Suolisto on ihmisen ”toiset aivot”, joten voit parantaa aivotyötä ja työhyvinvointia ravinnon avulla yllättävän nopeasti ja kokonaistaloudellisesti. Tiedät varmasti sen tunteen, kun lounaan jälkeen iskee väsymys, keskittyminen herpaantuu ja työteho laskee. Moni turvautuu kahviin tai sokeripitoisiin välipaloihin, mutta vaikutus on hetkellinen ja johtaa vain uuteen energiavajeeseen. Kaivat syvempää kuoppaa itsellesi. Ongelma ei ole sinussa, vaan siitä, millaista ravintoa elimistösi ja itseasiassa suolistossasi majailevat mikrobit saavat. Voit parantaa sekä omaa että tiimisi kokonaisvaltaista työhyvinvointia ravinnon avulla merkittävästi, kun ymmärrät, kuinka jopa aivan arkiset, tavalliset ruokavalinnat vaikuttavat niin fyysiseen kuin henkiseen jaksamiseen voimakkaasti.
Ja ei, kyse ei ole nyt siitä sometrendaavasta hiilarit/rasvasodasta, vaan asiasta, jolla voit johtaa sekä omaa että tiimiläistesi työhyvinvointia ravinnon avulla olipa heidän uniikki ruokavalionsa mikä tahansa silavaketoilun tai kasvisruokavalion välillä.
Suolisto on ihmisen ”toiset aivot”, joten paranna aivotyötä ja työhyvinvointia ravinnon avulla.
Vanha kansa tiesi, että tie miehen sydämeen vie vatsan kautta. Ei aivojen. 😉
Itseasiassa koko ajan tulee enemmän tietoa siitä, miten suolisto taitaakin olla se, joka ensisijaisesti ohjaa meitä mm. ruokavalinnoissamme. Mikrobit määräävät hermostomme kautta popsimmeko porkkanaa vai rouskutammeko sokeria, ellet sinä saa mikrobijoukkioitasi ruotuun.
Samankaltainen havainto on tullut ääreis- vs keskushermoston keskinäisestä merkityksestä. Vaikka aivoillamme ajattelemme, että aivot ohjaavat kehoa, niin itseasiassa keho antaa ensin ne signaalit, joiden pohjalta aivot tekevät johtopäätöksensä. Tokihan aivot ovat korvaamaton keskushermoston osa selkäytimen lisäksi, mutta keholla todellakin on paljon suurempi merkitys kuin mitä aikaisemmin ollaan ajateltu.
Mieli ei ole irrallaan kehosta, jota ruokit monta kertaa päivässä. Kun haluat parantaa omaa tai tiimisi työhyvinvointia ravinnon avulla, se voi olla paljon tehokkaampaa kuin satunnaiset tykypäivät.
Työpaikoilla helposti ajattelemme, että aivotyössä vain aivoilla on merkitystä, vaikka koko kropalla tunteineen kaikkineen siellä töitä tehdään – tai ei tehdä. Hermosto voi huonosti, jos suolisto voi huonosti tai on muita kehollisia oireita. Voit lukea esimerkiksi primitiivireflekseistä aikuisilla, miten ne ylläpitävät stressimoodia, vaikka työpaikalla olisikin teoriassa kaikki muuten hyvin eikä työtehtävissäkään olisi valittamista.
Työhyvinvointia voi edistää siis niinkin konkreettisilla asioilla kuin tarjoamalla puhdasta, kemikaalivapaata (=suolistoa ja hermoston toimintaa edistävää) ruokaa työntekijöille.
Terveellinen ja epäterveellinen ravinto vaikuttaa työsuoritukseen, mielialaan ja sitä myöten tiimiläisten yhteistyönkin sujuvuuteen.
Monelle terveellinen ruokavalio tarkoittaa vain painonhallintaa tai niiden protskujen kalkulointia, mutta todellisuudessa se on paljon enemmän.
Ruokavalio eli jokaisen nielaisemasi suupalan kemiallinen koostumus vaikuttaa suoraan suolistosi kautta myös aivojesi toimintaan, mielialaasi ja kykyysi sietää stressiä. Molekyyli kerrallaan rakennamme tai rapistutamme itseämme ja aivotyömme tuloksia.
Kuten firmanne pikkujouluissakin ehkä toisinaan hoilataan Juicen joulukinkkubiisin tahdissa: ihminen todellakin on sitä mitä hän syö. Kun kannustat kokonaistaloudellisestikin tarkasteltuna tervejärkisiin eli terveellisiin valintoihin, parannat sekä omaa että tiimisi työhyvinvointia ravinnon avulla ja sitä kautta työnne tuottavuutta yllättävänkin nopeasti (ks. alla).
Työpaikallasi olet varmasti tehnyt lukuisia Input/Output-prosessianalyysejä, eikös vaan? Jos ihmisen omassa molekyyliprosessin lopputuotteena on yhä yleisempiä ”selittämättömiä” kansantauteja, kuten ”hiljaisia” tulehduksia ja ”vaikeasti selvitettäviä” oireyhtymiä, niin eikö firman prosessikehittäjät tsekkaisi prosessin alkujuurille?
Tekoäly-RPA-automatiikan kehittäjätkin aina muistuttavat: ”Bullshit in, Bullshit out”.
Eli älä automatisoi eli tehosta hommaa, joka on haitallista koko humpan kannalta. Jos toimit näin loogisjärkevästi työtehtävissäsi, miten rationaalisia valintoja teet raskaan duunipäivän jälkeen ruokakauppaan päästyäsi?
Esimerkiksi luonnonmukainen eli evolutiivisen molekyyliprosessimme kannalta toimivin luomuruoka auttaa suoliston mikrobiomia pysymään tasapainossa, mikä heijastuu psykofyysisen hermoston hyvinvointiin, keskittymiskykyyn, työssäjaksamiseen ja kaikkeen siihen muuhunkin, mitä koko keskus- ja ääreishermostomme ohjaa. Elämääsi.
Kun työpaikalla panostetaan työhyvinvointiin ravinnon avulla, työntekijät kokevat itsensä virkeämmiksi, keskittymiskyky paranee ja stressinsietokyky vahvistuu.
Kun johdat omaa organisaatiotasi ja sen työilmapiiriä tai ”työenergiaa”, niin muistathan, että jokaisen työntekijäsi jokainen solu rakentuu kemiallisten luonnon lainalaisuuksien mukaan? Ellei tuota pitkäaikaisimman kehitysinnovaation eli evoluution luonnollista prosessia häiritä luonnottomilla kemikaaleilla. Niitähän on sekä ulkoinen ympäristömme että sisäisen suolistokemiamme täynnä, ja hinnan maksamme omissa nahoissamme ja kansanterveyteen valuvien veroeurojen muodossa. Ellei asiaan saada muutosta. Muutos lähtee yksilöstä: sinusta ja minusta.
Kemikaalit, joita ei-luomu-ruoasta kertyy suolistoomme ja sitä kautta elimistöömme ja viemäreistä vesistöihin, eivät ole ”vain” kansanterveydellinen ongelma tai ”vain” luonto-ongelma.
Jos itse olet (toistaiseksi) terve eikä luonnonsuojelu nouse riittävän korkealle arvoasteikollasi, ehkäpä olet kiinnostunut ainakin Suomen bruttokansantuotteesta?
Tai ehkä olet kiinnostunut Suomen rajaturvallisuudesta, jotta itänaapuri ei valtaa köyhän maamme multia, jos emme ole huolehtineet tuosta bruttokansantuotteesta ja veroeuroista?
Aina on heikot valtiot alistuneet vahvemmilleen.
Entäpä jos vahvistuisimme myös taloudellisesti ja turvallisuuspolitiikan kannalta kestävästi, kun lopettaisimme itsesabotaasimme kemikaalikasvatetulla ruoalla?
Terveellisen, kemikaalivapaan luomu-ruoan saatavuus, edullisuus ja käyttäminen tulisi olla myös taloudellisten ja poliittisten päättäjien agendalla.
Muuten he fokusoivat vain sotkussa olevan psykofyysisen prosessin kauaskantoisiin lopputuoteongelmiin: suomalaiset ovat sairaita, hoitojonot pitkiä ja itänaapuri on jo valppaana vahtimassa, milloin tämä kansa kaatuu itsekyhäämäänsä kemikaalihumppaansa.
Julkisuudessa puhutaan mm. mielenterveysongelmien lisääntymisestä. Some ja muu sähköjänistoiminta on olennainen tekijä, vaikuttaahan kännykkäkin hermostoon (ks. tämä testi). Suolisto vaikuttaa hermostoon silläkin sekunnilla, kun et selaile somea tai säntäile sähköpostiesi perässä. Suolistosta on suora signaalien moottoritie keskushermoston pääkallopaikalle: aivoihin.
Mieli ja keho ovat siis 100% yhtä tälläkin sadasosasekunnilla.
Miksi mieltä (mm. työssäjaksamista, keskittymiskykyä, työtehoa) ei hoideta kaikella sillä ruoalla, jota sekä terveet että sairaat joka tapauksessa syövät päivittäin moneen otteeseen?
Kiistaton fakta on, että terveellinen tai heikko ravitsemus eli ruoan sisältämät kemialliset ainesosat vaikuttaa mielenterveyteen samalla tavoin kuin fyysiseen hyvinvointiin. Ja sitä kautta mm. työssä jaksamiseen, työhyvinvointiin ja työntekijöiden keskinäiseen työilmapiiriin. Hyvä ruoka, parempi mieli, muistathan mainossloganin?
Työhyvinvointiin, työssäjaksamiseen ja esimerkiksi vuorovaikutuksen sujuvuuteen ilman stressiperäistä hyökkäämistä tai vaikenemista (taistele/ pakene/ jäädy-stressireaktiot), vaikuttaa siis niinkin fyysiset jutut kuin se suolisto sekä sympaattinen hermosto ja parasympaattinen hermosto eli kehon hyvinvointi.
Terveelliset ruokatottumukset parantavat unenlaatua, tasaavat verensokeripiikkien aiheuttamaa ylimääräistä stressireaktiota ja lisäävät energiaa, mitkä kaikki ovat kriittisiä tekijöitä tehokkaalle työskentelylle. Voit parantaa omaa ja tiimin työhyvinvointia ravinnon avulla myös tosi yksinkertaisilla muutoksilla, kuten monipuolisemmalla lounaalla ja säännöllisillä terveellisillä välipaloilla, jotka ylläpitävät tasaisia energiatasoja koko työpäivän ajan. Yksinkertainen ja hyvä ratkaisu ei tietenkään tarkoita aina edullista, saati ilmaista. Halvalla harvoin saa hyvää, sad but true.
Työntekijälle maksamasi palkan hän käyttää vapaasti miten haluaa. Ostaa roskaruokaa, jos haluaa. Se on valinnanvapautta. Mutta entä jos voisit omalla tiedottamisellasi edes hieman vinkata parempia valintoja kohti?
Suurin osa suomalaisista ei tiedä, miten suolisto toimii ja miksi se ei toimi optimaalisesti. Vielä harvempi tietää, miten suoliston käsittelemä kemia vaikuttaa aivotoimintaan eli sinne työpaikallekin. Tai miten moninaisesti yksilöllinen hermoston hyvinvointi vaikuttaa työhyvinvointiin ja työtehoon.
Entä jos sinä voisitkin vaikuttaa asiaan ja parantaa työhyvinvointia ravinnon avulla?
Yksi tehokas keino on toki se, että teillä on aidosti terveellinen työpaikkaruokailu. Varsinkaan pienillä firmoilla, joita suurin osa Suomen yrityksistä on, ei tietenkään ole mahdollisuutta rakentaa omaa työpaikkaruokalaa, mutta he voivat ohjata lounassetelinsä luomuravintolaan.
Luomuravintoloita on hävettävän vähän jopa täällä pääkaupunkiseudulla, koska kansa ei ole herännyt vielä riittävästi pyytämään luomua, koska eivät ymmärrä ruokateollisuuden kemikaalien haitallisia vaikutuksia omalle ja perheensä terveydelle ja mentaalisellekin toimintakyvylle.
Mitä kysytympää luomuruoka olisi edes isoissa kaupungeissa, kuten täällä kotikaupungissani Espoossa, se kannustaisi ravintolayrittäjiä panostamaan luomuun. Tarjonta tulee perässä, mutta lopulta vastaa kasvaneeseen kysyntään.
Jokaisen kaupungin johto ja virkamiehet voisivat myös aiempaa konkreettisemmin kannustaa luonnonmukaisten hyvinvointi- ja työtehokkuus-tekijöiden edistämiseen kaikin keinoin.
Hyvää ei saa halvalla, ja toisaalta työntekijöillä ei ole varaa aina maksaa lounasruokaloista, joten he syövät kuitenkin ehkä sitten niitä omia eväitään.
Verottajankin tulisi tulla vastaan, jotta terveellinen ja kemikaalivapaa työpaikkaruokailu olisi työntekijöilleen ilmaista.
Tietysti se olisi työntekijöille arvokas bonus, josta lähtökohtaisesti verottaja vaatii osansa, mutta kun sillä verokassalla kuitenkin maksetaan ne kansanterveyden, työkyvyttömyyden ja varhaiseläkkeiden kustannukset, niin eikö tässä olisi käyttökelpoinen keino vaikuttaa vaikeaan ongelmavyyhtiin?
Kouluruoka on suomalainen hieno perinne, jonka tärkeyttä ei kiistä kukaan. Vaikka työpaikkaruokailua ei voi tehdä pakolliseksi, koska yrittäjillä on tarpeeksi kulukuormaa jo muutenkin, niin kuitenkin työpaikkaruokailun voisi säätää verovapaaksi edes osittain. Tässä kohdin tällainenkin mahdollinen poliittinen verokannuste eli porkkana toimii paremmin kuin se keppi. Olisi mielenkiintoista, jos valtion viranomaiset laskisivat tämän auki, vaikka näiden hermostovyyhtien kokonaisvaikutusten taloudellinen laskenta onkin vaikeaa.
Myös kouluissa tulee olla terveellistä ruokaa, jotta lisääntyneet oppimisvaikeudet ja häiriökäyttäytymiset saataisiin ratkaistua lasten molekyylibiologian keinoin: ruoalla. Aikoinaan kun lasten kesken oli riita, oli tapana sanoa ”Rasvaa laineille” tai ”Riita poikki, voita väliin, jos ei voita, niin makkaroita!” Tämä ei ollut rasvasotaan osallistuva ruokavaliokannanotto voin eikä makkaran puolesta, mutta ymmärsit yskän. 😉
Miten työpaikkaruokailua voidaan parantaa terveelliseksi hermostoa hellien?
Useilla työpaikoilla ruokailu tapahtuu nopeasti, ja valinnat tehdään kiireessä. Tällöin energiaa antavat ruoka-aineet, kuten proteiinipitoinen lounas ja terveelliset rasvat, voivat jäädä vähälle huomiolle.
Tai yksitoikkoiseen raastepöytään ja vetisiin pakastevihanneksiin ei kosketa pitkällä tikullakaan. Silloin ei auta ajatella, että ”mehän tarjoamme ravitsevan lounaan”. Se pitäisi tulla myös syödyksi.
Työpaikoilla voidaan tukea työhyvinvointia ravinnon avulla monin tavoin, tässä pari pikavinkkiä:
Monipuolinen ja ravitseva työpaikkalounas: Vihannesten, proteiinin ja laadukkaiden rasvojen yhdistelmä auttaa tasapainottamaan verensokeria ja pitämään energiatasot tasaisina.
Luomun ja puhtaan ravinnon suosiminen: Torjunta-aineista vapaa luomuruoka ei kemikaaleillaan sotke suoliston ja hermoston normaalia, luonnollista toimintaa. Puhdas ravinto auttaa suoliston ja hermoston toimintaa, mikä vaikuttaa mm. keskittymiseen, muistiin ja stressinsietokykyyn.
Ruokailurytmin huomioiminen: Onko sinulla tai tiimisi työntekijöilä aikaa syödä niin, että he eivät vain hotki ruokaa sympaattisen hermoston puolella operoiden eli ei tarvittavassa ”rest and digest”-moodissa parasympaattisen hermoston puolella? Stressisuolisto ei käsittele ruokaa kunnolla, jolloin hyvätkin ravintoaineet voivat valua suoraan viemäriin.
Välipalat tukemaan aivojen toimintaa: Pähkinät, siemenet, rahkat ja marjat voivat auttaa keskittymään ja vähentävät iltapäivän väsymystä. Jos työntekijän ravitsemuksen päälinjat eivät ole kunnossa ja hän on tottunut lähinnä hiilihydraattipainotteiseen ruokavalioon, hänen kohdallaan pitkät ruokavälit johtavat verensokerin heilahteluun ja ärtymykseen, mikä heikentää työilmapiiriä ja päätöksentekokykyä. Jos taas hänellä on ruokailu muuten kunnossa eikä hän käy niin vahvasti sokerin tai muun höttöhiilarin varassa, välipalarahat voisi ohjata lounasbuffetin parantamiseen entisestään.
Kun pääkoppa pelaa eikä kollegoilleenkaan räjähtele kehon hermostollisen stressin vuoksi, olet parantanut koko tiiminne työhyvinvointia ravinnon avulla!
Ehkä mietit, että eihän tämmöiseen terveelliseen elämään ole varaa! Mutta eihän meillä ole jatkuvasti lisää euroja niiden hoitojonojenkaan lyhentämiseen tai katuturvallisuuden parantamiseen, jos ongelmat vain pahenevat mm. näistä kemiallisista suolistosyistä ja hermostoepätasapainon vuoksi.
Kun työpaikoilla ja tietysti edes niissä kouluissa panostetaan terveellisiin ruokailutottumuksiin, psykofyysiset vaikutukset näkyvät nopeasti. Suoliston mikrobien uudistuminen ei vie ikuisuuksia: yksittäinen bakteeri kuolee parissa päivässä ja ruokavaliomuutoksen myötä suolistomikrobiomi uusiutuu laajemmin. Jos aiempi ruokavalio ei ole ollut ihan retuperällä, jo parissa viikossa saa tuloksia työssä jaksamisessa ja mm. aivosumun selkeytymisessä.
Työntekijät kokevat itsensä virkeämmiksi, keskittymiskyky paranee ja stressinsietokyky vahvistuu. Näillä pienillä muutoksilla voidaan rakentaa työympäristöä, jossa hyvinvointi ei ole pelkkää puhetta, vaan osa arkea. Tavallaan niin simppeliä, että voisiko tällainen muutos olla mahdollinen?
Jokainen työpaikka voi tehdä vapaasti omat päätöksensä budjettiensa puitteissa: mikä olisi vähemmän tärkeää, jos tähän panostettaisiin yhtenä olennaisena sitouttamiskeinona ja työtehon parantajana?
Samalla henkilöstötyytyväisyyskyselyjen tulokset paranevat, kun alatte parantamaan työhyvinvointia ravinnon avulla käytännön teoin.
Kuten tekemättömät työt ja työmurheensakin, niin yhtä lailla ne työntekijät kantavat työssään oppimansa uudet ruokatottumukset kotiinsa. Näin kemikaalivapaa puhdas ruoka, joka hoitaa eikä stressaa hermostoa koko kropassa, alkaisi olla kysytympää kaupoissakin.
Trenditietoiset ja näistä myös taloudellisesti kestävän kehityksen muutoksista kiinnostuneet tuloshakuiset kauppiaat kyllä vaihtaisivat hyllyjensä tuotteet terveellisempiin, jos vaan kuluttajat ymmärtäisivät, miksi heidän kannattaa ostaa niitä.
Kysyntä määrää tarjonnan myös isossa mittakaavassa teollisuuden eri aloilla. Myös valtion tulee toimia, ja valtion tai kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksiin voimme vaikuttaa äänestämällä ja pitämällä ääntä meille tärkeistä asioista myös siellä työtiimin kanssa lounastaessamme. Kaikilla maksamillamme veroeuroillamme ja omalla äänestyskäyttäytymisellämme voimme johtaa positiivista muutosta, ja esimerkiksi ohjata maataloustukiaiset luomu-ruoan tuottajille kemikaalimyrkytettyjen peltojen ylläpitämisen sijaan.
Muutos tapahtuu kyllä, kun aloitamme pienestä ja lisäämme momentumia yhdessä edes virtuaalisesti sometiliemme kautta positiivisista postauksista tykäten ja niitä ratkaisukeskeisesti kommentoiden.
Aivan kuten työilmapiiriin ja työpaikan kulttuuriin sinä vaikutat jokaisessa kohtaamisessa kollegasi kanssa, sinulla on 100% valta vaikuttaa myös kotikuntasi ja Suomen ilmapiiriin ja suomalaisen demokraattisen hyvinvointikulttuurin edistämiseen.
Aloitetaan sinun ja minun pienistä paremmista valinnoista tänään ruokakaupassa. Kauppias varmasti palvelee sinua mielellään, kunhan vain avaat suusi oikeassa paikassa etkä kemikaaliruokaa syödessäsi. 😉
Kokonaistaloudelliseen työhyvinvoinnin johtamiseen kannustaen,
Coach Kati Niemi
