Sain kutsun Reiluuden Liigan upeisiin avajaisiin Musiikkitalolla, ja siellä sai kokea kyllä mahtavaa innostuksen ja eteenpäin viemisen energiaa! Tätä mentaliteettia ja johtajuuden esimerkkiä tarvitaan 💯 lisää sekä yksityiselle sektorille että julkishallintoon ihan koko Suomessa. Kyseessä ei ole pelkästään hyvinvoinnin tai taloudellisen kannattavuuden edistäminen, vaan pelissä on koko Suomen turvallisuus ja tulevaisuus.
Mitä muuta kuin vitsiä voisi parhaimmillaan tarkoittaa sanonta ”In Finland we call this Reilu meininki”?
Reiluuden Liiga on vankasti tutkimuspohjainen, supertärkeä aloite edistää bisneksen reiluutusta ja kunnolla parempaa työelämää kannattavan kasvun buustaamiseksi koko Suomessa.✨
Se on myös 100% avointa, voittoa tavoittelematonta ja poliittisesti sitoutumatonta yhteistyötä oikeudenmukaisen ja vastuullisen työelämän sekä reilumman kasvun luomiseksi.
Meitä oli paikalla nyt avajaisissa tosi mainio jengi ja Peter Nymanin luotsaamassa mielenkiintoisessa paneelissa mukana inspiroivat Frank Martela, Fadumo Ali, Jari Hakanen, Karoliina Salminen, Noora Hautakangas ja Tuomas Nousiainen. Kiitos teille kaikille!💜
Reiluuden Liigan tutkimuspuoli jättää fiksusti päivän politiikan rauhaan, koska tarkoituksena on puhaltaa tähän yhteen (hiipuvaan) hiileen koko kansan voimin. Vaikka tokihan Reiluuden Liigan periaatteita edistävät myös poliittisesti aktiiviset suomalaiset eli heidänkään sulkeminen pois Reiluuden Liigasta ei tietenkään olisi reilua.😉
Kunnon reiluutus, kaikille parempi työelämä ja Suomen taloudellekin tärkeä yritysten kannattava liiketoiminta ei saa kilpistyä poliittisten puolueiden keskinäiseksi kahakaksi. Sitähän näkee jo aivan liikaa mm. eduskunnan istunnoissa ja kansanedustajien välisessä somesodassa. Vaikka Reiluuden Liiga ei ole millään tavalla poliittinen aloite, sen tulisi kiinnostaa myös niitä poliittisia päättäjiä, jotka aidosti haluavat vaikuttaa Suomen hyvinvointiin niin psyykkisellä, fyysisellä, sosiaalisella kuin taloudellisellakin tasolla eivätkä politikoi pelkästään oman jatkokautensa varmistamiseksi paikallisia etuja edistäen.
Meitä Reiluuden Liigan avajaisissa mukana olleita osallistettiin aktiiviseen keskusteluun ja mm. jakamaan somessa meidän jokaisen omat #TOP3 kasvuvinkkiä. Jotta nostan tämän tärkeän poikkitieteellisen tutkimusaloitteen esille omalta osaltani, tuon näitä teemoja esiin mm. tässä blogijutussani (ja tietysti muutenkin blogeissani).
Tässä tiivistettynä minun Reiluuden Liigan #TOP3 -somenostot:
💜 Pelon läpi kulkeminen
✨ Ilon salliminen
💯 Järki/sydän-yhteyden vahvistaminen.
Alla em. teemoista ja Reiluuden Liigasta pari sanaa sinulle, joka haluat kuulla, mikä on Reiluuden Liiga, mitä se tekee, miten se toimii ja keitä Reiluuden Liigaan kuuluu? Entä miten Sinäkin pääset mukaan?
>> Lyhyestä virsi kaunis: tsekkaa taustat ja tule mukaan tähän poikkitieteelliseen aloitteeseen sen kotisivulla. Tässä alla pääpointit ensimmäisestä raportista sekä omia pohdintojani:
Reiluuden Liiga aktivoitui oikeudenmukaisemman työelämän puolesta ja kestävän, kannattavan kasvun luomiseksi Suomeen
Reilu työelämä on keskeinen tekijä niin yksilön hyvinvoinnin kuin organisaatioiden menestyksen kannalta. Reiluuden Liiga on aloite, joka pyrkii muuttamaan työelämän rakenteita ja käytäntöjä oikeudenmukaisemmiksi ja inhimillisemmiksi. Sen taustalla on ajatus, että hyvinvoiva työyhteisö on sekä tuottava että kestävä.
Talous ja hyvinvointi eivät todellakaan sulje toisiaan pois – ne ovat toinen toistensa edellytys.
Tämän päivän työelämässä kohtaamme monenlaisia haasteita: työpaineiden kasvu, epävarmat työsuhteet, epäselvät urapolut ja työyhteisöjen sisäiset ristiriidat.
Lisäksi Suomen velkaantuminen ja BKT-taso ovat kestämättömällä tasolla, mikä on jo uhka Suomen itsenäisyydellekin.
Aina on kuivan maan mullat anastettu vieraan vallan toimesta, joten meidän jokaikisen Suomessa asuvan yksilön on nyt todellakin kannettava kortemme kekoon työskentelimme sitten yksityisellä tai julkisella sektorilla.
Jokainen työ on arvokasta ja jokainen pystyy antamaan parhaan panoksensa eikä uhriutua tai uhriuttaa muita Suomessa asuvia ihmisiä sekä psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen että taloudellisen hyvinvoinnin lamaannuttavalla ”Ei pysty, ei kykene”-asenteella.
Reiluuden Liiga pyrkii tarjoamaan ratkaisuja työelämän parantamiseen ja kannattava kasvun ongelmien ratkaisuun käytännönläheisten tekojen ja suositusten avulla. Reiluuden Liiga ei ole pelkkä keskustelualusta, vaan se haastaa yritykset, esihenkilöt ja työntekijät tekemään konkreettisia muutoksia kohti reilumpaa työelämää.
Tällä blogijutullani minä vuorostani haastan sinut mukaan talkoisiin! 🙂
Reiluuden Liigan tutkimusraportti
Aloitteen starttina toimi hyvä koontiraportti siitä, miten edistetään yhdessä parempaa työelämää ja kannattavaa kasvua kestävällä tavalla. Tässä Reiluuden Liigan julkaisemassa ensimmäisessä raportissa listatut pääpointit:
-
Avoimuus ja läpinäkyvyys
-
Sosiaalinen vastuullisuus (ESG)
-
Palkitseminen ja työsuhde-edut
-
Sitoutuminen
-
Joustavuus
-
Vastuullinen hallinto (ESG)
-
Stressin ja työuupumuksen estäminen
-
Itseohjautuvuus ja yhteisöohjautuvuus
-
Työn imu ja motivaatio
-
Kiusaamisen ja häirinnän estäminen
-
Monimuotoisuus
-
Resilienssi, palautuminen
-
Psykologinen turvallisuus
-
Tehokas päätöksenteko ja henkilöstön kuuntelu
-
Onnistuminen työssä, työkyky
-
Palveleva johtaminen
-
Tiimityö, työkuorman jakautuminen
-
Merkityksellisyys
-
Ympäristövastuullisuus (ESG)
-
Arvostus
>> Tutustu tähän ja tuleviinkin raportteihin aloitteen kotisivulla.
”Reiluutus”: Mistä reiluus työelämässä syntyy?
Tarvitsemme Suomeen lisää reiluutusta: reilua kohtelua ja reilua tekemisen meininkiä eikä asiantilan voivottelua, uhriutumista ja ”ei tästä mitään tule”-asennetta. Ongelmat on nostettava kainostelematta esille, jotta ne voidaan ratkaista. Faktojen maton alle lakaisu ei auta yhtään ketään.
Reiluus ei tarkoita pelkästään tasa-arvoista kohtelua tai lainsäädännön noudattamista – se on syvempää ymmärrystä työyhteisön ja talouden dynamiikasta ja siitä, miten jokainen voi vaikuttaa kokonaisuuteen. Oikeasti vaikuttaa, eikä vain seurata sivusta mitä muut tekevät. Sinua tarvitaan, oikeasti.
Reilussa työyhteisössä on selkeät pelisäännöt, avoin viestintä ja aito sitoutuminen työntekijöiden hyvinvointiin. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi:
- Läpinäkyvää päätöksentekoa: Työntekijät ymmärtävät, miten päätökset syntyvät ja miten ne vaikuttavat heidän arkeensa.
- Mahdollisuuksia kasvuun: Urapolut ovat selkeät, ja työntekijöillä on mahdollisuus kehittyä ilman esteitä.
- Oikeudenmukaista palkkausta ja työoloja: Reilu kompensaatio ja työympäristö, joka tukee henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Korostan, että reilu palkka ei tarkoita tasapäistämistä, vaan myös sitä, että panoksen kasvaessa paranee liksakin.
- Luottamuksen kulttuuria: Työntekijöitä kohdellaan kunnioittavasti, ja heidän osaamiseensa luotetaan. Kun esihenkilö todella luottaa tiimiläiseensä, hän ymmärtää ja uskaltaa pyytää tiimiläiseltään uusien asioiden opiskelua, vaikeidenkin asioiden yrittämistä ja parempaa työpanosta.
- Rohkeus yrittää ja edellyttää myös muiden yrittävän parastaan: Vaatimattomuus on hyve, mutta vaatimatta jättäminen ei ole reiluutta vaan toisen ihmisen panoksen vähättelyä: ”En voi vaatia henkilöltä X enempää, koska hän ei pysty parempaan, koska hänellä on haasteina Y ja Z.”
Yksilön elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat Y ja Z ovat hetkellisiä, ja niistäkin aina päästään eteenpäin, jos hanskoja ei lyödä tiskiin ennen kuin on yritetty ja tarvittaessa myös epäonnistuttu montakin kertaa. Epäonnistuminen kymmeniäkin kertoja tarkoittaa, että on yrittänyt kymmeniä kertoja ja joka kerta saletisti oppinut jotain uutta, joka edes sen sadannen koettelemuksen jälkeen kantaa hedelmää.
Kuten aiemmasta raportin pääpointeista huomasit, reilu työelämä ja kannattava kasvu ei synny myöskään luonnon kustannuksella.
Reiluuden Liiga edistää työelämän ja yhteiskunnan reiluutusta myös luonto huomioon ottaen
Reiluuden edistämisellä ei ole ainoastaan eettinen merkitys työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseksi. Se on myös taloudellisesti kannattavaa ja luonnon hyvinvointia edistävää aktiivista toimintaa, ei apatiaa.
Tutkimukset osoittavat, että yritykset, jotka panostavat reiluun työelämään, saavat parempia tuloksia muun muassa työntekijöiden sitoutumisen, tuottavuuden ja innovaatioiden osalta. Kun työntekijät kokevat tulevansa arvostetuiksi, heidän motivaationsa ja sitoutumisensa kasvaa.
Työelämän reiluutus ei tarkoita, että vain työnantajalla on velvollisuuksia ja esihenkilön tehtävänä olisi motivoida tiimiläisiään – homma kulkee myös toisinpäin. On kaikkien kollegoidenkin kannalta reilua, että jokainen tiimiläinen huolehtii myös itse omasta työssäjaksamisestaan ja työpanoksestaan eikä ole riippakivi duunikavereilleen, esihenkilölleen, yrityksen kestävälle kehitykselle eli kannattavuudelle ja sitä kautta veroeurojen muodossa taakka myös yhteiskunnalle.
Reiluuden liiga kannustaa yrityksiä ja yhteisöjä tekemään konkreettisia muutoksia, ja yhtä lailla jokaista esihenkilöä ja tiimiläistä pistämään parastaan peliin. Reiluuden Liiga ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan pikemminkin suuntaviivoja ja inspiraatiota jokaisen organisaation omiin, tilanteeseen sopiviin ratkaisuihin.
Miten sinä voisit auttaa tiimiäsi ratkaisemaan ongelmanne? Vai odotatko, että esihenkilösi tai kollegoidesi velvollisuus on hoitaa haasteet kuntoon? Mikä on sinun panoksesi?
Toimitko sinä reilusti jokaisen työntekijän – myös esihenkilösi – näkökulmasta? Entä yhteiskunnan mittakaavassa?
Miten rakennetaan ja johdetaan reilumpaa työelämää ja kannattavaa kasvua yritysten ja sitä kautta myös hyvinvointivaltiomme Suomen hyvinvoinnin parantamiseksi?
Reiluuden Liigaan voi osallistua kuka tahansa, joka haluaa vaikuttaa työelämän ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen. Sinun kohdalla reiluutus voi tarkoittaa vaikkapa vaikuttamista työpaikkasi tai kotikuntasi reiluun tekemisen meininkiin, yritysjohdon päätöksiä työpaikan rakenteiden muuttamiseksi, esihenkilöiden toimintatapojen kehittämistä, työntekijöiden aktiivista keskustelua ja ehdotuksia työolojen parantamiseksi sekä yhteiskunnallista vaikuttamista.
Jokainen reilu teko, joka lisää luottamusta, avoimuutta, aktiivisuuteen kannustamista ja oikeudenmukaisuutta, on askel kohti parempaa työelämää.
Kun työelämän reiluus nähdään myös kansantaloudellisena kilpailutekijänä (=Suomen turvallisuuden perusedellytyksenä) eikä pelkkänä eettisenä velvoitteena, politiikassakin ymmärrettäisiin, että sekä yksityisten yritysten että julkishallinnon organisaatioiden reilu tekemisen meininki, kestävä kannattavuus sekä kaikkien työntekijöiden (myös esihenkilöiden) ja luonnon hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Kukaan ei pärjää yksin, eikä kenenkään tule uhriutua ja jäädä alistetun asemaan myöskään oman aiemman ”Ei pysty, ei kykene”-asenteensa varassa.
Reiluuden Liiga ei ole vain kampanja – se on ajattelutapa, joka voi muuttaa suomalaista työelämää ja sitä kautta koko Suomen psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia kestävällä tavalla, pysyvästi parempaa kohti. Yhtenäinen Suomen kansa, joka puhaltaa yhteiseen (hiipuvaan) hiileen kunnolla eikä vain puolitehoon tuudittautuen, on myös Suomen kansan kodin turva ulkomaisia demokratian ja sivistyksen uhkia vastaan.
Reiluuden Liiga toimii reilumman ja kannattavamman työelämän eli koko Suomen puolesta
Tutkimuspohjainen ja kunnianhimoinen Reiluuden Liiga -aloite tuo työelämän reiluuden keskiöön ja haastaa sekä yrityksiä että julkishallintoa rakentamaan kestävää kasvua tavalla, joka huomioi niin työntekijöiden hyvinvoinnin kuin bisneksen eli Suomen kansantalouden pitkän aikavälin menestyksen.
Kun organisaatio panostaa reiluuteen, se ei ainoastaan toimi eettisesti oikein, vaan myös tekee taloudellisesti viisaampia päätöksiä. Tämä aidosti reilu asenne tulee saada myös julkishallintoon, vaikka Reiluuden Liiga ei itse pureudukaan julkishallinnon ongelmiin.
Kuitenkin julkisella sektorilla työskentelee paljon suomalaisia, joiden työelämän parantaminen on aivan yhtä lailla supertärkeää kuten yrityksissäkin. Eikä innovointia ja kasvumentaliteettia tule rajata vain yksityisen puolen yritystoimintaan, vaan kaikkeen toimintaan myös julkisen hallinnon organisaatioissa, eikös vaan?
Miksi reiluus on kilpailuetu yrityksille ja koko Suomen hyvinvointivaltiolle?
Työelämän reiluus ei tarkoita pelkästään sääntöjen noudattamista tai tasa-arvon julistamista – se on syvällisempää ymmärrystä siitä, miten organisaatiot voivat luoda ympäristön, jossa kaikki pääsevät kukoistamaan.
Tutkimukset osoittavat, että työntekijät, jotka kokevat reiluutta työpaikallaan, ovat sitoutuneempia, innovatiivisempia ja tuottavampia. Reiluuden Liiga -avajaisten paneelikeskustelussa olikin mukana yrittäjien lisäksi myös koulutuksen ja innovaatioiden tutkimuksen laitoksia.
Kun työntekijät tuntevat itsensä arvostetuiksi ja voivat vaikuttaa omaan työhönsä, he antavat enemmän. Reiluus rakentaa luottamusta, ja luottamus on kestävän kasvun perusta. Tämä näkyy mm. matalampana vaihtuvuutena, parempana työilmapiirinä ja lopulta vahvempana kilpailukykynä, joka kannattelee koko hyvinvointiyhteiskuntaa.
Pelko, ilo ja järki/sydän-yhteys johtajuudessa
Avajaisissa mukana olleita pyydettiin jakamaan somessa omia näkemyksiään työelämän kasvun tukemiseksi. Jokaisen tuli valita #TOP3, joten itse nostin esiin nämä kolme keskeistä teemaa, jotka perinteisesti on ohitettu bisneksessä ja myös julkishallinnon johtamisessa aina eduskuntaa myöten:
💜 Pelon läpi kulkeminen: Johtajuudessa ja yrittäjyydessä epävarmuus ja pelko kuuluvat matkaan, mutta niiden väistäminen estää kasvua. Pelkoa ei tarvitse tukahduttaa – se voi toimia voimavarana, kun sitä kohdataan tietoisesti. Pelolla ei parane johtaa myöskään eduskunnassa ja poliittisessa somesodassa, joka tappaa jokaisen Suomessa asuvan ihmisen toivon tulevaisuudesta ja sitä myötä aktiivisuuden ja yritteliäisyyden. Eduskunnan tulisi nimenmukaisesti edustaa ja edistää Suomen hyvinointia omalla esimerkillään. >> Lue pelon käsittelystä johtajuudessa.
✨ Ilon salliminen: Työelämässä ilo ei ole vain ylihöveliä kevytmielisyyttä tai naiiviutta, vaan energisoiva ja siten myös taloudellista tehokkuutta lisäävä inhimillinen eli 100% luonnollinen voima. Kun työ tuntuu merkitykselliseltä ja innostavalta, se näkyy tuloksissa. Ilolla johtaminen ei ole mitään turhanpäiväistä hömppää, vaan sekä psyykkistä (=myös fyysistä), sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia edistävä johtamisen strategia. Missä on ilo eduskunnasta tai poliittikojen keskinäisistä keskusteluista yli puoluerajojen? >> Lue ilolla johtamisen tärkeydestä koko Suomelle.
💯 Järki/sydän-yhteyden vahvistaminen: Parhaat päätökset syntyvät, kun analyyttinen ajattelu ja intuitio yhdistyvät. Tämä edellyttää sen faktan todellista sisäistämistä, että keho ja mieli ovat 100% yhtä hermoston kautta. Niin yksityisen yrityksen kuin julkishallinnon johtajan (joita myös eduskunnassa kansanedustajat olisivat, jos johtaisivat esimerkillään eivätkä pelon kulttuurilla) tulee johtaa organisaatioitaan ihmisinä, ei numeroina tai pelkällä ”järjellä”, joka unohtaa sen järkifaktan, että mieltä ei voi johtaa ilman kehollistakin turvaa ja terveyttä.
Reiluuden Liigan kaltainen asennemuutos yksityisen ja julkisen sektorin johtamisessa ei keskity pelkästään dataan ja faktoihin, vaikka tiedolla johtaminen on perusedellytys strategiselle johtajuudelle ja kannattavalle kasvulle yksilö-, yritys- ja yhteiskuntatasolla. Reiluus vaatii myös aitoa rohkeutta kuunnella omaa arvo- ja tunneälyään sekä toimia sen mukaisesti aktiivisesti ja reilusti kaikkia kohtaan.
Reiluuden liigan vaikutus työelämään
Reiluuden Liigan avajaisissa käyty keskustelu sekä asiantuntijoiden puheenvuorot osoittivat, että työelämän muutos kohti reiluutta ei tapahdu itsestään – se vaatii konkreettisia tekoja ja kunnon actionia.
Yritysten on tunnistettava, miten niiden päätökset vaikuttavat työntekijöiden arkeen ja kuinka ne voivat systemaattisesti rakentaa luottamusta ja kestävää kasvua. Ja tämä yritysten toimintalogiikan ymmärtäminen tulisi olla jokaisen julkishallinnon toimijankin perusymmärrystä, tai muuten tämä konserni nimeltä Oy Suomi Ab on konkurssissa ja sitä myöten nopeasti vieraiden valtojen napsittavissa yksi demokratian pala kerrallaan.
Reiluudenliiga ei ole vain puhetta, vaan tekoja – ja siihen kannattaa liittyä mukaan, jos ylipäätään Suomen turvallisuus on sinulle aidosti tärkeää. Suomea ei puolusta vain Puolustusvoimat tai ministerit, vaan sinulla on relevantti rooli oman työpanoksesi ja äänioikeutesi käyttämisen kautta.
Nyt on oikea hetki haastaa itsensä ja oma organisaationsa miettimään: kuinka voimme tehdä työelämästä reilumpaa ja samalla kannattavampaa koko Suomen tulevaisuuden kannalta?
Miten rohkeasti reilu Sinä olet tänään pienissäkin valinnoissasi yhteisen hyvän ja hyvinvoinnin, myös sen luonnon, edistämiseksi?
Rohkeampaan reiluutukseen motivoiden,
Coach Kati Niemi
”Koutsina” myös Reiluuden Liigan pelikentillä
