Resilienssi - stressinhallinta - stressi

Mitä resilienssi tarkoittaa ja miten resilienssin vahvistaminen onnistuu arjessa?

Laita hyvä kiertoon!

Mitä resilienssi tarkoittaa käytännössä ja miten resilienssin vahvistaminen onnistuu arjessa kiireenkin keskellä?

Mitä resilienssi tarkoittaa suomeksi sanottuna käytännössä?

Resilienssi tarkoittaa mielen joustavuutta kohdata uudet asiat ja palautua muutoksen aiheuttamasta stressitilasta. Resilienssi on se henkinen kapasiteetti ja ne sisäiset voimavarat, joiden avulla henkilö pystyy kohtaamaan muutokset elämässään joustavasti ilman, että pinna napsahtaa poikki tai hampaita tarvitsee kiristellä.

Kun puhutaan mielestä, on olennaista muistaa, että mielen kapasiteetista vain murto-osa (5%) on tietoisuutesi tasolla ja suurin osa on tiedostamattoman mielen valtavissa datasammioissa. Siksi hypnoterapiassa hyödynnetään nimenomaan hypnoosia alitajunnan avaamisessa ratkaisukeskeisesti.

Kun puhutaan resilienssistä, on siis ensisijaista keskittyä alitajuisen ja tiedostamattoman mielen joustavuuteen ja vahvistamiseen. Tietoisen mielen tasolla tahdonvoiman varassa sinnittely ei kehitä resilienssiä juuri nimeksikään. Sad but true.

Luettuasi tämän resilienssi-koosteen voit varata oman resilienssi-valmennuksesi (+halutessasi hypnoterapiaa) kätevästi nettiajanvarauksella, ja vastaanottotiloihini pääset vilkaisemaan tällä lyhyellä videolla: 

Seuraavista artikkeleista voit lukea lisää:

Mihin resilienssiä tarvitaan? Miksi hyvä resilienssi on tärkeä?

Kaikki elämänmuutokset edellyttävät resilienssiä eli mielen joustavuutta kohdata uudet asiat. Resilienssiä tarvitaan siis erityisesti yllättävissä muutostilanteissa, mutta resilienssi on tärkeää myös isojen muutosten hallitussa suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Mitä kauemmas omalta mukavuusalueeltaan menee, sitä enemmän resilienssiä siis käytännössä tarvitaan. Epämukavuusalueelle voi joutua vahingossa ja yllättäen, tai sinne voi hivuttautua ja edetä suunnitellusti. Esimerkiksi kauan suunnittelemasi uranvaihdos tai avioero edellyttävät sinulta resilienssiä.

Vahvan resilienssin eli joustavan mielesi avulla saavutat tavoitteesi ja pystyt tekemään vaikeitakin päätöksiä työ- ja kotielämässäsi ilman, että murrut ulkoisen tai sisäisen paineen alla. Jos sinulla on huono resilienssi, teet hätiköityjä päätöksiä paniikin iskiessä ja saatat olla huono esimies, johtaja, yrittäjä, puoliso tai vanhempi, kun suollat sisäisen paineesi muiden niskaan.

Hyvän resilienssin ansiosta pystyt vaikeankin elämäntilanteen keskellä palautumaan ja lepäämään sekä pysymään luottavaisena tulevaisuuteen. Resilienssiä tarvitaan siis onnelliseen elämään niin työelämässä kuin vaikkapa rakkauselämässä.

Resilienssin vahvistaminen: Voiko resilienssiä vahvistaa?

Mielen lisäjousto edellyttää voimavarojemme vahvistumista, mihin emme aina heti kykene. Kaikki on kuitenkin opeteltavissa, kun harjoittelee.

Resilienssi pohjautuu menneisyydessäsi kerryttämiin voimavaroihisi, joiden voimin tarkastelet tulevaisuuttasi ja otat riskejä. Riskinotto puolestaan kehittää resilienssiä, kun saat onnistumisen kokemuksia.

Jos taas et opettele resilienssin vahvistamista käytännön kokeilujen ja myös epäonnistumisten kautta, saatat jämähtää helposti paikoillesi ja pelätä tulevaa muutosta entistä enemmän.

Resilienssin vahvistaminen lähtee syvältä itsestä ja siksi se tuntuu monesta niin vaikealta aluksi, kunnes homman jujusta saa kiinni. Mielen harjoittaminen ja resilienssin kehittäminen tapahtuu pitkälti alitajunnan ja tiedostamattoman mielen tasolla, minkä vuoksi hypnoosissa tehtävä terapia on suureksi avuksi.

Resilienssiä voi parantaa myös tietoisen mielen tasolla esimerkiksi näkökulmaharjoitusten avulla ja NLP-harjoituksilla, joissa puretaan uskomuksia päiväntajunnassa. Uskomusten purku ja näkökulmien laajentaminen helpottavat riskinottoa, jonka myötä uudet kokemukset – myös ne omia sisäisiä voimavaroja vahvistavat onnistumiset – tulevat mahdollisiksi.

Pelkkä järkeily ei kuitenkaan aina riitä lisäämään resilienssiä tarpeeksi varsinkaan, jos stressinhallinta on vielä hieman hakusessa. Hypnoosin avulla voi parantaa stressinhallintaa ja siten resilienssiään monin tavoin.

Resilienssi ja stressinhallinta kulkevat käsi kädessä

Mikä tahansa muutos on aina stressitekijä, jonka kohtaamiseen tarvitaan resilienssiä. Siksi tässä resilienssiä käsittelevässä artikkelissä käyn läpi myös niitä syitä, miksi stressinhallinta auttaa sinua sekä näkemään että toteuttamaan sinulle parhaan muutoksen elämässäsi – liittyipä tuo muutos työelämääsi tai esimerkiksi parisuhteeseesi.

Kaikki stressi aiheuttaa keholle fysiologisen rasitustilan. Myös positiivinen muutos on stressitekijä. Tutkijat ovat kehittäneet erilaisia mittareita stressin mittaamiseen, ja näissä tutkimuksissa on havaittu, että myös positiiviset muutokset aiheuttavat stressiä. Esimerkiksi naimisiinmeno ja lapsen saaminen aiheuttavat fysiologisen stressitilan, vaikka molemmat elämänmuutokset olisivat erittäin toivottuja.

Samalla tavalla henkilö, joka on pitkään haaveillut uudesta kodista ja vihdoin löytää unelmiensa asunnon, saattaa kokea ainakin lievää stressiä sen itse muuttopäivän lisäksi hänen asuinympäristönsä muutoksesta, vaikka se on järjellä ajateltuna vain positiivinen muutos ja hän olisi pitkään odottanut tuota muuttoa oikeinkin innoissaan ja positiivisella mielellä. Eli positiivinenkin stressi, myös esimerkiksi rakastuminen tai yhteenmuutto kumppanin kanssa, aiheuttaa keholle rasitustilan, aivan kuten negatiivinenkin stressi.

Työstressi vanhassa työssä voi siis olla kehon mittakaavassa jopa kevyempää kuin työpaikan vaihdoksen mukanaan tuoma stressi, vaikka tuota uramuutosta olisi kauan haaveillut ja suunnitellut. Resilienssin vahvistaminen auttaa sinua kuitenkin saavuttamaan tavoitteesi, kun joustavan mielesi voimin saat ohjattua itsesi vanhasta työstä uuteen työhön ja siedettyä hetkellisen stressitason nousun ilman paniikkia.

Stressi aktivoi autonomisen, sympaattisen hermoston ‘taistele/pakene/jäädy’-reaktion.

Stressitilanteessa meidän autonominen, sympaattinen hermosto menee tilaan, jossa aivot pakottavat meidät joko taistelemaan tai pakenemaan pois uhan paikalta, tai leikkimään kuollutta eli jähmettymään.

Tämä sama fysiologinen reaktio on ollut meillä aina, joten sinä et pysty sitä itse muuttamaan sellaisenaan. Voit kuitenkin opetella hallitsemaan ja lievittämään stressiäsi, koska stressi on oikeasti hyvin henkilöriippuvainen eli subjektiivinen asia.

Stressin taustalla on paljon menneisyyden kokemuksista kumpuavia omia uskomuksia ja tulkintoja sekä koetusta uhkasta eli muutoksesta että omista voimavaroista toteuttaa tuo muutos.

Ihmisten stressinsietokyky sekä kyky käsitellä stressitilaa vaihtelee suuresti, koska meillä on taipumus arvioida stressin osatekijät eli ne uhat tai riskit sekä niiden mitigoimiseen tarvittavat omat voimavaramme hyvinkin eri tasoisesti. Stressin voimakkuus pohjautuu omaan tulkintaasi tapahtuneesta tai tulevasta muutoksesta. Resilienssi on siksi hyvin vaihteleva ominaisuus eri yksilöiden välillä.

Resilienssi on henkilökohtainen ominaisuus, koska myös stressi on hyvin suhteellinen ja subjektiivinen käsitys omien voimavarojen riittävyydestä koettua uhkaa (muutosta) kohtaan.

Resilienssi on ominaisuus, joka ei ole kiveen hakattu eikä muuttumaton. Sinä voit ja sinun kannattaa kehittää resilienssiä, jotta et pelkästään selviä elämästäsi elossa vaan todella nautit siitä!

Meillä kaikilla on stressaavia tilanteita elämässämme, mutta sama tapahtuma ei aiheuta läheskään samanlaista stressireaktiota kaikissa ihmisissä. Riippumatta menneisyyden rankoistakin kokemuksista, meidän kaikkien on kuitenkin täysin mahdollista harjoitella tulkitsemaan uusia tilanteita ja tavoiteltua muutosta vähemmän kuormittavalla tavalla sekä vahvistaa voimavarojamme, joiden avulla saamme halutun muutoksen toteutettua.

Ymmärrän, että se ei välttämättä tunnu mukavalta ajatella, että ”me vaan tulkitaan tilanteita eri tavalla” ja ikäänkuin kaikki olisi omissa käsissä. Mutta jos pääsee siitäkin ajatuksestaan yli, voi oikeasti antaa itselleen aidon mahdollisuuden alkaa tukemaan itseään eli harjoittelemaan niitä positiivisempia tulkintoja mahdollisista uhkakuvista ja omista resursseistaan.

Sitten päivä kerrallaan voi yhä vahvemmin alkaa vilpittömästi uskoa, että kyllä, minä pystyn taklaamaan minkä tahansa mahdollisesti eteeni tulevan riskin lopulta, vaikka kiertoteitse ja epäsuorasti kaartaen lopulta aina parhain päin isossa kuvassa arvioituna!

Ja koska me emme tietenkään tee näitä stressin osatekijöiden tulkintojamme aina sillä tietoisella mielellä loogisjärkevästi puntaroiden, niin siksi esimerkiksi hypnoterapia, NLP ja mielikuvaharjoitukset auttavat sinuakin esimerkiksi stressinhallinnan ja sitä kautta päätöksentekokykysi parantamisessa.

Työelämän kontekstissa stressi saa sinut fokusoimaan sekä työsi huonoihin puoliin että uranvaihtoa koskeviin rajoittaviin uskomuksiisi, jolloin jämähdät “Irtisanoutua vai ei?”-kierteeseen.

Stressi vaikuttaa olennaisesti päätöksentekoon ja sitä kautta tarpeellistenkin muutosten toteuttamiseen. Tämän olet varmasti huomannut esimerkiksi työelämässä tai parisuhteesi sisältöä ja suuntaa pohtiessasi. Tällaisissa muutostilanteissa resilienssi on se ykkösjuttu, jota tarvitaan parempien päätösten tekemiseksi

Kokemansa stressin ja huonon resilienssin vuoksi yksilö saattaa pyrkiä kontrolloimaan kaikkia muutoksia, mikä jarruttaa hyviäkin muutoksia. Esimerkiksi työpaikalla joku liikaa stressaava työntekijä tai johtajakin saattaa pelätä tehdä päätöksiä tilanteessa, jossa hänellä ei ole kaikkea tietoa käsillään. Ja niitähän suurin osa ainakin johtajan pöydälle tulevista päätöksentekotilanteista on tässä jatkuvasti muuttuvassa, globaalisti toimivassa maailmassa!

Samalla tavalla stressi voi jarruttaa myös parisuhteen kannalta tarpeellisten päätösten tekemistä, koska tietenkään meillä ei ole ennustajan palloa käytettävissämme, kun ennustamme omaa tulevaisuuttamme – olipa se sitten sitä parempaa parisuhdetta tai mahdollista eroa suunnitellessamme taikka uravaihdosta pohtiessamme.

Stressitilassa yksilö keskittyy uhkakuviin, mikä kaventaa ajattelua sekä vaikeuttaa päätöksentekoa ja muutokseen ryhtymistä.

Edellä mainittu problematiikka johtuu siitä, että stressi kaventaa meidän näkökenttää ihan fyysisestikin, jolloin meidän on vaikeampaa havaita mahdollisuuksia. Ja ensisijaisesti tämä mahdollisuuksien näkemisen vaikeus tapahtuu tietysti tiedostamattoman mielen tasolla.

Mitä kauemmin sinnittelee esimerkiksi huonossa pari- tai työsuhteessa, sitä varmemmin tuon huonon pari- tai työsuhteen luoma lisästressi saa yksilön uskomaan, että parempaa ei edes voisi olla.

Työelämän stressitilanteessa (esimerkiksi työpaikan vaihdosta tai uramuutosta pohtiessasi) keskität huomiosi työsi huonoihin puoliin, jolloin tunnet haluavasi irtisanoutua. Ja koska stressi saa mielesi myös suurentelemaan irtisanoutumiseen liittämiäsi uhkakuvia ja pelkoja, sinun rajoittavat uskomuksesi vain vahvistuvat etkä lopulta irtisanoudukaan.

Stressi aiheuttaa sinulle tämän kierteen, jossa pohdit pahimmassa tapauksessa vuositolkulla sitä, että pitäisikö sinun irtisanoutua, vaihtaa työpaikkaa/ammattia tai ryhtyä yrittäjäksi – vaiko eikö sittenkään.

Resilienssi auttaisi sinua katkaisemaan tämän kierteen, ja siksi mielelläni autan sinua vahvistamaan itseäsi hypnoterapian ja NLP-valmennuksen keinoin. Akuutilla stressihetkellä monet hyvät stressinhallintakeinosi eivät välttämättä palaudu mieleesi sillä samalla sekunnilla. Sinun kannattaakin jo etukäteen harjoitella hyviä stressinhallintakeinoja, joiden avulla saat mielesi ohjattua tarpeen tullen uusille urille nopeammin ja helpommin.

Esimerkiksi kun harjoittelet rentoutumista mielikuvaharjoittelulla ja viet itsesi mielikuvissasi johonkin mukavaan turvapaikkaasi, annat mielesi rentoutua. Siten kehosikin oppii olemaan stressaamatta ja rentoutumaan joka kerta helpommin ja nopeammin, missä tahansa paikassa ja tilanteessa.

Näitä erilaisia tapoja vahvistaa resilienssiä on helpompaa harjoitella hypnoosissa. Täältä voit tarkemmin lukea mitä hypnoosi on.

Resilienssin vahvistaminen helpottuu, kun oivaltaa stressireaktion hyvän tarkoituksen

Kannattaa muistaa, että stressireaktiolla on pohjimmiltaan ihan hyvä tarkoitus: suojella meitä antamalla energiaa stressaavan asian selättämiseen mahdollisimman nopeasti.

Ongelmaksi muodostuu nykymaailman tarjoama suuri ärsykkeiden määrä, joita aivomme tulkitsevat uhkaksi. Stressiltä on siis hyvin vaikeaa välttyä kokonaan, ja siksi stressinhallintataidot ovat yhä tärkeämmässä roolissa hyvinvoinnillemme.

Stressinhallintakeinoja kannattaa harjoitella ennen kuin on ylikuormitustilassa. Esimerkiksi aistiärsykkeiden aiheuttamaa stressiä kannattaa vähentää, kun stressaa työelämässä tai parisuhteessaan eikä tiedä, minkälainen muutos tuntuisi omiin voimavaroihin suhteutettuna mahdolliselta. Aistiärsykkeet saa nopeasti minimiin joko sulkemalla kännykkänsä ja sähköpostinsa suuremmaksi osaksi päivää, tai ainakin poistamalla kaikki piippaukset ja muut ilmoitukset.

Stressin vastavoimana toimii kaikki autonomista, sympaattista hermostoa rauhoittava & parasympaattista hermostoa aktivoiva, hyvää oloa lisäävä toiminta.

Jotta saat haluamasi muutoksen esimerkiksi uraasi tai kotielämääsi liittyen tehtyä, sinun kannattaa lievittää stressiäsi kaikin tavoin. Tee kaikenlaista kivaa, josta sinulle tulee hyvä mieli. Silloin näet myös sinun tulevan parhaan ratkaisusi paljon helpommin ja tunnet, että sinulla riittää voimat muutoksen aikaansaamiseksi.

Silloin kun resilienssi on koetuksella ja tunnet henkistä stressiä, niin minimoi kaikki ylimääräinen fyysinen rasitus. Jätä tehorääkit väliin.

Koska kuitenkin liikunta luo myös hyvänolon tunnetta hormonien ja aivojen välittäjäaineiden myötä, niin lempeä, rauhallisempi liikunta on toki tärkeää. Kävele lyhyet matkat ja kävellessäsi käännä katseesi ylöspäin, koska kehosi asennon muuttuminen voimaantuneemmaksi vahvistaa myös mielialaasi.

Kun resilienssi on koetuksella, rauhoittuminen, hidastaminen ja arvojen mukainen ajanhallinta auttavat.

Resilienssin vahvistaminen onnistuu stressinhallintaan panostamalla. Stressinhallintakeinoja on lukuisia ja niistä kirjoitin laajasti esimerkiksi parisuhdekontekstiin liittyen täällä.

Tässä on neljä helppoa keinoa resilienssin vahvistamiseksi nopeiden stressinhallintakeinojen avulla:

  1. Akuutissa stressitilassa hengityksen rauhoittaminen on tärkeintä: Akuutin stressitilan keskellä on tärkeää, että hengität hitaasti sisään, ja vielä hitaammin ulos. Rauhallinen hengittäminen aktivoi aivojen 10. aivohermoa vagushermoa eli kiertäjähermoa, jonka tehtävä on aktivoida autonominen, parasympaattinen hermosto eli se hermosto, joka rauhoittaa sinua luonnollisesti.
  2. Juo riittävästi vettä – hitaasti ja kaikessa rauhassa: Veden juominen auttaa, koska silloinkin pidätät hengitystäsi hetken. Kun pidätät hengitystä, veren hiilidioksidipitoisuus kohenee. Riittävä hiilidioksiditaso on taas edellytys sille, että veren hemoglobiinin sisältämä happi voi vapautua soluihisi asti. Ja riittävä hapen saanti tietysti auttaa kehoasi voimaan hyvin ja siten lopulta rentoutumaan.
  3. Varaa huolien käsittelyyn oma aikansa päivästä, jolloin sinun ei tarvitse pyörittää samaa ongelmaa päässäsi jatkuvasti. Jos huolet puskevat pintaan, varaa itsellesi esimerkiksi puolen tunnin “katkaisuklinikka”, jolloin katkaiset negatiivisen kierteesi itse. Negatiivisen ajatuksen iskiessä päähäsi esimerkiksi nukkumaanmenon aikaan, voit pistää tuon ongelmasi muistiin vaikkapa kännykkäsi kalenterimerkinnän muistiinpanokohtaan. Sieltä otat tuon ongelmasi käsiteltäväksi sitten seuraavana päivänä tai viikonloppuna, kun tietoinen murehtimisen katkaisuklinikkasi alkaa.
  4. Yö kannattaa käyttää siihen mikä vahvistaa resilienssiä hyvin: levolliseen nukkumiseen. Jo vanha kansa tiesi: nuku aina yön yli ennen tärkeää päätöstä.

Resilienssin vahvistaminen ei käy käden käänteessä, joten näiden pikakeinojen lisäksi sinun kannattaa varata kalenterista tilaa tietoiselle resilienssin kehittämiselle. Ota yhteyttä, kun haluat tavata minut hypnoterapian ja NLP-valmennuksen merkeissä tähän liittyen.

Resilienssi kuntoon ensin: Ennen kuin päätät tehdä isoa muutosta työ- tai kotielämässäsi, mitä pieniä muutoksia voisit tehdä arjessasi jo nyt?

Ennen kuin päätät tehdä mitään varsinaisia isoja muutoksia elämässäsi, niin mitä pienempiä, arkisia muutoksia voisit tehdä jo nyt?

Mikä muutos voisi olla nyt hyödyksi sinulle itsellesi, jotta varmistat sen, että teet oikeita ratkaisuja elämässäsi? Ethän halua tehdä hätiköityjä päätöksiä vain siksi, että olet stressaantunut ja mielesi on tottunut ajattelemaan jollain tietyllä tavalla varsinkin stressitilanteessa?

Tärkeimmät päätökset elämässä kannattaa tehdä levollisuudesta ja rauhallisesta rakkaudesta käsin. Muista siis nukkua yön yli ennen tärkeää päätöstä ja huokoistaa päiviäsi, jotta sinulla on aikaa stressinhallinnalle ja resilienssin vahvistamiselle.

Sinulla ei ole mikään kiire mihinkään suuntaan. Opettele antamaan itsellesi aikaa ja rauhaa siihen päätökseen, joka on sinulle tärkeä nyt tässä elämänvaiheessasi.

Rakkaudella,
valmentajasi Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer-valmentaja
[email protected]

SAA VIIKOITTAISTA INSPIRAATIOTA

OTA YHTEYTTÄ!

UUSIMMAT

Laita hyvä kiertoon!

Mitä ajatuksia tämä artikkeli herätti sinussa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ilmaista inspiraatiota