Työhyvinvointi ja työn tehokkuus kohenevat, kun aivokuormitusta karsitaan ja keskittymiskykyä parannetaan kognitiivisen ergonomian avulla.
Miten ihmisen mieli ja keho toimivat, kun vaativa aivotyö keskeytyy yhtenään? Ja onko häiriötä, keskeytyksiä ja tietotulvaa vain pakko sietää?
Eräs tekijä, joka erottaa ihmisen useista muista eläimistä, on ihmisaivojen suuri tilavuus ja huikea kyvykkyys: ne voivat käsitellä ja muistaa ällistyttäviä määriä monimutkaista tietoa, pohtia abstrakteja asioita ja suunnitella tulevaa.
Tästä saamme kiittää erityisesti aivokuorta ja otsalohkoa, joiden aivokuvantaminen on osoittanut olevan vastuussa korkeamman tason kognitiivisista toiminnoista, kuten havaitsemisesta, ajattelusta, muistista ja tietoisuudesta. Ihmisaivot eivät kuitenkaan ole kopioita toisistaan, vaan aivojen kokovaihtelun lisäksi eri aivoalueiden toiminnassa on todettu olevan yksilöiden välisiä eroja. (Genon ym., 2018.)
Uraputkessaan / oravanpyörässään paahtavaa voi tuhottomasti turhauttaa fraasi ”tee työtä, jolla on merkitys”. Työn merkityksellisyys on…
Aivoissamme on myös sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta tärkeitä alueita. Edellä mainittu otsalohko ja tietyt limbisen järjestelmän alueet ovat kehittyneet ihmislajin evoluution saatossa yhteistyötä, kommunikaatiota ja tunteiden käsittelyä vaativiin tilanteisiin sopiviksi. Siksi kykenemme käsittämään toisten ihmisten näkökulmia, keskustelemaan monenlaisista asioista ja voimme tunnistaa toisten tunteita. Lisäksi ihmisaivot ovat rakentuneet havaitsemaan herkästi sosiaalisia hierarkioita. (Rolls, 2015.)
Työhyvinvointi rakentuu pitkälti aivojen hyvinvoinnin varaan.
Tälläisiä ikivanhoja, supertärkeitä aivoja ihmisen elämän (myös työelämän hyvinvoinnin!) kannalta on esimerkiksi nopeaan reagointiin ja uhkien tunnistamiseen erikoistunut mantelitumake eli amygdala.
Tämä aivojen pelkokeskukseksikin kutsuttu alue pystyy käynnistämään adrenaliinin ja kortisolin erityksen silmänräpäyksessä, jolloin kehomme voi reagoida pikaisesti esimerkiksi pakenemalla tai jaksamalla taistella raivoisasti, tavalliset voimavaramme ylittäen. Pelon, säikähtämisen ja vihastumisen reaktiot tuntuvat ja näkyvät varsin nopeasti ja kehollisesti.
Aivojen peilisolut taas pystyvät tunnistamaan näitä tunteita muissa yksilöissä ja saavat kehomme peilaamaan niitä niin, että meissä saattaa virittyä samoja kehollisia reaktiota. Mieti vaikka hetki sitä, miten nopeasti säikähdys ja kauhu tarttuu?
Evoluutiomme myöhemmässä vaiheessa kehittynyt ja kokoa kasvanut etuotsalohkon aivokuori voi kuitenkin suodattaa ja hillitä amygdalan ja peilisolujen sekä kehollisten reaktioiden viestejä.
Emme vastaa jokaiseen uhkaan toimimalla äärimmäisillä tavoilla, vaikka kehomme sellaista viestisikin – myös tunneälyn tasolla: pystymme lukemaan omia ja toisten tunteita sekä päättelemään niiden taustalla olevia tarpeita. Oikeastaan etuaivolohkon kyvyt pohjautuvat loogiseen ja rationaaliseen päättelyyn sekä muistijälkien palauttamiseen, joiden voisi väittää olevan tunteiden vastakohtia.
Todellisuudessa meillä ihmisillä on kyky käynnistää nämä järkiperäiset toiminnot myös tunteiden tunnistamisen laukaisemina. Siksi voimme kokea empatiaa.
Miten löytää mieluinen työ, josta todella nauttii? Tai saada lisätienestejä, ryhtyä yrittäjäksi palkkatyön ohella ja luoda unelmatyö?
Kognitiivinen ergonomia liittyy läheisesti muihin ergonomian osa-alueisiin, kuten fyysiseen ergonomiaan (joka keskittyy ihmisen fyysiseen suorituskykyyn ja kehon asentoihin) ja organisatoriseen ergonomiaan (joka tutkii työn organisointia ja johtamista). Yhdessä nämä osa-alueet muodostavat kokonaisvaltaisen lähestymistavan, joka pyrkii parantamaan työntekijöiden suorituskykyä, hyvinvointia ja turvallisuutta erilaisissa työympäristöissä.
Liiallinen kognitiivinen kuormitus aiheuttaa virheitä huomiokykyä ja muistamista vaativissa tehtävissä ja toiminnoissa. Työn laatu ja koko työsuoritus voi heikentyä. Osaat varmasti hahmottaa omasta työstäsi ne riskit, mitä tällaisesta aiheutuu: ajanhukkaa, tulonmenetyksiä, riski maineen menetykselle… Pahimmillaan seuraukset vastuullisissa tehtävissä näkyvät työ- tai asiakasturvallisuudessa. (Kalakoski & Nikunlaakso, 2020.)
Mitä sitten on tehtävissä aivojen kuormittumiselle työhyvinvoinnissa? Aivan ensimmäiseksi olisi tunnistettava, millaista tämä kuormitus on juuri omalla kohdalla tai omassa tiimissä. Yhtenä keinona voidaan käyttää erilaisia aivokuormabarometrejä tai WHO:n luomaa HPQ-kyselypohjaa (Health and Work Performance Questionnaire), jolla selvitetään muun muassa työssä suoriutumista ja poissaoloja (Kessler ym., 2004).
Yleensä kuormitus syntyy melun tai hälyn aiheuttamasta häiriöstä, keskeytyksistä, jatkuvaksi ja kuormittavaksi koetusta tietotulvasta, työn pirstaleisuudesta tai päällekkäisyydestä toisten kanssa sekä epäselvien tai puutteellisten ohjeiden aiheuttamasta kaaoksesta. Aivokuormabarometrien tai muiden mittareiden avulla voidaan hahmottaa paitsi varsinaisia aivotyön kuormitustekijöitä, myös epäsuhtaa optimaalisen tavoitetilan ja nykytilanteen välillä. (Kalakoski & Nikunlaakso, 2020.)
Mitä hyötyä on NLP-valmennuksesta ja hypnoterapiasta yksilöcoachauksessa? NLP-valmennus ja hypnoterapia – Hypnoterapeutti & NLP-valmentaja Kati Niemi
Seuraavaksi kuormitustekijöiksi tunnistettuja ja tunnustettuja tekijöitä voidaan lähteä palastelemaan ja pohtimaan niille vastalääkkeitä. Tässä on mahdollista hyödyntää pelkän positiivisen ajattelun “vastalääkkeeksi” kehitetyn mentaalisen kontrastoinnin virtaviivaistettua WOOP-mallia: selvitetään toiveet (wishes), ennakoidut parhaat mahdolliset tulokset (outcomes), tuloksiin pääsemisen esteet (obstacles) ja esteiden voittamiseen sopivat toimintatavat (plans). Näiden pohtimisessa parhaita asiantuntijoita ovat yleensä työntekijät itse – ja heitä kannattaa kuunnella. (Kalakoski & Nikunlaakso, 2020.)
Toki tässä kohdin on huomioon otettava myös se, että henkilöillä on omanlaisiaan preferenssejä ja esimerkiksi työhyvinvointiin vaikuttava stressi on hyvinkin subjektiivinen kokemus, johon vaikuttaa myös henkilön aikaisemmat tottumukset. Stressi voi olla sekä positiivista stressiä (esim. työn imu, flow-tila) että negatiivista stressiä (liikakuormitus, liian kovat vaatimukset jne.). Stressin subjektiiviseen kokemukseen vaikuttavat mm. temperamentti- ja persoonallisuuserot sekä erot ihmisten motivoitumistekijöissä, mielen joustavuudessa ja muutoskykyisyydessä.
Voikin olla myös työnantajalle erittäin haasteellista löytää se kunkin yksilön oma, kuuluisa kultainen keskitie, jossa aivojen kognitiivinen kuormitus on otettu huomioon asianmukaisesti ja toisaalta myös autettu työntekijöitä kehittämään omia keskittymis- ja stressinhallintataitojaan käytännössä kaikkien tiimiläisten resilienssin lisäämiseksi.
Tiimityössä työnkuvat kannattaa selvittää ja pohtia, onko työnjaolla mahdollista vähentää tekemisen pirstaleisuutta ja päällekkäisyyttä. Samalla on mahdollista tuottaa riittävän yksityiskohtaisia ohjeita työn tekemiselle: tällä ennakoidaan myös poissaolo- tai sijaistustilanteita. Sekä tiimeissä että yksin tai erityisessä tehtävässä – esimerkiksi johtotehtävissä – työskentelevät voivat opetella jaksottamaan työpäiväänsä ja merkitä kalenteriin häiriöttömän työskentelyn ajankohdat. (Kalakoski & Nikunlaakso, 2020.)
Työmotivaatio hukassa? Etkö tiedä, mitä muutakaan voisit tehdä työksesi? Työn vaihtaminen onnistuu, kun tiedät, mikä on unelmatyö sinulle!
Useimmiten tiimityötä tekeviä hyödyttää myös se, että työpaikalla tehdään päätös kognitiivista kuormitusta vähentävien pelisääntöjen luomisesta. Esimerkiksi toisten työn keskeyttämiselle sekä tiedonvälityksen tavoille ja ajankohdille voidaan sopia tietyt reunaehdot ja toimintakulttuuri.
WOOP-mallin viimeisessä vaiheessa, jossa pohditaan ja sovitaan sopivat toimintatavat parhaan mahdollisen tuloksen esteinä olevien asioiden selättämiseksi, voidaan suunnitelma rakentaa mallilausekkeiksi JOS-NIIN -muotoon:
JOS-NIIN-lausekkeet madaltavat yksittäisten työntekijöiden kynnystä ottaa asioita puheeksi ja antavat keinoja puuttua kuormitustilanteisiin yhteisesti hyväksytyillä tavoilla. (Kalakoski & Nikunlaakso, 2020.)
WOOP-malli ja JOS-NIIN-lausekkeet ovat yksi mentaalisen kontrastoinnin (MCII, Mental Contrasting with Implementation Intentions) menetelmää, jonka on todettu olevan tehokas keino muovata ihmisten tietoista käyttäytymistä sellaiseen suuntaan, joka mahdollistaa onnistumisen tai tavoitteeseen pääsyn. MCII:n menetelmiä on hyödynnetty esimerkiksi lyhyen ja pitkän aikavälin terveys- ja opiskelukäyttäytymisen sekä ajankäytön hallinnan muutoshankkeissa. (Oettingen ym., 2015.
Sosiaalisesta mediasta on tullut lähes välttämätön osa arkipäiväämme, ja sähköpostin ja puhelimen ohella erilaisia some-sovelluksia käytetään myös työn tekemiseen ja työasioista viestimiseen.
Rajanveto eri sovellusten ja some-puuhien kuulumisesta työnkuvaan tai yksityiselämään hälvenee helposti, jos sekä työssä että omalla ajalla käytetään samoja sovelluksia. Koska yksi somen peruslähtökohdista on reaaliaikaisuus, aiheuttaa sen hallitsematon käyttö merkittävän määrän keskeytyksiä meneillään olevaan toimintaan.
Seurantatutkimuksissa on havaittu, että jos ilmoituksia ei ole laitettu pois päältä tai vaimennettu, yhden työpäivän aikana some-hälytyksiä saattaa tulla jopa useita satoja!
Lisäksi useat ihmiset ovat nykypäivänä koukuttuneet seuraamaan reaaliaikaisia keskusteluita ja kokevat tarvetta osallistua niihin. Usein ajatukset palaavat tai jopa jumittuvat aiemmin luettujen viestien tai viestiketjujen aiheisiin niin, että ihminen keskeyttää työn tai opiskelun ja siirtyy spontaanisti tarkastelemaan näitä aiempia some-aineistoja, vaikka uusia ilmoituksia ei olisi tullutkaan.
Älypuhelimet ovat tuoneet somen seuraamiseen sopivan laitteen lähestulkoon jokaisen ulottuville. Niinpä puhelimen ja muiden laitteiden sekä niihin asennettujen sovellusten hälytyksiin reagoimiseen menee paljon ylimääräistä aikaa, heikentäen työhyvinvointia. (Zahmat Doost & Zhang, 2023.)
Vähiten somen aiheuttamat keskeytykset haittaavat suorittavaa, rutiininomaista tekemistä. Tietotyö aiheuttaa jo sinällään selkeästi korkeamman henkisen työkuormituksen kuin rutiininomainen työ.
Fysiologisesti somen aikaansaamat keskeytykset näkyvät sydämen sykkeen nousuna ja ihmisen vireystilaa kiihdyttävän sympaattisen hermoston aktivaationa.
Resilienssivalmennuksesta lisävoimaa tavoitteiden saavuttamiseen. Sopii johtajalle, yrittäjälle, tiimin vetäjälle tai HR-ammattilaiselle.
Fysiologiset reaktiot ovat sitä voimakkaampia, mitä selkeämmin keskeytynyt työ aiheuttaa alunperinkin henkistä työkuormaa.
Sen sijaan some-keskeytyksen laadulla ei näyttäisi olevan merkitystä – sekä mielihyvää aikaansaavat, sosiaaliset että kognitiivista reagointia vaativat somen sisällöt saivat aikaan samankaltaisia kehollisia aktivaatioita. Stressireaktio ei siis synny pelkästään vaikkapa sotapelien pelaamisesta tai räiskyvistä mainosvilkkuvaloista, vaan muunkinlainen “päätön” someselaus virittää hermostoa.
Sympaattisen hermoston aktivaatio johtaa esimerkiksi verenpaineen nousuun, hikoilun lisääntymiseen ja ruoansulatuksen hidastumiseen. Nämä kaikki ovat kehon keinoja varautua ennakoituun ylimääräiseen toimintaan ja kuormitukseen.
Lisäksi tutkimuksissa on huomattu, että paluu keskeytyneen aivotyön pariin voi viedä jopa useita minuutteja, ja lähes puolelle ihmisistä tämä uudelleenorientoituminen työtehtävään on ylipäätään vaikeaa. Keskeytykset siis hidastavat keskeytyneestä tehtävästä suoriutumista ja lisäävät virheiden tekemisen mahdollisuuksia.
Keskeytykset vaikuttavat siten työn etenemiseen ja laatuun, mutta myös työntekijän hyvinvointiin: usein ja hallitsemattomasti toistuessaan tietotyön keskeytyksistä johtuvat, kehollistuvat ylikuormitustilat johtavat pysyvämpään stressitasojen nousuun. (Zahmat Doost & Zhang, 2023.)
Panostus kognitiivisen kuormituksen vähentämisessä näkyy parempana kokonaissuoriutumisena ja työn laadukkuutena. Parhaimmillaan nämä tekijät näkyvät organisaatiosta ulospäin. Merkityksellisiä ovat myös ne onnistumisen ja hyvän olon tunteet, joita työntekijöille syntyy riittävän tehokkaan ja tasokkaan työn tekemisestä sekä oman työn hallinnantunteesta.
Lisäksi kognitiivisen kuorman hallitseminen ja minimointi vähentää haitallista henkistä ja kehollista stressiä. (Zahmat Doost & Zhang, 2023; Kalakoski & Nikunlaakso, 2020.)
Monilla työpaikoilla stressiä pidetään vain työntekijän omana syntinä, ja onhan siinä totta toinen puoli: stressi on subjektiivinen kokemus henkilön omista voimavaroista koettua uhkaa kohtaan. Ja toki työpaikalle kantautuvat myös monet yksityiselämän ongelmat eikä sen kaiken pahan alku ja juuri ole läheskään aina se ikävä pomo ja tylsä työpaikka, vai mitä?
Joskus työpaikka voi olla jopa se kaikista paras pakopaikka kodin huonosta ilmapiiristä, mikä lisää stressitasoa nostavaa työnarkomaniaa ja työpaikkaromanssejakin (jotka osaltaan lisäävät stressikertoimia).
Mutta usein työpaikan stressitekijät johtuvat myös lukuisista organisatorisista ja työnjohdollisista epäkohdista, ja johtamistaitojen alkeellisuudesta, jolloin työntekijät joutuvat säntäilemään tulipalojen sammuttamisen parissa ja kaikkia projekteja kohdella ”must win battleina” ja ”key prioriteetteina”.
Lisäksi kun aivojen amygdala, pelkokeskus, aktivoituu muutoksista jo ihan luonnostaankin, niin työpaikan eri organisaatioiden ja tiimien väliset kahnaukset tai tiimiläisten kaltoinkohtelu voivat nostaa kuormituksen aivan liian korkealle.
Liian usein unohdetaan, että kehon johtajana ja hoivaajana toimii se täydessä symbioosissa toimiva ”mieli”. Ja siksi erityisesti aivotyötä tekevien tulee panostaa tuon ainutlaatuisen yksilöllisen työkalunsa kehittämiseen.
Minkälaista aidosti hyvää muutosta sinä kaipaat elämääsi?
Elämän- ja mielenmuutoksiin voimaannuttaen,
Coach Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer -valmentaja, KTM/KHT, HHJ
[email protected]
Mitä hyötyä on NLP-valmennuksesta ja hypnoterapiasta yksilöcoachauksessa? NLP-valmennus ja hypnoterapia – Hypnoterapeutti & NLP-valmentaja Kati Niemi
Hypnoositila (hypnoottinen transsi) on tila, jossa avaudut suggestioille, mutta mihin hypnoosi perustuu? Mitä hypnoosi on käytännössä?
Työmotivaatio hukassa? Etkö tiedä, mitä muutakaan voisit tehdä työksesi? Työn vaihtaminen onnistuu, kun tiedät, mikä on unelmatyö sinulle!
Millainen on hyvä tavoite omassa elämässä? Henkilökohtaisen realistisen tavoitteen asettaminen SMART-kriteereillä ja POTKE-tavoitemallilla.
Mitä johtajan coaching tarkoittaa käytännössä? Miksi yksilöllinen johtajacoachaus työnantajan ulkopuolella kannattaa? Maksaako työnantaja?
Uraputkessaan / oravanpyörässään paahtavaa voi tuhottomasti turhauttaa fraasi ”tee työtä, jolla on merkitys”. Työn merkityksellisyys on…
Resilienssivalmennuksesta lisävoimaa tavoitteiden saavuttamiseen. Sopii johtajalle, yrittäjälle, tiimin vetäjälle tai HR-ammattilaiselle.
Miten löytää mieluinen työ, josta todella nauttii? Tai saada lisätienestejä, ryhtyä yrittäjäksi palkkatyön ohella ja luoda unelmatyö?
Valmennusmateriaalit löydät Rakkauden (r)evoluutio -sovelluksesta, jossa myös kaikki ilmaiset materiaalit ovat heti käytössäsi!
NLP suomeksi ’Neuro-lingvistinen ohjelmointi’ (Neuro-Linguistic Programming). Mitä NLP on? Neurolingvistiikka-hyödyt ja kokemuksia.
Lähteet
Bruno, H. E. (2011). The Neurobiology of Emotional Intelligence – Using Our Brain to Stay Cool under Pressure. Young Children, 66 (1), 22-27.
Genon, S., Reid, A., Langner, R., Amunts, K. & Eichoff, S. B. (2018). How to Characterize the Function of a Brain Region. Trends in Cognitive Sciences, 22 (4), 350-364. DOI.org/10.1016/j.tics.2018.01.010.
Kalakoski, V. & Nikunlaakso, R. (2020). SujuKE – Sujuvuutta työhön kognitiivisella ergonomialla. Interventiotutkimuksen loppuraportti. Tampere: PunaMusta Oy. ISBN 978-952-261-895-5 (pdf).
Kessler, R. C., Ames, M., Hymel, P. A., Loeppke, R., McKenas, D. K., Richling, D. E., Stang, P. & Ustun, T. B. (2004). Using the World Health Organization Health and Work Performance Questionnaire (HPQ) to evaluate the indirect workplace costs of illness. Journal of Occupational and Environmental Medicine, 46 (6), S23–S37. DOI.org/10.1097/01.jom.0000126683.75201.c5
Oettinger, G., Kappes, H. B., Guttenberg, K. B. & Gollwitzer, P. M. (2015). Self-regulation of time management: Mental contrasting with implementation intentions. European Journal of Social Psychology, 45, 218-299. DOI.org/10.1002/ejsp.2090
Rolls, E. T. (2015). Limbic systems for emotion and for memory, but no single limbic system. Cortex, 62, 119-157. DOI.org/10.1016/j.cortex.2013.12.005.
Zahmat Doost, E. & Zhang, W. (2023). Mental workload variations during different cognitive office tasks with social media interruptions. Ergonomics, 66 (5), 592-609. DOI.org/10.1080/00140139.2022.2104381.
Kokeneen yritysjohtajan vaikein päätös ei liity investointeihin, markkinointistrategiaan tai yt-neuvotteluihin, vaan yksityiselämään.
Hyvän tavoitteen määrittely kannattaa muotoilla aina positiivisesti, vaikka yltiöpositiivisuus voikin estää tavoitteen saavuttamisen.
NLP suomeksi ’Neuro-lingvistinen ohjelmointi’ (Neuro-Linguistic Programming). Mitä NLP on? Neurolingvistiikka-hyödyt ja kokemuksia.
Burnout vs Boreout: merkit, oireet, hoito, terapia. Työuupumus vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiisi työ- ja yksityiselämässä.
Miten joustavat rajat ja lempeä jämäkkyys tukevat arvopohjaista johtamista sekä yrityksen/yksilön menestystä? Rajojen veto mindshiftaamalla.
Työelämän tasa-arvo sukupuolten välillä: sukupuoliroolien ja -normien vaikutus työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
Slush alkoi psykedeeleistä, mutta miten Helsingissä järjestetyn megatapahtuman agenda muuten vaikutti minuun? Slush-kokemukset koostettuna.
Elämälleen allergisoituneen vastareaktio ”En halua tätä, haluan parempaa.” Miten hidastaa tahtia, vaikka haluaa menestyä? Elämän hidastaminen
Ehdokas Helsingin Ekonomit ry:n hallitukseen: Executive Coach, KTM Kati Niemi (Espoo-Sipoo). Helsingin Ekonomien jäsenten ennakkoäänestys.
Onko tekoäly uhka vai mahdollisuus? Kooste Nordic Business Forum -keynoteista sekä omista ja ChatGPT-tekoälykaverimme AI-näkemyksistä.
Ⓒ Kaikki oikeudet omistaa Mindshifting MOMENTUM Oy
