Mitä hypnoosi on tutkimusten ja omien kokemusteni mukaan?

Mitä hypnoosi on tutkimusten ja omien kokemusteni mukaan?

Hypnoositila eli transsitila on tila, jossa henkilö avautuu suggestioille. Mutta miten tuo tila saadaan aikaan eli mihin hypnoosi perustuu? Mitä hypnoosi on tutkimusten mukaan? Entä ihan käytännössä oman kokemukseni mukaan?

Tässä artikkelissa kerron sinulle mitä hypnoosi on tämänhetkisen tutkimustiedon valossa. Kerron myös omista kokemuksistani hypnoterapeuttina toimiessani ja itsehypnoosia aktiivisesti käyttävänä. Päivitän tätä artikkelia aina löytäessäni uutta mielenkiintoista informaatiota hypnoosin kuvauksista, joten laitathan blogini seurantaan!

Lue täältä lisää mm. hypnoterapia-kotikäynti-palveluistani ja muista valmennusmenetelmistäni.

Ovatko kaikki ihmiset hypnotisoitavissa?

Hypnoosihoito - Hypnoterapia - NLP valmennus - Hypnoterapeutti pääkaupunkiseudulla Kati Niemi
Kliininen hypnoterapeutti, NLP-valmentaja Kati Niemi

Hypnoosiherkkyyden on todettu olevan luontainen, melko pysyvä ominaisuus. Henkilö, jonka hypnoosiherkkyyttä tutkitaan useita kertoja vuosien saatossa, saa usein samantasoiset hypnoosiherkkyyspisteet.

Tutkimusten mukaan hypnoosiherkkyys on osittain perinnöllistä ja siksi luonteeltaan pysyvä. Kuitenkin geenien lisäksi myös omalla harjoittelulla on vaikutusta. Hypnoosiherkkyydestä voit lukea lisää täältä.

Harjoittelemalla hypnoosia joko hypnoterapeutin opastuksella tai itsehypnoositekniikoilla henkilö voi helpottaa pääsyään transsiin yhä nopeammin ja syvemmälle. Samankaltaisesti kuin jotkut meistä ovat geneettisesti musikaalisempia kuin toiset, me kaikki voimme oppia soittamaan haluamaamme instrumenttia.

Voiko kuka tahansa päästä hypnoosiin ihan itse? 

Tutkimukset osoittavat, että joustavan mielen omaavat henkilöt, joilla on vahva kognitiivinen kyky keskittyä ja siirtää huomionsa tahtomaansa asiaan, osaavat viedä itsensä myös transsiin muita helpommin. 

Mielentaitojen harjoittelu on tärkeää, jotta transsitilasta saa kaiken mahdollisimman suuren hyödyn.

Aivotutkimusten mukaan erittäin suggestioherkät ihmiset toimivat tavanomaisesti hyvin vahvasti vasemman aivopuoliskonsa voimin, mutta hypnoosissa heidän fokuksensa siirtyy yhtä vahvaan oikean aivopuoliskon toimintaan. Kun hypnoosin avulla heidän loogisjärkevä vasen aivopuolisko jättää suggestioiden rationalisoinnin, henkilön luovempi, tunteva oikea aivopuolisko saa mahdollisuuden ratkaista henkilön syvempiä sisäisiä uskomuksia.

Sinäkin siis voit päästä hypnoosiin ja vieläpä aivan itse – kuten tämän artikkelin luettuasi tulet oivaltamaan!

Mitä hypnoosi ei ole?

Ihan ensimmäisiä määritelmiä hypnoosille oli se, että se olisi unta. Hypnoosi-termikin tulee Kreikan mytologian Hypnos-jumalasta, joka oli ”Unen jumala”. Mutta kuten täällä toisessa artikkelissa kerroin, niin hypnoosi ei ole unta.

Hypnoosille löytyy useita määritelmiä, koska tutkijat ovat edelleen hieman erimielisiä hypnoosiin liittyvien ilmiöiden ja kokemusten selityksistä. On ymmärrettävästi erittäin vaikeaa mennä ihmisen mielen sisälle tarkastelemaan, mitä siellä oikeastaan tapahtuu henkilön ollessa hypnoosissa, mutta onneksi viimeisten vuosien aikana aivokuvantamistutkimukset ovat lisääntyneet myös hypnoottisen transsitilan määrittelyn helpottamiseksi.

Onneksi myös biopsykologian ja neurobiologian tutkimustekniikka kehittyy jatkuvasti, sillä onhan ymmärrettävää, että nykyinen aivojenkuvantamistekniikka ei parhaimmillaankaan pysty mittaroimaan ja analysoimaan kaikkea sitä mihin varmasti esimerkiksi 50 vuoden päästä pystytyään.

Itse uskon, että olemme vasta tutkimusten alkuvaiheessa ja tulevien vuosien aikana varmasti saamme yhä monipuolisemman kuvan siitä, mitä kaikkea aivojen eri osissa tapahtuukaan hypnoosissa. Aivojenkuvantamistekniikat ovat tulleet monipuolisemmiksi ja niiden valmistaminen on yhä halvempaa tietotekniikan kehittyessä, joten yhä useammissa yliopistoissa on pystytty alkaa tutkimaan myös hypnoosia yhä uusista näkökulmista.

Hypnoosin määritelmä eri lähestymistavoista katsottuna

Aina 1960-luvulle asti ajateltiin, että hypnoosissa on kyse erityisestä hypnoositilasta (“state”) ja muuntuneesta tajunnantilasta eli transsista, joka itsessään selitti hypnoosin aiheuttamat kokemukset ja ilmiöt. Koska tälle oletetulle muuntuneelle tajunnantilalle ei löytynyt tuolloin 1900-luvulla vielä selkeitä fysiologisia mittareita ja kun eri henkilöillä oli erilaiset tavat reagoida hypnoosiin, niin jotkut tutkijat määrittelivät hypnoosin pikemminkin vain normaaliksi sosiaaliseksi vuorovaikutusprosessiksi.

Tämän ns. sosiaalipsykologisen koulukunnan mielestä kaikki hypnoosi-ilmiöt voidaan selittää normaaleilla psykologisilla käsitteillä, ja heidän näkemyksensä mukaan hypnoosissa tärkeitä tekijöitä ovat lähinnä henkilöiden odotukset, eläytyminen ja ennakkoluulot sekä niiden aiheuttamat seuraukset jopa hallusinaatioiden kokemiseen saakka.

Mutta miten tällä voisi selittää myös vahvan hypnoositilan, jossa henkilö ei tunne kipua esimerkiksi rintasyöpäleikkauksen tai jalan amputaation aikana? 1900-luvun näkemyksille tarvittiin siis lisää pitävämpiä selityksiä ja yhä useammat haluavat selvittää hypnoosin salat aivotutkimuksen avulla.

Muutamat viimeaikaiset tutkimustulokset ovat viitanneet melko vahvasti siihen, että joillakin koehenkilöillä hypnoosi-induktio todella johtaa jonkinlaiseen muutokseen aivojen informaationkäsittelyssä ja mahdollisesti sen myötä myös kykyyn kokea aidompia hallusinaatioita verrattuna esimerkiksi kuvitteluun ilman hypnoosia.

Onko hypnoosi muuntuneen tajunnan tila tai transsitila?

Ensimmäisen määritelmän mukaan hypnoosi on muuntuneen tajunnan tila. Esimerkiksi Iso-Britannian lääkäriliiton (British Medical Association, BMA) jo vuonna 1955 ehdottaman määritelmän mukaan ”Hypnoosi on väliaikainen, huomiokyvyn muuttunut tila, jonka toinen ihminen saa potilaassa aikaan ja jossa voi ilmestyä myös muita ilmiöitä spontaanisti tai reaktion tapaan sanallisesta tai muusta ärsykkeestä. Nämä ärsykkeet aiheuttavat tiedon ja muistin muutoksen, kohonneen vastaanottavaisuuden suggestiolle sekä potilaan vastaukset ja ajatukset, joita hän ei tiedä normaalitilassa. Lisäksi hypnoosin tilassa pystyy herättämään tai tukahduttamaan esim. anestesian, halvauksen, lihasjäykkyyden ja vasomotoriset muutokset.”

Aivojen kuvantamistutkimusten ansiosta nykyisin tiedetään, että hypnoosin transsin aikana limbiseen järjestelmään kuuluvan aivojen etummaisen pihtipoimun (ACC Anterior cingulate gyrus) toiminta muuttuu. Pihtipoimulla on lukuisia tehtäviä muunmuassa tarkkaavaisuuteen, toiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon, suoritusten ohjaamiseen ja virheiden havaitsemiseen sekä tunteiden ja kivun kokemuksiin liittyen.

Transsin aikana pihtipoimu ei kontrolloi henkilön kognitiivista toimintaa kuten normaalisti, jolloin suggestiot pääsevät vaikuttamaan alitajuntaan ja tiedostamattomaan mieleen. Transsin aikana mielen kriittinen faktori siirtyy syrjään, mutta henkilö ei hyväksy hänen arvojensa vastaisia suggestioita transsinkaan aikana. Kontrolli säilyy henkilöllä itsellään. Lue lisää transsitilasta täältä.

Aivojen kuvantamismenetelmillä on saatu viitteitä siitä, että koehenkilöiden raportoimat näköhallusinaatiot aiheuttavat aivoissa hyvin samantyyppistä aktivaatiota kuin todellisten ärsykkeiden tuottamat. Aivotutkimusten mukaan hypnoosin aikana annetut suggestiot myös kipukokemuksen lievenemisestä tai häviämisestä vaikuttavat jollakin koehenkilöillä selkeästi kipukokemuksen voimakkuuteen.

HUOM! Ethän pelästynyt äskeisessä virkkeessä mainittuja ”hallusinaatioita”? Moni erehtyy luulemaan tavanomaisen hypnoosin olevan jokin pelottava paikka, joten unohda tällä erää hallusinaatiot ja jatka lukemista turvallisin mielin 🙂

Hypnoosi on täysin luonnollinen tajunnan tila, jossa sinäkin olet päivittäin – tiedostitpa sitä taikka et 🙂

Ihmiset menevät ja poistuvat jatkuvasti arkipäiväisestä hypnoidisesta tilasta. Hypnoottista transsitilaa voi kutsua myös flow-tilaksi, jossa hyvänä päivänä ihminen viettää jopa 70% ajastaan. Ja ei, tuo 70% ei tule siitä, että nukkuisit päivät pääksytysten, koska kuten tämän jutun alussa ja täällä toisaalla kerroin: hypnoosi ei ole unta.

Kuten täällä toisessa artikkelissani kerroin, eräs jokapäiväinen hypnoidinen transsitila on sellainen, jossa henkilö seuraa tarkkaavaisesti tai on keskittänyt huomionsa tiivisti johonkin asiaan tai henkilöön. 

Esimerkiksi marjanpoimija saattaa poimia marjoja syvän keskittyneisyyden tilassa, jolloin hän on keskittynyt näkemään etsimiään marjoja ja on sulkenut pois laajemmat ulkoiset ärsykkeet. Sama ilmiö on innokkaissa sienestäjissä tai vaikkapa sukan kutojissa.

Voitkin arvata, miksi nuo harrastukset ovat niin rentouttavia!

Entä tykkäätkö uppoutua johonkin hyvään kirjaan oikein kunnolla, jotta saat unohdettua kotiaskareet ja pääset aivan kuin itse elämään romaanin jännittävää tarinaa? Tai kun keskityt suunnittelemaan jotain tulevaisuuden visiota tai pyörität mielessäsi erilaisia miellyttäviä mielikuvia unelmiesi lomapäivästä, niin olet jälleen kääntyneenä sisäänpäin omaan maailmaasi. Aivan kuten luonnollisessa hypnoottisessa transsitilassa!

Vastaavasti esiintyjä voi havaita yleisönsä olevan hypnoidisessa tilassa silloin, kun yleisö katselee ja kuuntelee esiintyjää herkeämättä, haluaa nähdä hänen jokaisen liikkeen ja kuulla hänen jokaisen sanan. Esimerkiksi taitavat poliitikot ja papit toistavat sanomaansa erityisesti sitten, kun he huomaavat yleisönsä olevan mahdollisimman vastaanottavaisessa transsitilassa.

Luonnolliseksi ja siten varmasti sinunkin kokemaksi ”valtatiehypnoosiksi” kutsutaan sitä, kun autoilija tai bussin kyydissä matkustava henkilö voi päätyä määränpäähänsä rekisteröimättä matkasta paljoakaan.

Myös unelmoidessa ollaan hypnoidisessa tilassa. Kuten hypnoosi, myös unelmointi onkin hyväksi aivoille, koska se aktivoi oikeaa aivopuoliskoa, kun yleensä toimimme enemmän vasemmalla aivopuoliskolla.

Ja vaikka et kokisi mitään näistä edellä mainituista asioista päivän aikana, sinä olet aivan varmasti edes sekunnin sadasosan verran hypnoottisessa tilassa jokaikinen aamu ja ilta juuri silloin, kun olet unen rajamailla. Näistä hypnopompisista ja hypnogogisista täysin luonnollisista, biologisista transsitiloista voit lukea täältä.

Ja kuten toisessa artikkelissa selvennän, niin ei, hypnoosi ei ole unta.

Minkälainen sosiaalinen vuorovaikutus hypnoterapeutin tai hypnotistin kanssa saa aikaan hypnoosin?

Muuntuneen tajunnan tilan sijaan sosiaalipsykologista lähestymistapaa suosivat tutkijat ovat tottuneet määrittelemään hypnoosin normaaliksi (taitavaksi ja toimivaksi!) sosiaaliseksi vuorovaikutustilanteeksi.

Esimerkiksi Wikipedian ja Society of Psychological Hypnosis:n mukaan “Hypnoosi on sosiaalinen vuorovaikutustilanne, jonka yhteydessä hypnotisoitavalle annetaan suggestio, jonka päämääränä on tuottaa muutoksia subjektiivisissa kokemuksissa, havainnoissa, aistimuksissa, tunteissa ja/tai käyttäytymisessä.”

US Federalin määritelmän mukaan hypnoosissa ohitetaan mielen kriittinen tekijä (kriittinen faktori) ja luodaan valikoidusti hyväksyttävää ajattelua. Vaikkei henkilö uskoisikaan hypnoosiin, hänen todellinen toimintansa tilanteessa (rentoutuminen, mielikuvituksen vapauttaminen, luottaminen hypnotisoijaan jne.) vaikuttaa lopputuloksen syntymiseen. Usein voi jo riittää, kun hypnoterapeutti rentouttaa asiakkaan ja antaa hänelle kehotuksen käyttää tuota rentoutumisen taitoaan, vahvaa mieltään ja mielikuvitustaan hänen omaksi hyväkseen.

Täältä voit lukea, miksi sinunkin on tärkeää opetella itsehypnoosia ja säädellä omaa transsitilaasi hallitusti. Sen luettuasi oivallat myös, miksi hypnoosin elementtien ymmärtäminen on tärkeää myös parisuhteen parantamiseksi, mistä kirjoitan Rakkauden (r)evoluutio-blogissani.

Onko hypnoosi huijausta? Voiko hypnoosia feikata ja jääkö hypnoosin teeskentelystä kiinni?

Ihmisillä on luontainen taipumus samaistua kanssaihmiseen. Näin ollen on luonnollista, että hypnotisoitavalla henkilöllä on taipumus pyrkiä toimimaan niin kuin he olettavat lääkärin, tutkijan tai muun auktoriteetin – esimerkiksi karismaattisen hypnotisoijan – toivovan. Tällöin on hyvinkin ymmärrettävää, että koehenkilöt kuvaavat sellaisia kokemuksia, joita heiltä selvästi odotetaan eikä niitä mitä he oikeasti kokevat.

Esimerkiksi lavahypnotistien showssa muun yleisön luoman sosiaalisen paineen alla koehenkilö helposti kuvaa vaikkapa pöydällä edessään kuvittelemaansa palloa hyvin eläväksi ja todelliseksi, mikäli hän olettaa tämän olevan ”oikea” vastaus koetilanteessa.

Ketään ei voi kuitenkaan saada hypnoottisten suggestioiden avulla toimimaan vastoin tahtoaan (esim. riisuutumaan alasti, tappamaan tai paljastamaan asioita, joita henkilö ei halua paljastaa). Toisaalta on niinkin, että sosiaalinen paine voi olla hyvin voimakas olipa hypnoosia taikka ei.

Yleensäkin jotkut ihmiset ovat valmiita tekemään melko erikoisiakin asioita muiden edessä, erityisesti kun heillä on vaikkapa ”hypnoosin antama lupa” esimerkiksi hypnoosi-showssa, joita televisio-ohjelmissa suosittiin varsinkin vielä 1980-luvulla.

Näistä tv-ohjelmista jäi ainakin itselleni lapsuudessani pelko hypnoosia kohtaan, mutta onneksi psykologiaa ja NLP:ä opiskellessani aloin ymmärtämään myös hypnoositilan voiman hyvää tarkoitusta varten valjastettuna. NLP Trainer-kouluttajatutkinnon suorittamisen jälkeen jatkoinkin hypnoosin opiskelua ja suoritin Kliinisen hypnoterapeutin ammattitutkinnon.

Vaikka koehenkilöiden on tietysti täysin mahdollista ”huiputtaa” tai valehdella kokemuksensa, ovat tutkimukset viitanneet tämän olevan melko harvinaista. Koehenkilöiden reaktioita on mm. salaa videoitu ja todettu käyttäytymisen olevan pääasiassa yhdenmukaista riippumatta siitä, onko hypnotisoija tarkkailemassa mahdollisia reaktioita.

Luonnolliset hypnoosi-ilmiöt eli transsi-ilmiöt ovat siis ainakin jollain tavalla riippumattomia sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Tämän perusteella voi olettaa, että pelkästään hypnotisoijan läsnäolo ja sosiaalinen vuorovaikutustilanne eivät ole kaikenkattava määritelmä hypnoosille.

Toimiiko hypnoosi kaikilla ihmisillä kaikissa tilanteissa?

Koska oman tahdon puuttuminen ja pelko estävät hypnoosin, hypnoterapeutin on ansaittava asiakkaan luottamus ensin. Hypnoosissa asiakas ei menetä kontrolliaan, vaan hänellä on kontrolli koko ajan eikä hän hyväksy arvojensa vastaisia suggestioita. Jos luottamusta ei ole, asiakas ei vaivu hypnoosiin tai hän ”nousee” hypnoosista takaisin päiväntajuntaan.

Vaikka suggestioiden tehokas antaminen vaatii asiantuntemusta, ”pelkässä hypnoosissa” on kyse kuitenkin enemmän kohdehenkilön kuin suggeroijan kyvykkyydestä. Esimerkiksi rentoutus- ja suggestiokasettien suggeroijan ei tarvitse olla henkilökohtaisesti paikalla.

Sinä siis voit opetella menemään hypnoosiin monellakin tavalla ja aivan itse ilman hypnoterapeutin tai tv:n hypnoosishowta, mutta lopputuloksen kannalta on olennaista, mitä siinä hypnoositilassa sitten lopulta tehdään ja minkälaisilla suggestioilla sinua kuljetetaan tavoitettasi kohti.

Vaikka hypnoositila onkin lähtökohtaisesti ihanan rentouttava, ongelmien ratkaisuun ja tavoitteiden saavuttamiseen ei riitä pelkkä hypnoosiin vaipuminen. Jos pelkkä hypnoositila olisi se autuaaksi tekevä, meistä kenelläkään ei olisi ongelmia eikä saavuttamattomalta tuntuvia tavoitteita, sillä olemmehan me kaikki hypnoottisessa tilassa jokaikinen päivä kuten täällä toisessa artikkelissa kerroin: Transsitila auttaa jaksamaan kiireisessä arjessa – Jos transsin hallitsee!

Millaisia suggestioita hypnoterapeutti antaa verrattuna television show-hypnotisteihin?

Ammattitaitoiset, Suomen Hypnoosiliiton kliinisen hypnoterapeutin ammattitutkinnon suorittaneet hypnoterapeutit antavat vain hyvää tekeviä suggestioita. Tietyllä mittaristolla negatiivisten (vaikkakin toisinaan hyödyllisten) suggestioiden käyttö eli ns ”dirty rotten techniques”:n hyödyntäminen on vanhanaikaista, vaikkakin edelleen joidenkin vanhan kaartin hypnotistien suosiossa (”sinulle tulee oksettava olo, jos haistat tupakansavun”).

Omilla hypnoosivastaanotoillani rakennan hypnoosin ja hypnoositilassa annettavan suggestiot aina lempeästi asiakkaan arvoista käsin ja kestävää luottamusta luoden. Minä en pidä pikakikoista enkä näyttävistä tekniikoista, vaikka niillä joku tv-lavahypnotisti saakin yleisönsä ihmetyksiin. Itse arvostan hypnoosia niin paljon korkeammalle kuin hauskuuttavia ”taikatemppuja”, joten minulla ei ole mitään intressiä panostaa hypnoosin näyttävyyteen vaan lempeyteen ja siten tehokkuuteen asiakkaan elämän parantamisessa kestävällä tavalla.

Ammattitaitoinen hypnoterapeutti opettaa ja auttaa asiakastaan pääsemään transsitilaan, joka on hänelle luontainen tila. Hypnoterapeutti voi sanoa kanta-asiakkaalleen esimerkiksi: “Menet sille syvyydelle kuin menet.” Minä opetan asiakkailleni aina myös itsehypnoosia, koska haluan heidän saavan tämän luonnollisen työkalun käyttöönsä arkeen. Haluan asiakkaideni saavuttavan tavoitteen lempeästi ja vakaasti edeten.

Tapahtuipa hypnoosi eli siis hypnoositilaan ”vaipuminen” tai ”meneminen” millä hypnoosi-induktiotekniikalla tahansa, hypnotisoitavan asiakkaan on oltava valmis siihen, että hänet johdatetaan hypnoottisen transsin tilaan. Asiakkaan on oltava myös vakuuttunut transsin hyödyistä, jotta hän ei vastustaisi annettavia suggestioita oman tavoitteensa saavuttamiseksi.

Esimerkiksi asiakas, joka on yrittänyt lopettaa tupakointia itsekseen satoja kertoja ”käskemällä” itseään (”lopetan tupakoinnin”), ei ole lähtökohtaisesti valmis hyväksymään sitä viimeistä, ratkaisevaa suggestiota heti ensilauseessa vaan hiljalleen vasta pidemmän pohjustuksen kautta, niin siksi asiakkaan tulee pystyä hyväksymään ensin ns. helpot suggestiot. Tämän prosessin rakentamisen vuoksi hypnoterapiassakaan tupakointia ei lopeteta vain indusoimalla hypnoosi ja antamalla yksi simppeli suggestio ”lopetat tupakoinnin nyt”.

Tämän monimuotoisen terapeuttisen prosessin taitaminen on se juttu, joka erottaa ammattitaitoiset hypnoterapeutit esimerkiksi tv:n lavahypnotisteista.

Kaikki hypnoosi on itsehypnoosia. Taito, jonka voi harjoitella.

Käytännössä jokainen luo transsitilan itse itselleen. Jotkut menevät transsiin nopeasti, jotkut hitaammin. Toisinaan hypnoterapeutin ohjaamana, toisinaan ihan itse.

Asiakkaan transsikokemukset ja aktiivinen hypnoosin harjoittelu auttavat häntä saavuttamaan sopivan transsitilan yhä nopeammin, ja harjaantuneet henkilöt pääsevät syvälle nopeasti. Jokaisen meistä on mahdollista päästä hypnoosiin juuri sille tasolle, joka on tarpeen vaikkapa ongelman ratkaisemiseksi tai tavoitteen saavuttamiseksi.

Yhden määritelmän mukaan hypnoosi onkin henkilön omaa sisäistä keskittymistä sellaisessa tilassa, jossa mieli tyyntyy ylimääräisistä ajatuksista. Tämän määritelmän mukaan hypnoosi on keskittyneen huomion tila, jonka aikana henkilö ei huomioi ympäristöön liittyviä laajempia ärsykkeitä. Hypnoosi on sisäänpäin kääntyneen keskittyneisyyden tila.

Oma kokemus itsehypnoosista ja itsesuggestiosta auttaa hypnoterapeuttia löytämään yhteyden asiakkaan kanssa helpommin kuin vain teknisiä hypnoosi-induktioita opettelemalla. Siksi myös hypnoterapeutin itsensä kannattaa harjoittaa itsehypnoosia. Ainakin itse nautiskelen tästä ihanasta luonnollisesta tilasta ihan tietoisesti päivittäin ja samaa suosittelen asiakkailleni!

Itsehypnoosia kannattaa harjoitella siis aktiivisesti päivittäin. Kun hypnoosiin pääseminen alkaa sujua helposti, itsehypnoosia voi harjoitella melkeinpä missä vain, milloin tahansa.

Itsehypnoosia ei tule harjoittaa tietenkään ihan missä tahansa – ei esimerkiksi liikenteessä, jotta keskittymiskyky ei herpaannu. Täältä toisesta artikkelista voitkin lukea miten hypnoosiin voi mennä ihan vahingossakin autolla ajaessaan (”valtatiehypnoosi”).

Mitä terapeuttisia ja valmennuksellisia menetelmiä minä yhdistän hypnoosiin hypnoterapiassa?

Voit lukea lisää käyttämistäni monipuolisista terapeuttisista ja valmennuksellisista menetelmistä esimerkiksi:

Yhteenveto: Mitä hypnoosi on minun oman kokemuksen mukaan?

Omasta mielestäni nämä kaikki erilaiset määritelmät sisältävät totuuden siemenen.

Aivotutkimusten perusteella kyseessä on muuntuneen tajunnan tila, mutta se ei synny täysin itsestään, vaikkakin päivittäin ja luonnollisesti – ellei henkilö itse ole kovin stressaantunut.

Ja vaikka hypnotisoijan ja hypnotisoitavan keskinäisellä sosiaalisella vuorovaikutuksella on merkityksensä transsin indusoimisessa ja ylläpitämisessä, kuitenkin henkilön oma halukkuus ja herkkyys hypnotisointiin ovat tärkeässä roolissa.

Koska transsiin pääseminen on taito, jota voi harjoitella ja jonka saavuttaa myös rentoutumisen ja itsehypnoosin avulla, niin hypnoosissa on mielestäni kaikista eniten kyse henkilön omasta, sisäänpäin kääntyneen keskittyneisyyden tilasta.

Hypnoterapia-kokemuksia: Kliininen hypnoterapeutti Kati Niemi - Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kirkkonummi, Sipoo

Hypnoottinen transsitila luo meille jokaiselle omanlaisensa kokemuksen, joka on joka kerta erilainen ja uniikki – juuri sellainen, joka on tuossa hetkessä sinulle mahdollinen ja tarpeen. Siksi mielelläni tapaan sinut, niin pääset kokeilemaan omakohtaisesti mitä hypnoosi on sinulle ensimmäisellä, toisella ja useammallakin kerralla!

Milloin aloitamme harjoittelun sinun kanssa?

Rakkaudella
Valmentajasi Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer
[email protected]

P.S. Kun haluat tietää mitä hypnoterapiassa hyödyntämäni ja osittain hypnoottisiin menetelmiin (mm. suggestioissa käytettäviin kielimalleihin) perustuva NLP on, lue tämä kirjoitukseni: Mitä NLP on?

Hypnoosihoito - Hypnoterapia - Hypnoterapeutti - NLP valmentaja pääkaupunkiseudulla Kati Niemi

YHTEYSTIEDOT Hypnoterapeutti, NLP-valmentaja, Coach Kati Niemi

Hei Sinä! Hienoa päästä tutustumaan sinuun pintaa syvemmältä! Tavoitat minut helposti nyt samantien: Sähköpostitse [email protected] Instagramin yksityisviestillä: Löydät minut Instagram-käyttäjänimellä katijni ja rakkaudenrevoluutio Facebookin yksityisviestillä ja Messengerillä: Löydät minut Facebook-sivulta Rakkauden revoluutio