Miten saadaan sote-palvelut kuntoon Länsi-Uusimaan hyvinvointialueellamme? Näitä asioita perattiin tietysti jokaisessa aluevaalikoneessa, ja hyvä niin!
Jotta sinun ei tarvitse kahlata kaikkia vaalikonevastauksiani läpi löytääksesi näkemykseni meidän yhteisen hyvinvointialueemme (Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion, Vihdin) asukkaiden sote-palvelujen kehittämisestä, tästä saat nyt helposti kaikki vastaukseni eri vaalikoneiden sote-palveluja käsittelemiin kysymyksiin, ole hyvä!
Moni suomalainen luulee edelleen, että sote-palvelujen sisällöstä päätetään Suomen hallituksen toimesta, mutta tosiasiassa jokaisella hyvinvointialueella on oma vastuunsa ja siksi sote-palvelujen taso vaihtelee hyvinvointialueittain Suomessa. Nyt aluevaaleissa pääset vaikuttamaan, mihin suuntaan haluat Länsi-Uudenmaan sote-hyvinvointialueemme palveluja kehitettävän. Nyt valittavat aluevaltuutetut tulevat ohjaamaan suuntaa meidän sote-alueella.
Ensin pari perusjuttua taustatiedoksi sote-hyvinvointialueiden rahoituksesta
Ennen kuin katsotaan kaikki sote-vaalikonekysymykset, tässä muutama perusfakta ensin:
Suomen edellinen hallitus päätti hyvinvointialueiden määräksi 21+Helsinki, vaikka ehdotus oli 5, 9 tai 12. Tästä voinee jo ainakin osittain päätellä, että monen puolueen näkemyksenä on tosiasiassa se, että aluehallintoja ja byrokratiaa riittää edelleen vähintäänkin jonkin verran liikaa.
Lisäksi SDP:n Sanna Marinin hallituksen jäämistöstä jäi alijäämäisiä sote-alueita vielä jälkihoidettaviksi eli Orpon hallitus joutui starttaamaan takamatkalta ja kattamaan lisärahoituksella ensin vanhojen vuosien budjettivajeet, mutta nyt tälle vuodelle Kokoomus-johtoinen hallitus on lisännyt sote-alueille rahoitusta jopa +2,2 miljardia eli 2200 miljoonaa euroa ja suuri osa valtion budjetista menee jo sote-palveluihin.
Sote-hyvinvointialueet päättävät saamansa rahan kohdentamisesta. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme ei siis voi vaikuttaa valtion määräämän budjetin kokoon, mutta voimme vaikuttaa rahan ja työntekijöiden kohdistamiseen monien sote-palveluiden ja pelastustoimen kesken.
Olen varma, että rahat saadaan kyllä riittämään, kun uskallamme uudistaa palveluja joustavammin ja modernilla tavalla emmekä ole muutosvastarintaisia ja kinua vain lisää rahoitusta veronmaksajan kukkarosta. Sillä mentaliteetilla ennen pitkää jokaisen veronmaksajan lompakko ammottaa tyhjyyttään ja lisäksi uudistamatta jääneet palvelut ovat tehottomia ylisuurten hallintokulujen lisäksi. Eli meidän kannattaa uudistaa palveluja eikä vaatia lisää veroja tai velkaa.
Olemme jo nyt erittäin velkaantunut valtio ja mm. Espoossa meillä on Suomen suurimpia velkapotteja per asukas, joten semmoiseen holtittomaan rahankäyttöön ei todellakaan ole varaa lähteä, tai muuten köyhän maamme mullat viedään vieraan valtion toimesta harvinaisen helposti. Vain taloudellisesti kestävä valtio pystyy olemaan itsenäinen, koska myös mm. puolustusvoimathan on jollain rahoitettava, eikös vaan? Jep.
Miten siis voimme kehittää sote-palvelujamme nykyisellä budjetillamme vastuullisesti ja kestävästi? Tässä vastauksiani:
Vaalikonekysymykset sote-hyvinvointipalveluista:
HUOM! Nämä tekstit eivät nyt tällä kertaa ole pitkäksi blogiksi sopivasti jäsenneltyjä eivätkä tärkeysjärjestyksessä vaan suoria lainauksia kulloisenkin vaalikoneen merkkimääriin mahtuneista tiivistelmistä kuhunkin kysymykseen kerrallaan. Näin saat kuitenkin mahdollisimman helposti kokonaiskuvan näkemyksistäni eri liikennemuotojen kehittämiseen liittyen.
Omalääkäri- ja hoitajamalli ("omatiimi") käyttöön ammatinharjoittajamallilla
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on kehitettävä ja laajennettava omalääkärimallia, jossa tuttu lääkäri ja hoitaja tuntevat asiakkaansa oikeasti ja hänen tarpeensa riittävän kokonaisvaltaisesti, jolloin valittu hoito on oikeasti tarpeellista ja jatkuva hoitosuhde lisää hoidon vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta.
Omalääkärimalli voidaan toteuttaa joustavasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä virkasuhteisten että ammatinharjoittajuudella toimivien lääkärien kautta.
Omalääkärimallin kehittäminen vähentää terveydenhuollon hallinnollista tehottomuutta sekä turhia päivystyskäyntejä, kun hoitosuhde on pysyvä ja hoito alkaa jatkossa painottua enemmän ennaltaehkäisevämpään ja elinvoimaa lisäävään suuntaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Omalääkärimallin toteuttaminen ammatinharjoittajamallilla ja pienempien sote-yritysten hyödyntäminen tuovat kilpailuetua hyvinvointialueemme palvelujen laadukkaalle ja kokonaistaloudelliselle toteutukselle.
Yli 65-vuotiaille vapaus valita lääkärinsä itse julkiselta tai yksityiseltä puolelta (ns. valinnanvapauskokeilu)
Vaalikoneväittämä: ”Suomessa kokeillaan järjestelmää, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla. Käytäntö pitää ottaa pysyvästi käyttöön.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Kun kokeilu osoittautuu hyväksi, se kannattaa ottaa uudeksi toimintamalliksi. Julkisilla verovaroilla maksettujen palveluiden järjestämisessä keskeistä on niiden laatu, nopea saatavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus – ei palveluntuottajan juridinen muoto. Harkitut ostopalvelut ja palvelusetelit ovat yksi hyödyllinen keino purkaa hoitojonoja ja varmistaa, että asiakkaat pääsevät jonoista hoitoon. Yksityiset toimijat voivat tarjota joustavampia ratkaisuja ja vähentää julkisen sektorin kustannuspaineita, kunhan valvonta ja laadunvarmistus toimivat. Lisäksi hoidon jatkuvuutta ja vaikuttavuutta parantavaa omalääkärimallia voi ottaa käyttöön sekä yksityisten ammatinharjoittaja-lääkärien että julkisen terveyskeskusten lääkärien kanssa.
Nuorten mielenterveyspalveluihin on panostettava kunnolla, ja niissä on otettava huomioon myös fyysiset ja sosiaaliset hyvinvointikeinot - ei pelkästään pillereitä tai terapiaa.
+ Kolmas vaalikoneväittämä: ”Mielenterveyspalveluihin pitää laittaa lisää rahaa, vaikka se olisi pois muualta”, johon vastasin Täysin samaa mieltä.
+ Neljäs vaalikoneväittämä: ”Alle 23-vuotiaan pitää päästä nopeammin mielenterveyspalveluiden piiriin kuin yli 23-vuotiaan”, johon vastasin Täysin samaa mieltä.
Tässä alla perustelujani eri mielenterveys- ja terapia-kysymyksiin:
Ennaltaehkäiseviin ja varhaisen vaiheen palveluihin panostaminen säästää sekä inhimillistä kärsimystä että yhteiskunnan varoja pitkällä aikavälillä. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden lisäksi niiden tosiasiallinen vaikuttavuus on tärkeää yksilön inhimilliselle hyvinvoinnille ja mm. koulussa tai työssä jaksamiselle eli myös kokonaistaloudellisesta näkökulmasta yhteiskuntamme tulevaisuudelle.
Mielenterveyspalveluissa tulee vahvemmin panostaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiin. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.
Tutkimusten mukaan mitä nuorempana ongelmat alkavat, sitä sitkeämmässä ne ovat. Siksi erityisesti lasten ja nuorten nopea pääsy matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin on varmistettava esim. lisäämällä koulupsykologien ja -kuraattorien resursseja, laajentamalla walk-in-terapiaa, chat-/etävastaanottoja ja hyödyntämällä digitaalisia palveluita täydentävänä tukena.
Mielenterveyspalveluiden saatavuus on erittäin tärkeää, erityisesti lapsille, teineille ja nuorille aikuisille, sillä varhainen tuki ehkäisee vakavampia ongelmia ja syrjäytymistä. Terapiatakuun laajentaminen alle 29-vuotiaille tukisi tätä tavoitetta, mutta nykyisessä taloustilanteessa se ei ole mahdollista.
Etävastaanotot ovat hyödyllinen lisä erityisesti nuorisollemme, mutta ne eivät voi korvata koulupsykologin fyysistä läsnäoloa oppilaitoksissa, sillä 100% luottamuksellisuuden ja kasvokkain kohtaamisen merkitys on suuri. Nuorten aktivointi ja yhteisöllisyys on tärkeää.
Sote-hoitajien hyvä suomen kielen tai ruotsin kielen taito
Hoidon turvallisuuden, luotettavan asiakasviestinnän ja muidenkin työntekijöiden työssäjaksamisen vuoksi on varmistettava, että koko hoitohenkilökunnalla on hyvän ammattitaidon lisäksi myös kunnollinen suomen/ruotsin kielen taito ennen työn aloittamista.
Digi-, tekoäly-, chat- ym lisäpalveluiden hyödyntäminen vapauttaa hoitohenkilöstön aikaa henkilökohtaisiin kohtaamisiin
Terapeuttina olen havainnut, että etätapaamiset ovat usein toivottu tukimuoto. Tärkeintä on, että palvelua saa nopeasti ja hoito tuottaa tuloksia. Budjetin tulisi kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä rakennusten ylläpitokustannuksiin, joten digipalveluja kannattaa kehittää.
Erityisesti nuorille tuki-chat ja etätapaamiset voivat olla erittäin haluttu tapa saada apua nopeasti.
Palveluiden nopeutta ja kattavuutta voidaan parantaa myös liikkuvilla palveluilla ja etävastaanotoilla mm. reseptiuusimisille, mutta nopeiden digipalvelujen lisäksi on varmistettava palvelujen helppo saavutettavuus myös mm. ikäihmisille.
Esim. inhimillistä hoivaa ja kotikäyntejä ei voi korvata etätapaamisilla, joista on kuitenkin apua mm. vanhusten yksinäisyyteen ja sosiaalisen yhteyden ylläpitoon tilanteissa, joissa nettiä muutenkin käyttävä ikäihminen oikeasti myös osaa ja haluaa etätapaamisia.
Digitaalisten palveluiden, kuten helpon nettiajanvarauksen ja päivystävän chatin, kehittäminen on tärkeää, jotta hoitoonpääsy nopeutuu. Etä- ja digipalvelujen lisäksi tarvitaan vastaanottoja myös kasvokkain.
Etäpalvelut ja liikkuvat palvelut tarjoavat joustavia ja saavutettavia sote-ratkaisuja erityisesti pienten paikkakuntien asukkaille. Niiden avulla voidaan tarjota yksilöllistä ohjausta ilman, että sote-asiakkaan tarvitsee matkustaa pitkiä matkoja palveluiden pariin.
Terapeuttina tiedän, että etäpalvelut sopivat useimmille työikäisille ja nuorille erinomaisesti ja moni priorisoi niitä mieluummin kuin liikenteeseen lähtemistä saadakseen apua. Etätapaamisessakin yksilö tulee kohdata aidosti, jotta tapaaminen on vaikuttava ja sote-asiakas tulee kuulluksi.
Monimuotoisten palvelujen on oltava saatavilla sillä tavalla ja silloin, kun ihmiset niitä tarvitsevat, joten mm. ilta- ja viikonloppuaikojen sekä etävastaanottojen (mm. reseptien uusimiset) ja liikkuvien palvelujen tarjoaminen parantaa palvelujen saatavuutta.
Omalääkärimalli lisää hoidon jatkuvuutta, mikä puolestaan edistää jokaisen tapaamisen sujuvuutta ja vaikuttavuutta eli tuo ajan myötä myös säästöjä niin ajassa kuin rahassakin eikä kasvokkain tapaamisia tarvita välttämättä joka kerta enää jatkossa, kun pysyvä hoitosuhde tuottaa tulosta.
Inhimillistä hoivaa ja mm. vanhusten kotihoitoa ei luonnollisesti korvaa mitkään robotit ja tekoäly, vaikka muuten ne ovatkin hyödyllisiä ja niitä tulee käyttää enemmän myös siksi, että sote-ammattilaisilta vapautuisi arvokasta työaikaa lomake- ym. byrokratialta varsinaiseen asiakastyöhön.
Hoitoon on päästävä 2 viikon hoitotakuun aikana
Kiireellisessä tilanteessa hoitoon on päästävä heti, kiireettömään hoitoon 2 viikon sisällä. Monimuotoisten palvelujen on oltava saatavilla silloin, kun ihmiset niitä tarvitsevat, joten myös mm. ilta- ja viikonloppuaikojen sekä etävastaanottojen (mm. reseptien uusimiset) ja liikkuvien palvelujen tarjoaminen parantaa palvelujen saatavuutta. Omalääkärimalli lisää hoidon jatkuvuutta, mikä puolestaan edistää jokaisen tapaamisen sujuvuutta ja vaikuttavuutta eli tuo ajan myötä myös säästöjä niin ajassa kuin rahassakin. Myös digitaalisten palveluiden, kuten helpon nettiajanvarauksen ja päivystävän chatin, kehittäminen on tärkeää, jotta hoitoonpääsy nopeutuu. Etä- ja digipalvelujen lisäksi tarvitaan vastaanottoja myös kasvokkain. (+Katso edelliset vastaukseni)
Julkisten sote-palvelujen yksityistämisen järkevyys on harkittava aina tarkkaan faktojen - ei ideologian - pohjalta.
+ toinen vaalikoneväittämä: ”Palveluseteleiden käyttöä täytyy lisätä, jotta hoitojonoja saadaan lyhyemmiksi”, johon vastasin: Jokseenkin samaa mieltä, perusteluinani muun muassa näin:
Julkisilla verovaroilla maksettujen palveluiden järjestämisessä keskeistä on niiden laatu, nopea saatavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus – ei palveluntuottajan juridinen muoto. Harkitut ostopalvelut ja palvelusetelit ovat yksi hyödyllinen keino purkaa hoitojonoja ja varmistaa, että asiakkaat pääsevät jonoista hoitoon. Yksityiset toimijat voivat tarjota joustavampia ratkaisuja ja vähentää julkisen sektorin kustannuspaineita, kunhan valvonta ja laadunvarmistus toimivat.
Jotta apua saa nopeasti, vastaanottoaikoihin tarvitaan joustavuutta sote-palvelujen käyttäjien eli asiakkaiden työ- ym aikojen mukaan
Joustavammat vastaanottoajat helpottaa monien työssäkäyvien ja ruuhkavuosiaan elävien lapsiperheiden pääsyä tarvitsemansa sote-palvelun pariin ajoissa ennen kuin ongelmat pahenevat, mikä voi vähentää mm. yöpäivystysten kuormitusta. Lisäksi kun työssäkäyvien työpäivä ei katkea oman tai lapsen sote-palveluun kiiruhtamisen vuoksi keskellä päivää, työteho ja työssäjaksaminen paranee. Ajoissa saadun ja ennaltaehkäisevän hoidon parantaminen voi tuoda säästöjä vähentämällä erikoissairaanhoidon kustannuksia. Taloudellisempia ratkaisuja voi etsiä esim. etävastaanottojen lisäämisestä mm. reseptiuusimisiin.
Osa sote-työntekijöistäkin voivat esim. oman lapsiperhetilanteensa vuoksi haluta työskennellä joustavammin mm. iltaisin ja viikonloppuisin tai osa-aikaisesti, mikä voi olla yksi keino julkisen sote-alan houkuttelevuuden lisäämiseksi ja työntekijäpulan ratkaisemiseksi.
Sote-alueiden karsimisen myötä saatavat hallintokulusäästöt auttavat tarjoamaan parempia sote-palveluja.
Hyvinvointialueiden määrää on syytä arvioida kriittisesti, mutta en usko tarvittavan valtavan tuntuvaa alueiden vähentämistä. Lähtökohtaisesti useammat erilliset hallintorakenteet lisäävät hallinnon, johtajien ja alueiden välisenkin byrokratian määrää.
Budjetin tulisi kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon. Joillain hyvinvointialueilla voi olla vaikeuksia tuottaa palveluita riittävällä laadulla ja kustannustehokkaasti, joten alueiden yhdistäminen voisi olla yksi keino parantaa resurssien käyttöä ja palveluiden saatavuutta.
Kuitenkaan hallinnon rakenteelliset muutokset eivät yksinään riitä, vaan palveluiden johtamista ja toimintamalleja on kehitettävä kokonaisvaltaisesti. Hyvinvointialueiden yhdistämisen on perustuttava tarkkaan arvioon siitä, miten se vaikuttaa palveluiden laatuun ja saatavuuteen eri alueilla.
Tärkeintä on uudistaa toimintatapoja aktiivisesti ja ottaa asiakkaana oleva ihminen huomioon kokonaisuutena, jonka fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Silloin sote-palvelut ovat myös vaikuttavia ja kokonaistaloudellisia, vaikka hyvinvointialueiden määrää ei vähennettäisi.
Sote-johtajien määrän vähentäminen ja kohtuullisemmat johtajapalkat tehtävän vaativuustason mukaan
Vaalikoneväittämä: ”IS:n selvityksen mukaan hyvinvointialueilla työskenteli syksyllä 2024 johtaja-nimikkeellä yli 650 henkilöä. Johtajien määrää pitää karsia.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Hyvinvointialueiden laaja vastuu monista elintärkeistä palveluista ja suuret työntekijämäärät edellyttävät vahvaa johtamista, mutta resurssien tulee kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon. Kuitenkaan hallinnon rakenteelliset muutokset eivät yksinään riitä, vaan palveluiden johtamista ja toimintamalleja on kehitettävä kokonaisvaltaisesti. Kunkin hyvinvointialueen on kannettava vastuunsa kunnon muutosten tekemiseksi ja byrokratiansa karsimiseksi mahdollisimman nopeasti. Tarvittaessa hyvinvointialueiden määrää on vähennettävä, jotta hallintorakenteiden yhdistämisellä saadaan tarvitut säästöt. Sote-budjetin tulee kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä byrokratiaan, jota yleensä on sitä enemmän mitä pienempiin osiin hallinto on jaoteltu myös hyvinvointialueen sisällä.
Vaalikoneväittämä: ”Kovapalkkaisimmat hyvinvointialueiden johtajat tienaavat enemmän kuin pääministeri, jopa yli 18000 euroa kuussa. Hyvinvointialueiden johtajien palkkoja pitää laskea.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Sote-resurssien tulee kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon. Hyvinvointialueiden laaja vastuu monista elintärkeistä palveluista ja suuret työntekijämäärät edellyttävät kuitenkin vahvaa johtamista. Ammattitaitoisten johtajien saamiseksi heidän palkitsemisen tulee olla riittävän kilpailukykyinen, jotta pätevää johtamista ei olisi vain yksityisellä sektorilla. Kuitenkaan palkitseminen ei saa olla sote-johtajan tärkein motivaatiotekijä eikä liian kovaan palkkakilpailuun ole varaa lähteä. Sote-budjettia tulee käyttää palvelujen kehittämiseen, ei hallintokulujen kasvattamiseen.
Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointipiirien yhdistäminen on selvitettävä kunnolla.
+ Toinen vaalikoneväittämä: ”Jatkossa Uudellamaalla tulisi olla vain yksi koko maakunnan kokoinen hyvinvointialue, johon kuuluisi myös Helsinki”, johon vastasin: Jokseenkin samaa mieltä. Perustelujani näihin vaalikonekysymyksiin:
Sote-budjetin tulee kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon ja byrokratiaan, jota yleensä on sitä enemmän mitä pienempiin osiin hallinto on jaoteltu. Pääsääntöisesti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla hallinnolliset raja-aidat ja useiden johtajien vastuualueiden keskinäinen koordinointi hidastavat arjessa ratkaisevaa yhteistyötä. Lisäksi järjestelmien ja toimintatapojen erillisyys luo tehottomuutta. Uudenmaan hyvinvointialueiden yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi Helsingin kanssa kannattaa selvittää perusteellisesti. Kokonaistaloudellisesti sekä myös palvelujen monipuolisuuden ja saatavuuden näkökulmista mahdollisesti kannattava yhdistyminen ei kuitenkaan automaattisesti saa tarkoittaa palveluiden keskittymistä Helsinkiin tai Länsi-Uudenmaan palveluiden karsimista.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päätösvalta HUS:ssa
HUSin päätöksenteossa eri alueiden tulee saada vaikuttaa niiden asukas- ja maksumäärien suhteessa. Kuitenkin myös maantieteellisesti laajojen hyvinvointialueiden tarpeet pitää tulla kuulluiksi eikä päätöksiä saa tehdä vain isoimman maksajan voimalla.
Espoolaisten sote-palvelut eivät parane eriyttämällä Espoo itsenäiseksi hyvinvointialueeksi.
Sote-budjetin tulee kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon ja byrokratiaan, jota yleensä on sitä enemmän mitä pienempiin osiin hallinto on jaoteltu. Pääsääntöisesti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla hallinnolliset raja-aidat ja useiden johtajien vastuualueiden keskinäinen koordinointi hidastavat arjessa ratkaisevaa yhteistyötä. Lisäksi järjestelmien ja toimintatapojen erillisyys luo tehottomuutta. Espoon eriyttäminen ei ole kokonaisuuden kannalta kannattavaa.
sote-palvelut turvataan riittävällä hoitajamäärällä ja sote-työntekijöiden työn arvostamista parantamalla.
Sote-alan työvoimapula on vakava haaste. Meidän tulee houkutella hyviä ammattilaisia monipuolisilla keinoilla, kuten kilpailukykyisellä palkkauksella ja paremmilla työoloilla – ei pelkästään rahalla. Hyvin johdettu työyhteisö, ammatti- ja kielitaitoiset kollegat sekä koko henkilöstön vaikutusmahdollisuudet arjen sujuvuuteen ovat myös ratkaisevia tekijöitä. Kun henkilöstö saa enemmän vapautta kehittää omaa ja tiiminsä toimintaa parhaaksi näkemällään tavalla, he myös sitoutuvat vahvemmin ja työssäjaksaminen paranee. Hyvinvointialueiden keskinäinen palkkakilpailu ei ole kestävää.
Länsi-Uusimaan sote-palvelut eivät parane houkuttelemalla lääkäreitä vain rahalla.
Terveydenhuollon työvoimapula on vakava haaste, joka vaikuttaa suoraan palveluiden laatuun ja saatavuuteen. Meidän tulee houkutella hyviä ammattilaisia monipuolisilla keinoilla, kuten kilpailukykyisellä palkkauksella, paremmilla työoloilla ja selkeillä urapoluilla – ei pelkästään rahalla.
Hyvin johdettu työyhteisö, toimiva työvuorosuunnittelu, ammatti- ja kielitaitoiset kollegat sekä koko henkilöstön vaikutusmahdollisuudet arjen sujuvuuteen ovat myös ratkaisevia tekijöitä. Kun henkilöstö saa enemmän vapautta kehittää omaa ja tiiminsä toimintaa parhaaksi näkemällään tavalla, he myös sitoutuvat vahvemmin ja toimintakin tehostuu kokonaistaloudellisimmin.
Voimme houkutella hyviä lääkäreitä yksityiseltä puolelta takaisin julkiselle puolelle omalääkäreiksi ammatinharjoittajamallilla, jolloin lääkärin itsemääräämisoikeus vahvistaa hänen työmotivaatiota ja työssäjaksamista. Se on pelkkää rahaa kestävämpi tapa pitää kiinni hyvistä lääkäreistä julkisen puolen terveyskeskuksissa.
Kaiken maksuttomuus ei johda omaan hyvään vastuunkantoon, vaan ojasta allikkoon parhaimmillakin sote-hoidoilla. Asiakasmaksujen kohtuullisuus - ei niiden poistaminen - on yksi tärkeä kannustin mm. elintapojen parantamiseen, joka tuottaa kestävämpiä tuloksia ihmisen aidolle hyvinvoinnille.
+ Kolmas vaalikoneväittämä: ”Länsi-Uudellamaalla peritään terveyskeskusmaksu. Siitä pitäisi luopua”, johon vastasin Täysin eri mieltä. Tässä perustelujani sote-palvelujen asiakasmaksuihin liittyen eri vaalikoneissa:
Ihmisen kokonaisvaltainen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi luodaan hänen omassa päivittäisessä arjessaan. Laadukkaat, aidosti vaikuttavat ja sujuvasti saatavilla olevat sotepalvelut ovat tukemassa, ohjaamassa ja auttamassa tarpeen mukaan elämässä eteenpäin.
Suomen turvallisuudenkin näkökulmasta on tärkeää, että jokainen Suomessa asuva kantaa myös oman vastuunsa hyvinvoinnistaan ja yhteisestä hyvästämme.
Ihmisten omaa vastuuta mm. terveistä elämäntavoista on tärkeää vahvistaa. Paraskaan yksittäinen hoitotoimenpide ei voi kestävällä tavalla korjata mm. epäterveellisen ravinnon, liikunnan ja luontoyhteyden puutteen, arjen epäaktiivisuuden, sosiaalisten suhteiden haasteiden tai esimerkiksi työelämän vaikutuksia.
Sotepalveluissa voidaan kannustaa ja ohjata vahvempaan oman vastuun kantamiseen yksilön elämän, terveyden ja hyvinvoinnin parantamisesta, sekä sillä, että palveluista peritään kohtuullisia maksuja eikä kaikkea saa ilmaiseksi rajattomasti. Suuria korotuksia asiakasmaksuihin ei kuitenkaan tule tehdä. Tarvittaessa tulee olla sopiva maksukatto esim. monisairaille opiskelijoille tai ikäihmisille.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ei tarvita radikaaleja säästötoimenpiteitä, vaan ennakkoluulotonta palvelujen kehittämistä aitoa terveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia parantavaan suuntaan ennaltaehkäisten kalliiden erikoissairaanhoidon tarpeiden lisääntymistä jatkossa.
Tärkeintä on uudistaa toimintatapoja aktiivisesti ja ottaa asiakkaana oleva ihminen huomioon kokonaisuutena, jonka fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Silloin sote-palvelut ovat myös vaikuttavia ja kokonaistaloudellisia jatkossa.
Budjetin tulisi kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon tai rakennusten ylläpitokustannuksiin. Tärkeintä on, että palvelua saa nopeasti ja hoito tuottaa tuloksia. Palveluiden nopeutta ja kattavuutta voidaan parantaa myös liikkuvilla palveluilla ja etävastaanotoilla, mutta nopeiden digipalvelujen lisäksi on varmistettava palvelujen helppo saavutettavuus myös mm. ikäihmisille. Myös omalääkärimallilla voidaan parantaa hoidon vaikuttavuutta, joka tuo säästöjä budjetissa pysymiseksi.
>> Vaalikoneiden johtopäätös: Länsi-Uusimaan sote-palvelut parannetaan budjetissa pysyen, kunhan fokus on oikea.
Arvostatko sinäkin terveyttä ja hyvinvointia, parempaa työelämää sekä turvallisuutta mm. kouluissa ja kaduilla?
Mainiota – niin minäkin!
Olen terapeutti, mielenterveyden taitojen valmentaja ja työhyvinvoinnin johtamisen kouluttaja-yrittäjä, jolla on pitkä ura johtajana. Voit tutustua tarkemmin monipuoliseen koulutus- ja kokemustaustaani ja saamiini valmennuspalautteisiin.
Olen ehdolla kunta- ja aluevaaleissa, koska intohimonani on edistää:
- TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA: Henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen inhimillisenä kokonaisuutena ja aktiivisemmassa yhteistyössä kaupungin moniammatillisten osaajien ja hyvinvointialueen palvelualueiden kanssa.
- TURVALLISUUTTA: Turvallisuus palvelujen saannissa ja vaikuttavuudessa sekä mm. kaduilla, kouluissa ja julkisen hallinnon työntekijöiden työolosuhteissa.
- TYÖELÄMÄÄ JA YRITTÄJYYTTÄ: Työelämän vahvempi elinvoima, joka edistää niin yritysten, työntekijöiden kuin elinympäristömmekin hyvinvointia sekä parantaa eri asukasryhmien yhteisöllisempää aktiivisuutta kestävän hyvinvoinnin luomiseksi meille kaikille.
- TIEDOLLA JOHTAMISTA: Hyvä hallinto ja kokonaistaloudellinen järkijohtaminen ovat ydinosaamistani pitkältä yritysjohtajauraltani ennen kuin ryhdyn hyvinvointialan yrittäjäksi (perustietoja tästäkin taustastani voit lukea alla).
Alue- ja kuntavaaleissa tärkeiden aiheiden kannalta tarvittaviin perusvahvuuksiini kuuluu mm.:
- KOKONAISVALTAISEN hyvinvoinnin ja inhimillisen arjen ymmärtäminen (terapeutti, mielenterveyden taitojen kouluttaja, 3 lapsen/teinin äiti).
- TODELLISEN työelämän ja yritystoiminnan tunteminen (työhyvinvoinnin johtamisen valmentaja, kokenut johtaja, yrittäjä)
- HYVÄN hallinnon ja talouden osaaminen (HHJ, KTM, KHT, CFO, VP)
Tutustu tarkemmin koulutus- ja kokemustaustaani ja saamiini valmennuspalautteisiin.
Terveyttä + Turvallisuutta + Työtä + Tiedolla johtaen
