Yritysjohtajan vaikein päätös tehdään yksityiselämän risteyksessä

Yritysjohtajan vaikein päätös ei liity investointeihin, markkinointistrategiaan tai yt-neuvotteluihin. 

Ei, vaikka niissä liikkuvat miljoonat ja niissä on kyse tuhansistakin muista ihmisistä.

Kokeneenkin yritysjohtajan vaikeimpaan päätökseen liittyy se klassinen uponneiden kustannusten teoria henkilökohtaisella tasolla: investoidako vielä tähän parisuhteeseen vai olisiko elämänstrategian päivityksen paikka?

Kun parisuhdestressin ryydittämää sisäistä tyhjyyttään on jo yrittänyt paeta projekteihin tai firman bileissä syttyneisiin salasuhteisiin, päässä pyörii yhä vimmatummin se kysymys, johon oman alitajuisen johtoryhmänsä haluaisi vihdoin ja viimein tuovan kestävän kehityksen mukaisen ratkaisun pöydälle: erota vai ei?

Tiukkoja parisuhdepalavereja ja mukavia perhehetkiä on takana sellainen kombo harmaaseen massaan sekoitettuna, että parisuhdepahoinvointinsa yrittää kieltää uskomuksilla ”kaikillahan on vaikeaa” ja ”jos lähtisin, jäisin yksin”. (+näillä muilla uskomuksilla)

Normit ja rajoittavat uskomukset pitävät otteessaan, joka itseltä lipeää. Ja kun humppaan on kerran lähtenyt ja askelkuvioihin niin paljon aikaa, energiaa ja rahaakin satsannut, niin kaipa tämä leikki on lusittava loppuun saakka…

Uponneet kustannukset pitävät pallon jalassa, vaikka se vetäisi itseä yhä syvemmälle suohon.

Päätöksiä on helpompi tehdä työpaikalla, joten ei muuta kuin läppäri auki ja silmät kiinni omalta itseltä.

Kovempaa, enemmän ja nopeammin, niin kipu ei ehdi koskettaa ainakaan just nyt, kun ”ei ehdi” tehdä sitä päätöstä, josta saisi energiaa elämään enemmän kuin osaa aavistaakaan.

Ei se mitään. Huomenna on jälleen uusi päivä. Kunhan kuollut parisuhde ei tapa terveyttäkin.

Ehkä sitten ehtii kuunnella itseään tarkemmalla korvalla.