Mitä tunnejohtaminen on? Miten tunteita voi johtaa yrityksessä tai muussa organisaatiossa? Miten voit harjoitella tunteiden johtamista?
Ensinnäkin, let’s face it:
Tutkimusten mukaan yritysmaailmassa nimenomaan johtoportaassa on tilastollisesti enemmän narsisteja, jopa psykopaatteja ja sosiopaatteja, kuin muilla organisaatiotasoilla. Suomalaiset kasvatetaan sisulla pärjäämään yksin. Erittäin moni kokenut yritysjohtaja on joko joutunut sinnittelemään yksin tai oppinut etenemään vain kyynärpäätaktiikalla, jotta ei menettäisi kasvojaan mukamas liian heikkona johtajana tai luuserina, joka jää muiden jalkoihin.
Useimpia meistä ei ole lapsuudessa, koulussa, opiskeluvuosina eikä työelämässä opetettu käsittelemään tunteita muuten kuin ”mene arestiin yksin rauhoittumaan” tai ”kielteisiä, negatiivisia tunteita ei saa olla”-tyyppisesti.
Fakta kuitenkin on, että jokaikisellä ihmisellä on tunteet, vaikka olisikin oppinut pintansa kovettamaan ja kylmettämään – sisällä silti voi kuohua pahastikin ja se sitten räiskyy muiden ihmisten kasvoille. Jotkut johtajaksi nimetyt takertuvat tiukoissa paikoissa titteliinsä ja kieltäytyvät harjoittelemasta tunteiden kohtaamista ja johtamista, koska he ovat sellaisen lähestymistavan jo lapsuudessaan oppineet eivätkä ole ryhtyneet harjoittelemaan myös firman tuloskyvyn kannalta kestävämpiä mielenhallintametodeja. On mahdotonta kohdata muita ihmisiä tunteineen ratkaisukeskeisesti, jos ei ole oppinut ensin tulemaan sinuiksi omien tunteidensa kanssa ja johtamaan itseään.
Tunteiden johtamisen ja vuorovaikutuksen taidot loistavat poissaolollaan eduskunnan täysistuinnoista ja valiokuntien työryhmistä – kuten useista yrityksistäkin.
Menestyvässä yrityksessä tunteiden johtaminen on tärkeä taito tekoälyn hoitaessa ei-niin-inhimillistä panosta edellyttävät työt.
Tekoälyn ja automaatioiden hoitaessa yhä suuremman osan tietotyöntekijöiden, asiantuntijoiden ja johtajien nykyisistä työtehtävistä, inhimilliset taidot kuten hyvä tunteiden johtaminen nousevat paljon aikaisempaa suurempaan rooliin. Se johtaja, jonka fokus on tällä hetkellä vain tekoälysovellusten teknisessä adaptoimisessa, jää kehityksen jalkoihin ennen kuin huomaakaan.
Siksi jokaisen yritysjohtajan ja omasta uratulevaisuudestaan hyvää huolta pitävän asiantuntijan on tärkeää viimeistään nyt havahtua siihen väistämättömään tosiasiaan, että jo nykyisten tekoälyinnovaatioiden saavutettua edes tällä hetkellä näköpiirissä olevat tavoitteensa meidän ihmisten tehtäväksi jää ”vain” tekoälyn ja sen vaikeamman rastin – ihmisyyden – johtaminen.
Tunteiden johtaminen on taito, jota ei siis tarvita pelkästään tekoälypelkojen käsittelemiseksi ja muutosvastarinnan taltuttamiseksi vaan kestävän yritys- ja urakehityksen rakentamiseksi.
Ammattitaitoisen johtajan tunteiden kieltäminen ei ole vahvuutta, vaan tehottominta typeryyttä, minkä varassa ”johdetut” yritykset kaatuvat omaan mahdottomuuteensa ennemmin tai myöhemmin.
Ihmisyyteen täysin luonnollisesti ja automaattisesti kuuluvia tunteita ei voi sulkea pois niin kauan kuin firman yksikin työtehtävä on elävän ihmisen eikä pelkästään robotin tai tekoälyn tuottamaa.
Tunnetiedostamattoman tai tunnekylmän näennäisjohtajuuden syy-seuraussuhteita esimerkiksi strategian ontumiseen tai ”yllättäviin” ongelmiin pidemmissä projekteissa on vaikeaa nähdä, ellei perspektiiviään laajenna vuosien mittaiseksi ja eri alueiden keskinäiset riippuvuudet huomioonottaen.
Johtaja, joka ei ole todella sisäistänyt tunnejohtamisen tärkeyttä, on vasta alkumetreillä itsensäkin johtamisessa. Siksi tämä steppi onkin yleisimpiä aiheita, joiden parissa painimme yksilöllisessä mentaalivalmennuksessa.
Todellisen big datan eli tunteiden johtaminen on avain sekä yksilön että yrityksen tavoitteiden saavuttamiseen.
On olennaista oppia henkilökohtaisesti havaitsemaan – tuntemaan – omat ja muiden tunteet. Eri asia kuitenkin on, suhtautuuko muihin ihmisiin empaattisesti eri näkökulmat huomioon ottaen vai ylisympaattisesti muiden tunnetilojen tahdissa ajelehtien. Voit lukea empatian ja sympatian eroavaisuuksista tästä artikkelistani.
Jokainen tunne on aito faktalähde, ei mikään keksitty höttö tai täysin puskista tullut selittämätön ailahdus. Tunne sisältää valtavan määrän big dataa todellisista kokemuksista. Nuo kaikki henkilön kokemukset ovat kääriytyneet ikäänkuin tunnemöykyksi, jonka avaamista tulee jokaisen harjoitella. Tunne sisältää yksilön kirjavien kokemusten ytimen.
Kun palkkaat tiimiisi kenet tahansa ihmisen, et palkkaa pelkästään hänen teknisiä taitojaan ja kerryttämää nippelitietoa, vaan kokonaisen ihmisen tunnetaustoineen. Jos siis sanot johtavasi tiimiäsi, et voi johtaa vain tuota rationaalista pintaa, vaan kaikkea isossa kuvassa täysin loogista tunneilmapiiriä.
Tunne on kuin mittaamaton määrä sanoittamatonta tietoa, joka sisältää valtavan viisauden. Kun haluat koko organisaatiosi viisauden hyötykäyttöön, ethän ammu tuon viisauden viestintuojaa alas pelkän pelon vuoksi.
Tunne on tuo viestintuoja, jota sinun on opittava kuulemaan ja johtamaan ratkaisukeskeisesti.
Jos et kestä tiimiläistesi tunteita, elleivät he osaa johtaa tunnevyöryään täydellisesti joka tilanteessa, et ole itsekään kummoinen itsesi johtaja saati henkilö, jota organisaatiosi luonnostaan (eikä vain tämänhetkisen tittelisi vuoksi) aidosti valitsee seurata.
Tuota organisaation kirjoittamatonta viisautta on opittava kuuntelemaan valistuneella korvalla ja erottamaan yrityksen strategisen johtamisen kannalta relevantit tuntemukset henkilöstön historiallisista yksilöllisistä kokemuksista ja niiden luomista alitajuisista tai täysin tiedostamattomista vinoumista.
Esimerkiksi parisuhdehistoriassa koetut kärsimysnäytelmät voivat heijastua työelämän palaveripöydissä koettuihin kahnauksiin. Siinä ei ole mitään epäloogista eikä pelättävää, vaan näin me ihmiset vaan toimimme tiedostamattamme.
Ja tämän tiedostamattoman totuuden johtamista on jokaisen todellisen johtajan opittava johtamaan. Tunteiden johtaminen ei ole pelkästään inhimillistä oikeudenmukaisuutta tai henkistä työhyvinvointia lisäävää, vaan yrityksen strategisesti ja taloudellisesti kannattavaa arkitoimintaa.
Ei ole olemassa yhtäkään lähtökohtaisesti huonoa tai negatiivista tunnetta, vaan ikävältäkin tuntuvat olotilat ovat olennaisia viestinviejiä ja niitä tulee oppia johtamaan muutenkin kuin viestintuojan alas ampumalla tai tiedostamattomuudellaan torppaamalla.
Ammattitaitoisen johtajan tehtävänä on tarvittaessa ohjata tiimiläisensä tunteiden johtamisen kurssille esim. henkilökohtaiseen valmennukseen, jonka tulisi olla jokaisen johtajankin normiarkea vaihtelevien henkilöstömuutosten ym haasteiden käsittelemiseksi.
Kaikki tunteet menevät lopulta ohi – silti niitä ei pidä ohittaa, vaan johtaa.
Tunteita ei pidä pelätä, vaan ensin ymmärtää ja sitten johtaa viileän rauhallisesti. Muuten johtajan luotsaama firmakin on vain organisaatiossa kytevien peiteltyjen pelkojen näytelmä, joka ei rakenna kestävää menestystä millään toimialalla, missään kulttuurissa, missään maailmankolkassa.
Pikavoitot ja yhden yön ihmeet ovat tietysti mahdollisia, tyypillisiäkin. Siksi suurin osa tällä hetkellä menestyvistäkin firmoista kaatuu ennen 100-vuotisjuhliaan, mikäli historia toistaa itseään kuten sillä tapana on.
Kuka haluaa pestata hallitukseensa tai palkata johtoryhmäänsä vain onnenkantamoisten varassa ajautuvia uraohjuksia? Ellei sitten oma pika-exit ole tärkeämpi kuin kestävä menestys, joka siirtyy seuraavillekin sukupolville vaurautta tuoden.
Tuottoisa exit on tietysti mainio juttu ja joskus erittäin tärkeä, arvopohjainen valinta, jolle on paikkansa joidenkin yrittäjien elämänpolulla. Ja hyvä niinkin. Mutta jos palkkajohtaja rakentaa uraansa vain kultaisen kädenpuristuksen toivossa, saattaa CV:ssä kivalta näyttävä, mutta todellisuudessa vain ulkokultainen uramenestys syntyä vain väkisin pusertamalla ja ihmisiä alleen tallomalla.
Sen hinnan jokainen kyynärpäätaktikoija joutuu maksamaan viimeistään eläköityessään tai kuolinvuoteellaan elettyä elämäänsä reflektoidessaan.
Maksu ei tule aina samassa muodossa, vaan perhosefektin vaikutukset usein yllättävät umpisilmäisen johtajan. Niitä vyyhtejä käsitellään joskus pitkässä psykoterapiassa, ellei terapiaa karttava ihminen ryyppää tunnontuskansa vielä synkempään pimeyteensä.
Kyllä, erittäin moni johtaja on oppinut johtamaan tunteitaan vain turruttamalla ja usein viina kyytipoikana. Harvoista ylilyönneistä luetaan iltapäivälehtien sivuilta, mutta se organisaation hiljainen tieto kattaa myös pomojen pikkujoulujuhlat tunnelmineen. Ilottelu on tietysti vain hauskaa, kunhan siitä ei joudu maksamaan maanantaimorkkiksella firman käytävillä muita pakoillen.
Nuoremmat sukupolvet käyttävät myös huumeita aikaisempaa enemmän ja yliopistopiireissä (=tulevat yritysjohtajat) pidetään jo lähes normaalina sitä, että rankka opintoputki nollataan piristeillä ja muilla pillereillä tai pulvereilla.
Näissä pomojen kännisekoiluissa tai nuorempien asiantuntijoiden kokeiluissakaan ei ole mitään ihmeellistä saati tuomittavaa. Nämäkään toilailut, jotka eivät tokikaan ole fiksuja tai hyviä, ovat kuitenkin täysin inhimillisiä. Tästä pelistä nimeltä elämä ei kukaan selviä hengissä saati täysin puhtaalla tyylisuorituksella, vaikka kuinka parhaansa pinnistelisi.
Tunnetaitojen kollektiivisesta puutteesta johtuen on siis sekin täysin ymmärrettävää, että tunteiden johtaminen on vasta valistuneimpien johtajien ja asiantuntijoiden kartalla.
Harva firma tukee näiden metataitojen harjoittelua taloudellisesti, ja useimmiten johtaja, esihenkilö tai asiantuntija tuleekin luokseni ihan omakustanteisesti.
Moni ei edes halua kysyä työnantajansa taloudellista tukea itsensä kehittämiseen tällä saralla, mikä kertoo karua tarinaa siitä todellisuudesta, jossa useimmat johtajat ja työntekijät elävät arkeaan.
Kaikilla toimistoilla energiatasoja ”johdetaan” tai uupuvan henkilöstön keskuudessa kytevää boreoutia ja burnoutia yritetään torjua lähinnä kahvikoneiden kattavalla kofeiinitarjonnalla tai ilmaisilla kofeiinia sisältävillä virkistysjuomilla. Tai sitten ajatellaan työhyvinvoinnin johtamisen tarkoittavan kerran vuodessa vietettävää tykypäivää, joka ei kuitenkaan kuittaa kalenterivuoden aikana kumuloitunutta ketutusta eli niitä ”negatiivisia” tunteita, jotka niin ärsyttävällä tavalla sotkevat normibisneksiä. 😉
Jep, tunteiden johtaminen on taito, jonka harjoittelua suurin osa johtajista ei ole aloittanut – josko edes sen tarvetta tiedostanut. Tämän artikkelin tarkoituksena olikin herättää edes joitain ärsytyksen tai toivon tunteita, koska esimerkiksi hämmennyskin kertoo siitä, että olet oivaltamassa jotain uutta ja se on minun missioni. 🙂
Tunteiden hyväksyminen ei tarkoita minkä tahansa tunneryöpyn hyväksymistä.
Johtajan omien tunnetaitojen kehittäminen ja henkilöstön tunteiden johtaminen auttaa sinua tunnistamaan ja käsittelemään ensin omia tunteitasi rakentavasti, mikä vahvistaa itsetuntemustasi myös johtajan roolissasi sekä tuo selkeyttä koko johtamasi organisaation arkeen.
Tehokkaiden tunteiden johtamistaitojen avulla jokaisen projektipalaveriinkin osallistuvan yksilön etuotsalohko pysyy viileämpänä, jolloin loogisrationaalinen päättelykykykin saa vasta mahdollisuuden toimia täysimääräisesti.
Niin kauan kun tunteita ei johdeta yrityksessä, henkilöstön koko potentiaali jää hyödyntämättä ja strategian toteutus takkuaa tunneviidakossa.
Koitoksista selvitään toki suoritushermostolla paahtamalla ja tunteet tukahduttamallakin, mutta vain hetkellisesti. Huonosti tunnejohdetussa organisaatiossa henkilöstön liiallinen vaihtuvuus vie tehot, joita edellisen projektin tarjoamat opit olisivat voineet tuottaa seuraavan koitoksen selättämisessä nopeammin ja halvemmalla.
Jos taas pomo ponnahtaa CV-rakennuspolullaan aina äkkinäisesti uuteen joutumatta kohtaamaan taakseen jättämiään sotkujaan, vain kokenut headhunter ymmärtää 360-selvittää henkilön historiasta tämän todelliset tunnetaidot ja -taipumukset. Siksi myös jokaisen hyvän headhunterin tulisi olla entistä tietoisempi siitä, mitä hyvä tunteiden johtaminen tarkoittaa yrityksen strategisessa johtamisessa ja tuloskyvyn kannalta.
Vastaavasti jokaisen johtajia rekrytoivan hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan tulee tiedostaa, miksi tunteiden johtaminen on tärkeää eikä pelkkää pehmopuhetta, ajanhukkaa ja energian haaskuuta.
Ja juuri siksi jokainen ammattitaitoinen hallitusjäsen, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsen ja esihenkilö on myös vastuussa itsensä kehittämisestä, ja se yksilöllinen kasvupolku sisältää aina suuren määrän sitä arvokasta big dataa, tunteita koko elämänmittaiselta matkalta.
Milloin Sinä olet valmis kohtaamaan ensin itsesi avoimin kortein, jotta voit johtaa yritystäsi aidosti mahdollisimman puhtaalta pöydältä?
Kun opit suhtautumaan kaikkiin autenttisiin tunteisiin (omiisi ja tiimiläistesi tunteisiin) tietoisesti hyväksyen ja tunteita johtaen eikä niiden varassa ajautuen, parannat vuorovaikutustaitojasi ja pystyt kohtaamaan elämän haasteet levollisemmin sekä töissä että kotona. Silloin elämäsikin alkaa maistumaan ihan tavallisen arjenkin keskellä.
Tunteiden johtamisen harjoittelu hyvässä henkilökohtaisessa valmennuksessa ei ole mitään piinaavaa pelkopohjaista painimista itsensä kanssa, sillä kaikki selittämättömätkin tunnevyyhdit on aina ratkaistavissa ja usein hurtin huumorin kera!
Hiljalleen sitä oppii olemaan pelkäämättä omia outojakin tunteitaan, kun huomaa, että ainakaan kokeneella valmentajalla ei mene pasmat sekaisin mistään kipeimmistäkään kokemuksista.
Ja kun jokaisen alitajuisen rajoittavan uskomuksen ja tunnevyyhdin purkamisen jälkeen huomaa olonsa jälleen keventyneen entisestään, omat todelliset voimavarat vahvistuvat myös tunnetietoisena johtajana.
Minkä teeman tiimoilta tunteiden johtaminen on sinulle ajankohtaista työ- tai yksityiselämäsi antoisuuden edistämiseksi? Tutustu henkilökohtaiseen valmennukseen, joka voi halutessasi sisältää myös mm. tämän verkkovalmennuksen oivalluttavia videoita, äänitteitä ja harjoitteita joko sinun tai tiimiläistesi tunnetaitojen kehittämiseksi. Lämpimästi tervetuloa!
Tärkeisiin tavoitteisiisi ja itsesi kehittämiseen monin tavoin motivoiden,
Coach Kati Niemi
"Suosittelen 5/5! Kati on aivan ihana persoona ja todella ammattitaitoinen mentori/coach. Suosittelen Katia erityisesti kaikille yrittäjille ja johtotehtävissä oleville, jotka työskentelette vastuullisissa ja paineensietokykyä vaativissa ympäristöissä. Olen kehittänyt Katin kanssa resilienssiä, itsetuntemusta, esiintymistaitoja sekä saanut tukea stressaaviin tilanteisiin ja päätöksiin. Katin kanssa työskentelyssä parasta on se, että Kati ottaa huomioon ihmisen kokonaisuutena ja hänen kanssaan pystyy keskittyä ja kehittää juuri pinnalla olevia asioita. Hänen kanssaan on erittäin helppo ja mukava työskennellä. Kiitos Kati ihanasta ja sydämellisestä palvelusta!"
