavan myös sen, että mitä rikkaampi maa, sitä pelokkaammin tekoälyyn suhtaudutaan. Kehittyvät maat näkevät tämän vuosittain 5-10-kertaistuvan tekoälykehityksen suurena mahdollisuutena muuttaa maailmanjärjestystä, ja näin varmasti onkin.

Ehkäpä tämän tiedon valossa voi miettiä myös sitä, miksi kenties juuri pitkän uran tehneet, menestyneet johtajat voivat olla tämän tekoäly-muutoksen isoin hidaste, joissain organisaatioissa jopa este…?

Anssi Rantanen tiivisti puheenvuorossaan mielestäni mainiosti myös sen, miten jokainen yrityksen ongelma on oppimisongelma, ja oppimisen pahin vihollinen on tietäminen. Turvaa muutoksen johtamiseen voi saada myös palauttamalla mieleen ajoittain myös kaikki ne perimmäiset tarpeemme, mitkä eivät muutu, vaikka ”kaikki” muuttuu.

Juurille palaaminen auttaa myös uuden teknologian mukana adaptoitumisessa.

Kokonaisuutena tämänpäiväinen Nordic Business Forum -tapahtuma oli hyvin järjestetty, ja puheenvuorot olivat napakan informatiivisia ja innostusta herättäviä.

Nämä Nordic Business Forum -keynote-koosteet luettuasi: mitä Sinä ajattelet tekoälystä?

Itse olen tekoälystä oikeastaan melkoisen innoissani, vaikka toki riskejäkin näen.

Ihmisen perimmäisenä tarpeena on hengissä säilyminen, ja siksi alitajuisestikin skannaamme uhkia herkemmin kuin kaikkia mahdollisuuksia. Haluamme niin kovasti ennakoida ja ennustaa tulevaa, jotta ”paha ei meitä perisi”.

Joku neurologi (nimeä en valitettavasti muista) kerran esittikin hypoteesin, että ihmisellä on muisti vain siksi, että se voisi kokemustensa pohjalta ennustaa tulevaa ja siten ihmislaji voisi säilyä hengissä. Ja erään unitutkijan (siitä muistista puheenollen: en myöskään tämän aivotutkijan nimeä valitettavasti muista…!) mukaan unet saattavat olla meidän biologinen ongelmanratkaisu- ja ennustusväline eli evoluution näkökulmasta supertärkeä selviämiskeino (sen ”perusputsauksen” ohella; toki muitakin hypoteeseja on unillekin).

Tiedämme, miten muistot, unet, unelmat ja mielikuvitus eli ideointi ja innovointi majailevat samassa paikassa, sen rationaalisen tietoisen mielemme alla. Juuri siksi uskon yhä useamman meistä olevan vihdoin ”pakotettu” tutkailemaan itseäänkin pintaa syvemmältä.

Ei pelkästään itsensäkehittämisen ilosta ja hypnoottisen transsin (ks. myös ’Mitä hypnoosi on’–artikkelini ja hypnoosin & unen vertailuni) rentouttavan vaikutuksen vuoksi, vaan ihan akuutista tarpeesta: tekoälymuutoksestakin selviämiseksi ja elämässä ylipäätään tarvittavan adaptaation perusedellytyksen, sisäisen turvan, luomiseksi.

Tämänpäiväiset tekoäly-teemaiset Nordic Business Forum-keynotet puhuivat tietämisen olevan oppimisen ja luovuuden pahin vihollinen.

Epävarman tulevaisuuden ennustaminen ja tieto voi tuoda näennäistä turvaa. Jos Sinä et kuitenkaan halua pysytellä vain ”faktat faktoina”-tietämisen pakossa vaan haluat luoda vankemman pohjan uuden oppimiselle ja resilienssille, niin mistä Sinä luot itsellesi sen turvan tunteen, joka luonnollisesti vapauttaa oppimiskykyäsi, luovuuttasi ja rohkeuttasi muuttua myös itse – esimerkiksi tämän AI:n, tekoälyn, mukana?

Aito adaptaatio, syvällisesti perustavanlaatuinen muutos ja luovat innovaatiot eivät kasva pelosta tai pakosta, vaan uteliaisuudesta, rohkeudesta, tahdosta ja resilienssistä ennakoimattoman edessä – ja sen kaiken ennenkokemattoman eli ei-ennustettavan keskellä.

Tekoälyn luoma muutos tulee olemaan niin nopeaa, että emme vielä tänään tiedä huomenna tarvittavia päätöksiä. Jokaisen yksilöllinen joustokyky nouseekin arvoon arvaamattomaan.

Ja juuri siksi odotan tekoälynkin tuomia muutoksia erittäin suurella mielenkiinnolla: toisiko tekoäly meidät ihmiset lopulta lähemmäs itseämme? Ja sitä myöten myös toisiamme?

Ei pelosta käsin, vaan aidosta uteliaisuudesta itseämme, toisiamme ja niitä meidän perimmäisiä tarpeita kohtaan.

Mihin asti Sinä todella haluaisit nähdä?

Kysyisitkö tukea tulevaisuuteesi tekoälyltä?

Kun pyysin vielä tekoälyä lukemaan nämä Nordic Business Forum -keynote-muistiinpanoni ja omat pohdintani, niin jo (miltei) koko kansalle tutuksi tullut AI-tekoäly-ystävämme ChatGPT summeerasi sanoman näin:

Tärkeysjärjestyksessä 3 avainasiaa tekoälystä:

1. Ihmisten metataidot korostuvat: Tekoälyn yleistyessä tekninen tietotaito menettää merkitystään, ja ihmisten metataitojen, kuten tiimityöskentelyn, kommunikoinnin ja ajanhallinnan, merkitys kasvaa. Tekoäly voi myös auttaa luomaan koodinpätkiä ja toteuttamaan luovia ideoita.

2. Tarve luovuudelle ja muutokselle: Tekoälyn osuessa arkipäivään, kaikkien on oltava luovempia työssään. Johtajien mindset, muutoksen mahdollistaminen ja organisaation kulttuurin muutos ovat avainasemassa.

3. Muutos ja adaptointi: Muutoksen johtaminen vaatii yksilöiltä resilienssiä ja muutoshalukkuutta. Tekoälyn nopea kehitys vaatii joustavuutta ja uteliaisuutta, ja muutoksen lähtökohtana on ymmärrys omista perustarpeista sekä sisäisen turvan luominen.

Koska olen aidosti kiinnostunut tekoälystä, toki kysyin sitten vielä "hänenkin" näkemykset siitä, onko tekoäly uhka vai mahdollisuus?

”Mitä mieltä sinä olet tekoälystä? Onko se uhka vai mahdollisuus?”, kysyin ChatGPT:ltä vielä lopuksi. Tähän tekoäly vastasi odotetusti sangen nöyränä näin:

Minä olen vain tietokoneohjelma ja minulla ei ole omia mielipiteitä. Kuitenkin, tekoälyä koskeva käsitys riippuu siitä, miten sitä käytetään ja hallitaan. Tekoäly voi olla sekä uhka että mahdollisuus.

Mahdollisuudet:

1. Tehokkuus: Tekoäly voi tehostaa monia prosesseja ja auttaa tekemään monimutkaisia laskelmia nopeasti.

2. Luovuus: Tekoäly voi auttaa luomaan uusia ideoita ja innovaatioita.

3. Tiedon käsittely: Se voi auttaa analysoimaan suuria määriä tietoa ja tuottamaan arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi.

Uhat:

1. Työpaikkojen häviäminen: Tekoäly saattaa korvata tietyt työtehtävät ja aiheuttaa työpaikkojen vähenemistä tietyillä aloilla.

2. Yksityisyyden suoja: Se voi lisätä tietosuojaongelmia ja lisätä huolta henkilötietojen väärinkäytöstä.

3. Riippuvuus: Liiallinen riippuvuus tekoälystä voi heikentää ihmisten taitoja ja luottamusta omiin päätöksiinsä.

Yleinen näkemys on, että tekoäly tarjoaa suuria mahdollisuuksia, mutta sen käyttöön liittyy myös eettisiä ja sosiaalisia kysymyksiä, jotka vaativat tarkkaa harkintaa ja valvontaa.

Ihan hyvä summeeraus ChatGPT:ltä, vai mitä mieltä olet? 🙂