Kuntavaalit järjestetään nyt samanaikaisesti sote-hyvinvointialueiden aluevaalien kanssa sunnuntaina 13.4.2025. Olen alue- ja kuntavaaliehdokas Espoon Leppävaarasta (Perkkaa).
Vaaliviikonlopun paras To Do -lista näyttää tietysti tältä:
✨VALKOISEEN kuntavaalilippuun 367
💜 VIOLETTIIN aluevaalilippuun 2285
Äänestyskopin seinältä löytyvät äänestysnumerolistat ovat erittäin pienellä tekstillä, joten kannattaa kirjoittaa molempien vaalien erilaiset numeroni itsellesi talteen valmiiksi etukäteen. Äänestyslipukkeeseen tulee kirjoittaa vain kyseisen vaalin numero, ei tekstiä – muutoin ääni hylätään. Ja kiitos, kun muistat merkitä tuon kuntavaalinumeroni seiskan poikkiviivalla, jotta arvokasta ääntäsi ei tulkita mahdolliseksi ykköseksi ja hylätä epäselvyyden vuoksi.
Tästä blogijutusta voit lukea kuntavaalien teemoistani, ja löydät linkit kutakin aihetta syvällisemmin käsitteleviin blogeihini.
Kuntavaalit rakentavat kunnan suuntaa vuosiksi eteenpäin. Siksi jokaisella äänellä on todellakin merkitystä.
Arvostatko sinäkin terveyttä ja hyvinvointia, parempaa työelämää sekä turvallisuutta mm. kouluissa ja kaduilla?
Mainiota – niin minäkin!
Olen terapeutti, mielenterveyden taitojen valmentaja ja työhyvinvoinnin johtamisen kouluttaja-yrittäjä, jolla on pitkä ura johtajana. Voit tutustua tarkemmin monipuoliseen koulutus- ja kokemustaustaani ja saamiini valmennuspalautteisiin.
Kuntavaalit, kuten myös aluevaalit, vaikuttavat suoraan siihen, millaisia palveluja Espoossa on saatavilla. Olen ehdolla kunta- ja aluevaaleissa, koska intohimonani on edistää:
- TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA: Henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen inhimillisenä kokonaisuutena ja aktiivisemmassa yhteistyössä kaupungin moniammatillisten osaajien ja hyvinvointialueen palvelualueiden kanssa.
- TURVALLISUUTTA: Turvallisuus palvelujen saannissa ja vaikuttavuudessa sekä mm. kaduilla, kouluissa ja julkisen hallinnon työntekijöiden työolosuhteissa.
- TYÖELÄMÄÄ JA YRITTÄJYYTTÄ: Työelämän vahvempi elinvoima, joka edistää niin yritysten, työntekijöiden kuin elinympäristömmekin hyvinvointia sekä parantaa eri asukasryhmien yhteisöllisempää aktiivisuutta kestävän hyvinvoinnin luomiseksi meille kaikille.
- TIEDOLLA JOHTAMISTA: Hyvä hallinto ja kokonaistaloudellinen järkijohtaminen ovat ydinosaamistani pitkältä yritysjohtajauraltani ennen kuin ryhdyn hyvinvointialan yrittäjäksi (perustietoja tästäkin taustastani voit lukea alla).
Kuntavaalit ovat demokratian kannalta tärkeä hetki, jolloin myös hiljaisemmat äänet voivat saada näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Siksi on tärkeää, että kuntavaaliehdokas kykenee nostamaan esiin tärkeitä kehitystarpeita rohkeasti ja vaikuttaa Espoon johtamiseen ratkaisukeskeisesti.
Alue- ja kuntavaaleissa tärkeiden aiheiden kannalta tarvittaviin perusvahvuuksiini kuuluu mm.:
- KOKONAISVALTAISEN hyvinvoinnin ja inhimillisen arjen ymmärtäminen (terapeutti, mielenterveyden taitojen kouluttaja, 3 lapsen/teinin äiti).
- TODELLISEN työelämän ja yritystoiminnan tunteminen (työhyvinvoinnin johtamisen valmentaja, kokenut johtaja, yrittäjä)
- HYVÄN hallinnon ja talouden osaaminen (HHJ, KTM, KHT, CFO, VP)
Kuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa mm. koulujen, terveysasemien ja julkisen liikenteen kehittämiseen Espoossa. Tällä sivulla voit helposti lukea muutamista kuntavaaliteemoistani Espoossa. Tutustu tarkemmin myös koulutus- ja kokemustaustaani ja saamiini valmennuspalautteisiin.
Kuntavaalit ovat tärkeä paikka vaikuttaa, mitä haluat tapahtuvan Espoossa seuraavan 4 vuoden aikana. Tässä minun teemani avattuna hieman tarkemmin, ole hyvä!
Espoon kuntavaalit 1) TERVEYS tarkoittaa kokonaisvaltaisen (=holistisen, psykofyysisen) hyvinvoinnin lisäksi myös tervettä luontoyhteyttä ja maalaisjärkeä mm. koulujen johtamisessa ja Espoon kaupunkisuunnittelussa.
Kuntavaalit voivat tuoda esiin uusia näkökulmia, joita valtakunnan politiikassa ei ole huomioitu. Esimerkiksi:
Hyvinvointinäkökulmat on integroitava Espoon kasvustrategiaan ja kaupunkisuunnitteluun proaktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi mielenterveyden tukeminen ei saa olla vain sote-ammattilaisten tai opettajien kontolla eikä sote-hyvinvointia rakenneta vain Länsi-Uusimaan hyvinvointialueella vaan myös Espoon kaupungin omilla toimilla. Turvalliset, viihtyisät ja virikkeelliset ympäristöt sekä yhteisölliseen integroitumiseen kannustavat monipuoliset mahdollisuudet harrastuksiin ja vapaa-ajanviettoon lisäävät kaikkien espoolaisten hyvinvointia.
Hyvinvointinäkökulmasta rakennettu ympäristö tukee arjen jaksamista ja turvallisuutta. Kaupunkikeskusten tehorakennetut betonibunkkerialueet eivät luo hyvinvointia eivätkä edesauta espoolaisten turvallisuuden tunnetta, jota katukuvaan tarvitaan nyt reilusti enemmän. Kaupunkisuunnittelussa kannattaa huomioida riittävien luontoalueiden ja turvallisten metsäreittien lisäksi viihtyisät puistot, luonnollisia elementtejä arvostavammat kaupunkikeskustat sekä monipuoliset kävely- ja pyöräilyreitit, jotka rohkaisevat aktiiviseen elämäntapaan myös koulu- ja työpäivien lomassa hyötyliikunnan muodossa.
Kuntavaalit koskettavat kaikkia, jotka toivovat kotikunnastaan toimivaa, turvallista ja elinvoimaista ympäristöä. Esimerkiksi:
Lähiluonto luo kestävää hyvinvointia. Luontoyhteys tutkitusti rauhoittaa mieltä ja energisoi kehoa juuri sopivalla tavalla, täysin luonnollisesti. Espoossa on arvokasta panostaa lähiluontoreitteihin ja virkistysalueisiin, jotka tuovat mielenrauhaa ja mahdollistavat arjen aktiivisuuden helposti saavutettavassa ja siten myös kaikille espoolaisille yhdenveroisessa ympäristössä. Luontaisesti hermostotasapainon myötä fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistävän luontorakentamisen lisäksi tarvitaan luonnontilaisten alueiden varjelua mm. metsissä ja kauniiden luonnonvesien äärellä.
Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa luodaan pohja kestävälle hyvinvoinnille sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Koulut ja varhaiskasvatus voivat tukea espoolaisten lasten ja nuorten mielen hyvinvointia ruokkimalla yhteisöllistä me-henkeä ja tulevaisuuden toivoa vahvistavaa minäpystyvyyttä osana eri aineiden opetusta ja hyvässä yhteistyössä vanhempien kanssa. Jokainen espoolainen nuori tarvitsee parempaa luottamusta siihen, että hänelläkin on mahdollisuus aidosti hyvään elämään oman yritteliäisyyden ja yhteisen kaupunkimme kestävään hyvinvointiin panostamisen avulla.
Lisäksi niinkin konkreettinen hyvinvoinnin työkalu kuin terveellisempi, mahdollisimman luonnonmukainen kouluruoka parantaa lasten ja nuorten psykofyysistä jaksamista, keskittymiskykyä ja oppimista.
Mielenterveyttä voidaan tukea ennaltaehkäisevästi kaupunkisuunnittelussa ja koulumaailmassa. Turvalliset, viihtyisät ja virikkeelliset ympäristöt sekä harrastusmahdollisuudet lisäävät hyvinvointia. Koulut ja varhaiskasvatus voivat tukea lasten ja nuorten mielen hyvinvointia vahvistamalla tunnetaitoja ja stressinhallintakeinoja osana opetusta.
Näin hermostovalmentajan ja mielenterveystaitojen kouluttajan näkökulmasta kännykän käyttö todellakin kannattaa minimoida, ja muutoin lisätä oppilaiden opintojen sisällön valinnanvapautta ilman että opintotuloksista tingitään.
Kuntavaalit kannustavat espoolaisia ottamaan kantaa siihen, miten omaa asuinaluetta tulisi johtaa. Tiesitkö, että jokainen yli 2 vuotta Espoossa asunut maahanmuuttajakin voi äänestää nyt kunta- ja aluevaaleissa? Se on demokratiaa. Jokainen ääni ratkaisee, minkälaista tulevaisuutta rakennamme kasvavassa ja kansainvälistyvässä Espoossa. Otathan kantaa omalta osaltasi?
Maahanmuuton myötä hyvinvointitarpeet ovat jo muuttuneet, joten nyt on panostettava kaikkien espoolaisten yhteenkuuluvuuteen ja kunnon kotoutumiseen. On arvokasta tukea kohtaamisia eri taustoista tulevien välillä, jotta maahanmuuttajat pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja kantaväestökin kokisi olonsa turvalliseksi ja demokratian turvatuksi kaupungin kasvaessa Espoo-strategian mukaisesti. Kielen oppiminen, työllistyminen ja yhteisön tuki ovat avaintekijöitä osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveen yhteiskunnan rakentamisessa.
Liike on lääke. Kaupunkirakentamisella tuemme terveyttä ja kaikkien espoolaisten parempaa hyvinvointia tarjoamalla monipuolisia sisä- ja ulkoliikuntamahdollisuuksia eri ikäryhmille. Omaan treeniin voimme kannustaa edullisesti esimerkiksi yhä suositummilla ulkokuntosaleilla, ja ryhmäliikuntaan ohjaamalla vahvistamme yhteisöllisyyttä mm. maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä.
Lisäksi mm. liikkumisen monimuotoisuuteen innostavat päiväkodit ja koululiikunnan kehittäminen edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia, mikä kantaa hedelmää pitkälle tulevaisuuteen psykofyysisen terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn varmistamisen muodossa.
Perheiden hyvinvointia ja vanhempien jaksamista on tuettava proaktiivisesti eikä vasta ongelmien tullessa ilmi. Paremmin voivalla vanhemmalla on enemmän voimia myös lapsistaan huolehtimiseen.
Esimerkiksi osatyökyvyttömien tai työttömien vanhempien aktivointi ja yhteisöllisyyden vahvistaminen auttaa myös heidän lapsiaan, jotka voivat muuten olla suuremmassa syrjäytymisvaarassa.
Kaikki aikuiset, jotka lapsiaan parhaan kykynsä mukaan kasvattavat, tarvitsevat tässä muuttuvassa maailmassa aiempaa vahvempia itsensäjohtamisen ja arkielämän hallinnan taitoja oman perhearjen ja työelämänsäkin edistämiseksi kestävällä tavalla.
Maalaisjärkistä politiikkaa tarvitaan, jotta elintapasairaudet vältettäisiin terveillä elämäntavoilla (ravinto, liikunta, uni, lepo, ajatusten johtamisen ja tunnehallinnan metodit jne) eikä enää pelkästään pillereillä peiteltäisi oireita ja sitten jätetään alkuperäinen ongelma ratkaisematta.
Kuntavaalit näkyvät konkreettisesti siinä, kuinka nopeasti lapsellesi löytyy päivähoitopaikka tai missä ja millainen on hänen lähikoulu, tai pääseekö lapsesi kouluun julkisella liikenteellä vai onko teillä oltava 2 autoa ehtiäksenne joka paikkaan pitkin poikin laajaa Espoota ja pääkaupunkiseutua.
Itselläni on 3 poikaa ja mm. harrastuskuljetusrumbaa on tullut elettyä uraputkessakin. Kaupungin eri toimijoiden tulee ymmärtää lapsiperhearjen sujuvuuden ja kaikkien espoolaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeiden tunnetaitojen ja luonnollisten stressinhallintakeinojen merkitys, sekä hyödyntää luovempia keinoja näiden hyvinvointitekijöiden edistämiseen koko Espoossa.
Espoossa ja pääkaupunkiseudulla pitää pystyä liikkumaan sujuvasti myös julkisessa liikenteessä, jotta jatkuva autoilu ei olisi ainoa järjellinen vaihtoehto lapsiperheille. Myös työelämässä aktiivisten vanhempien jaksamista on tuettava mm. palvelujen paremmalla saatavuudella ja kiireisen työ-perhe-elämän yhdistämisen mahdollistavalla kaupunkisuunnittelulla ja toimivilla liikenneyhteyksillä työpaikoille ja mm. lasten harrastuksiin. Liikkumisen tulee olla turvallista myös julkisilla liikennevälineillä ja esimerkiksi juna-asemien läheisyydessä tai kevyen liikenteen väylillä.
Yhteisöllisyys vahvistaa hyvinvointia ja vähentää yksinäisyyttä. Yksinäisyydestä kärsii erittäin moni espoolainen iästä riippumatta, mutta kenenkään ei tule jäädä yksin. Espoon kaupungin kannattaa luoda matalan kynnyksen vapaa-ajanviettotapoja ja kohtaamispaikkoja kaikenikäisille ja eri taustoista tuleville. Todellinen yhteisöllisyys syntyy kouluissa ja asuinalueilla, kun mahdollistetaan monikäyttöisiä tiloja ja erityyppisiä tapahtumia, joissa eri-ikäiset ja eri taustoista tai kulttuureista tulevat ihmiset voivat tutustua luontevasti ja kokea enemmän aitoa yhteenkuuluvuutta ihmisläheisessä ympäristössä. Meidän kaikkien Espoossa asuvien tulisi kantaa vahvempaa Espoo-lippuaa aktiivisemmin yhdessä eikä poteroitua omiin leireihimme ja passivoitua seiniemme sisälle. Yhdessä saamme paljon enemmän aikaan, ja sitä aktiivisuutta todellakin tarvitaan nyt.
Espoon kuntavaalit 2) TYÖ löytää tekijänsä ja luo kestävää kasvua, kunhan yritystoimintaa ja työnantajien todellisia tarpeita ymmärretään paremmin ja kannustamme aktiiviseen yritteliäisyyteen pienessäkin mittakaavassa.
Työllisyyskehitys on nyt jokaisen kaupungin ja kunnan omissa käsissä, ja paikallistuntemus on avain onnistumiseen. Työllisyyspalvelut ovat siirtyneet nyt vuonna 2025 valtiolta kunnille, joten myös Espoon kaupungin on tärkeää tuntea alueen yritysten todelliset tämänhetkiset ja tulevaisuuden työvoimatarpeet. Työllistämispalvelut eivät voi olla vain tukirahojen jakajia, vaan nimensä mukaisesti todellisen työllistämisen moottori ja työllistymisen esteiden ennaltaehkäisijä. Espoon työllisyyspalveluiden on oltava proaktiivinen linkki työnhakijoiden ja yritysten välillä, jotta työn ja tekijän kohtaaminen helpottuu ja työttömien aktivointi onnistuu aiempaa paremmin.
Työnantajien ja muut työllisyyden kasvattamisen näkökulmat on otettava paremmin huomioon myös kaupunkialueiden suunnittelussa ja tulevaisuuden työelämän mukaisten koulutusväylien monimuotoisuudessa. Espoon kaupungin eri toimijoiden tulee varmistaa, että espoolaisille työnhakijoille tarjotaan täsmäkoulutusta, joka vastaa alueen työnantajien tämänhetkisiä ja tulevaisuuden tarpeita. On panostettava myös esimerkiksi ammatillisen koulutuksen parempaan laatuun, jotta työnantajien on turvallista ja nopeampaa rekrytä uusia ammattilaisia eikä yritysten resurssit mene vastavalmistuneiden peruskouluttamiseen.
Työllisyys luo hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä kaikille ikäryhmille. Työn saaminen vahvistaa toimeentulon ja veroeurojen lisäksi myös entistä tärkeämpää yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja jokaisen espoolaisen mukaan saamista. Myös osatyökykyisten ja maahanmuuttajien aktiivisempi työllistäminen kunkin yksilön voimavarojen ja kykyjen tasoisesti on arvokas tapa lisätä kaikkien espoolaisten hyvinvointia ja vahvistaa yhteisömme turvallisuutta. Työnteko lisää hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja integroitumista positiivisella tavalla kannustaen.
Osa-aikaisenkin työn tekemiseen ja tarjoamiseen on kannustettava aktiivisemmin. Espoon kaupungin kesätyösetelit ovat yksi hyvä keino, jolla nuoria autetaan pääsemään työelämään kiinni taustasta ja vähäisestäkin työkokemuksesta riippumatta. Kesäsetelien avulla myös pienemmät yritykset voivat paremmin uskaltaa palkata nuoren kesätyöntekijän, ja positiivisen kesätyöllistämiskokeilun myötä kasvava pienyritys tunnistaa helpommin uusia mahdollisuuksia tarjota osa-aikaista työtä talvikaudenkin yli.
Kaupungin tulee luoda mahdollisuuksia työn ja tekijöiden kohtaamiseen. Työpaikkoja ja siten myös veroeuroja ja kaikkien espoolaisten hyvinvointia luodaan kaikenkokoisissa yrityksissä. Yritysten, koulutuksen tarjoajien ja työelämän yhteistyö rakentaa kestävää työllisyyttä. Yritykset eivät ole kasvottomia korporaatioita, joilta voisi vaatia mitä tahansa työtä yhteisen hyvän tai BKT-kasvun nimissä. Jokaisen yrityksen takana on yksi tai useampi ihminen, joiden oikeat tarpeet ja työllistämisen näkökulmat tulee ymmärtää, jotta työ kohtaisi tekijänsä eikä esimerkiksi työbyrokratia koituisi edes osa-aikaisen tai määräaikaisen työllistämisen esteeksi.
Yritystoimintaa aidosti arvostava asenneilmapiiri ja aktiivinen keskusteluyhteys suuryritysten lisäksi myös pk-yritysten suuntaan on ratkaisevan tärkeää. Espoon jatkuvasti kasvavan väestön työllistämiseksi ja uhkaavan sosiaaliturvaloukon ennaltaehkäisemiseksi yrittäjämyönteisemmän yhteiskunnan ja aktiivisuuteen kannustavan asenneilmapiirin luominen on nyt erityisen olennainen turvatekijä sekä Espoon että koko Suomen kannalta ennen kuin on liian myöhäistä.
Elinikäinen oppiminen ja uusiutuminen ovat kasvun moottori myös Espoossa. Paikallisten pienyritystenkin uusiutumisen tukeminen, työnhakijoiden osa-aikaisetkin koulutusmahdollisuudet ja jokaisen espoolaisen elinikäisen oppimisen mahdollistaminen luovat vahvan pohjan tulevaisuuden työmarkkinoille eri puolilla Espoota ja yhteistyössä naapurikuntien kanssa, joissa monet espoolaiset myös käy töissä. Sekä yksityisten että julkishallinnon työnantajien todellisten tarpeiden tunteminen ja työnhakijoiden kunnon kouluttaminen rakentavat kestävää työllisyyttä ja koko Espoon kantokykyä paremman ja turvallisemman tulevaisuuden luomiseksi.
Sujuvat liikenneyhteydet tukevat työelämän ja muun arjen yhdistämistä. Sujuva liikkuminen työpaikkojen, palvelujen ja asuinalueiden välillä helpottaa työllistymistä sekä vahvistaa paremman työssäjaksamisen kautta myös perheiden hyvinvointia ja sitä kautta jokaisen espoolaisen turvallisuutta esimerkiksi kaduilla ja ostoskeskusten tai juna-asemien lähettyvillä. Espoon kannattaa panostaa yhteistyössä lähikaupunkien kanssa toimivan julkisen liikenteen kehittämiseen, liikennevälineiden ja asema-alueiden turvallisuuteen sekä liikkumisen helppouteen eri kulkumuodoilla, jotta työmatkat ja arjen liikkuminen sujuvat vaivattomasti niin autoilla kuin julkisillakin. Aktiivisen työnteon esteiksi tai työssä jaksamisen rasitteeksi ei saa koitua Espoon liikenneruuhkat tai hankalat julkisen liikenteen vaihdot ja aikataulut. Myös esimerkiksi maksuton liityntäpysäköinti kannustaisi käyttämään julkisia liikennevälineitä oman auton sijaan edes Espoon kaupunkikeskuksien välillä tai Helsinkiin ja Vantaalle päin.
Espoon kaupungin yhteistyö yritysten, lähikuntien ja muiden toimijoiden kanssa luo elinvoimaa ja kasvua. Yhteistyö myös lähikuntien ja esimerkiksi HSL:n kanssa on tärkeää, koska osa espoolaisista käy töissä muualla kuin Espoossa ja muiden kaupunkien asukkaita työllistyy Espoossa. Myös palveluyritysten toimintaedellytykset huomioonottava kaupunkisuunnittelu, monipuolisen pienyritystoiminnankin tukeminen, selkeät ohjeet ja lupaprosessit, byrokratian karsiminen ja kansainvälisestikin kilpailukykyinen toimintaympäristö houkuttelevat uusia työpaikkoja ja pitkäkestoista hyvinvointia lisääviä investointeja sekä kannustavat espoolaisia kokeilemaan siipiään yrittäjinä rohkeammin, edes osa-aikaisesti ns. normiduunien eli perinteisen palkkatyön ohella.
Monialaiseen yritteliäisyyteen ja aktiivisuuteen oman elämän rakentamisessa on kannustettava niin peruskoulussa, ammattikouluissa, lukioissa kuin työpaikoillakin. Pieniäkin yrityksiä ja edes orastavia onnistumisia on nostettava paremmin näkyville, jotta useampi espoolainen rohkenisi kokeilemaan edes pientä liiketoimintaa aiemmasta perhe-, koulutus- tai kulttuuritaustastaan riippumatta. Yhdessä luomme pääkaupunkiseudulle ja koko Uudenmaan alueelle sitä kannattavaa kasvua, jolla turvaamme myös Suomen tulevaisuutta kestävällä tavalla.
Espoon kuntavaalit 3) TURVALLISUUS on hyvinvoinnin ja hyvän arjen perusta.
Turvallisuus on terveen ajatustoiminnan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perusedellytys. Turvallisuudesta ei tingitä eikä sen tarvetta vähätellä. Esimerkiksi psykologinen turvallisuus ei ole vain työelämän muotisana, vaan perusvaatimus mm. koulussa opiskelun onnistumiselle, vapaa-aikana palautumiselle sekä kannattavaa kasvua luovien yritysideoiden innovoimiselle. Turvattomuus estää kestävän kehityksen myös taloudellisilla mittareilla arvioituna, joten psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen turvan tunteen parantamiseen tulee panostaa sekä lyhyellä tähtäimellä että pitkän aikavälin investoinneilla.
Perinteinen ”koko kylä kasvattaa”-asenne on ratkaisevaa myös Espoon erilaisissa kaupunginosissa ja kasvukeskuksissa. Espoon kaupungin eri toimijoiden ja jokaisen Espoossa asuvan aikuisen on pidettävä huolta sekä toistemme että yhteisten lastemme ja nuorten turvallisuudesta, olivatpa esimerkiksi nuorten perhetilanteet tai kulttuuritaustat mitkä tahansa. On jokaisen espoolaisen aikuisen velvollisuus omalta osaltaan aktiivisesti huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori saadaan turvalliselle kasvun ja oppimisen polulle varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta, toisen asteen opiskelupaikasta, yhteisöllisestä osallistamisesta ja harrastusmahdollisuuksista sekä aktiivisen työllistymisen ensiaskeleista alkaen.
Turvallisuustekijät on varmistettava ja turvallisuusriskit ennaltaehkäistävä Espoon kasvustrategiasta ja kaupunkisuunnittelusta alkaen. Espoon kouluissa, kodeissa ja kaduilla on oltava täysin turvallista elää, liikkua, yrittää, oppia ja olla omana itsenään. Turvallisuuden perusasiat on laitettava kuntoon myös julkisilla alueilla: kaupunkikeskusten katuturvallisuus, ostoskeskusten lähialueidenkin siisteys, metsäreittien ja puistojen riittävä valaistus tai esimerkiksi liikenneturvallisuudenkin varmistava hyvä kaupunkisuunnittelu. Espoossa järjestettäviin tapahtumiin osallistuvien mielessä tulisi olla yhteinen urheilujuhla tai hauskanpito eikä potentiaaliset turvallisuusuhat.
Perheiden turvallisuus on sekä hyvinvointiyhteiskunnan että taloudellisesti kannattavan kasvun perusta. Espoon kaupungin on aktiivisilla toimillaan parannettava espoolaisten kotien kaikkien perheenjäsenten turvallisuutta. Kaupungin väestönkasvun ja turvallisuuskehityksen näkökulmat ennakoivasti huomioon ottava kaupunkisuunnittelu ja asuntotuotanto, ennaltaehkäisevät perhepalvelut ja matalan kynnyksen apu riittävän varhaisessa vaiheessa tukevat jokaisen espoolaisen hyvinvointia. Esimerkiksi turvallisuuskasvatus ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen on tärkeää eikä turvattomuutta lisääviä trendejä tule katsoa läpi sormien. Ongelmiin on tartuttava rohkeasti ja orastaviin turvallisuusriskeihin on varauduttava ennaltaehkäisevästi. Espoon kaupungin kaikilla toimijoilla ja asukkailla on oltava kunnon keinoja ehkäistä ongelmia ennen kuin ne kasvavat kriisiksi Ruotsin malliin. Se ei ole ylivarovaisuutta tai pelkopolitiikkaa, vaan järkevää jokaisen espoolaisen turvallisuudesta ja psyko-fyysis-sosiaalisesta turvallisuudesta huolehtimista.
Turvallinen päiväkotipolku antaa lapsille hyvän alun elämään ja tukee koko perheen arjen hyvinvointia. Kun mm. maahanmuuttajat saadaan hyviin päiväkoteihin oppimaan suomen kieltä ja kulttuuria, he saavat paljon paremman koulustartin ja mahdollisuudet hyviin oppimistuloksiin ja sitä myöten paremman tulevaisuuden itselleen mm. työuralla.
Turvallisuutta on johdettava ennakoiden, ei reagoiden. Kaupungin kasvustrategia, kaupunkisuunnittelu ja palveluiden resursointi vaikuttavat suoraan turvallisuuteen. Hyvin suunnitellut asuinalueet, valaistus ja sosiaalinen yhteisöllisyys luovat turvallisuutta.
Segregaation ehkäisy tukee kaikkien turvallisuutta. Huono-osaisuuden kasautuminen tietyille alueille voidaan ehkäistä jo kaavoitusvaiheessa. Monimuotoinen asuinrakentaminen ja palveluiden saatavuus kaikille asukkaille luovat sosiaalista vakautta.
Katujengiläisten ohjaus parempaa kohti yhteisöllisyyden avulla. Harrastukset, koulutus ja työmahdollisuudet tarjoavat vaihtoehtoja rikollisuudelle. Samalla yhteiskunnan on oltava jämäkkä: väärillä teoilla tulee olla seuraamuksia, ja lainvalvonnan on oltava tehokasta.
Turvalliset koulut ja koulumatkat takaavat oppimisrauhaa. Koulukiusaamiseen, häiriökäyttäytymiseen ja liikenneturvallisuuteen on puututtava määrätietoisesti. Kouluissa tulee olla selkeät toimintamallit, jotka tukevat sekä oppilaiden että opettajien turvallisuutta.
Palvelut ja yritykset lisäävät turvallisuutta kaduilla. Yritysten ja kunnallisten palveluiden läsnäolo tuo sosiaalista kontrollia ja elinvoimaa alueille. Jos tämä ei riitä, yhteistyö poliisin, kameravalvonnan ja vartijoiden kanssa on tarpeen.
Iäkkäiden ja liikuntaesteisten turvallisuus on varmistettava. Esteettömyys ja turvallinen asuinympäristö tukevat itsenäistä elämää ja lisäävät osallisuutta. Julkisten tilojen ja liikkumisen helppous ovat avainasemassa.
Kaupunkisuunnittelulla edistetään turvallisuutta. Hyvin valaistut kadut, toimivat asuinalueet ja aktiivinen yhteisöllisyys tukevat turvallista elämää jokaiselle espoolaiselle.
Häiriökäyttäytymiseen kannattaa puuttua ennaltaehkäisevästi. Nuorille tarjottavat harrastusmahdollisuudet ja yhteisölliset tilat voivat ehkäistä syrjäytymistä ja levottomuuksia.
Espoon kuntavaalit 4) Tiedolla johtaminen tuo vastuullisia päätöksiä.
Aikaisemman yritysjohtajataustani vuoksi tiedolla johtaminen on minulle peruslähtökohta, joka ilmenee kaikessa päätöksenteossani. Vaikka moni kuntavaaliehdokas kampanjoi pitkälti talousteemalla, entisenä talousjohtajana minä en nosta sitä yksittäisenä esiin, koska talousajattelu on minuun iskostettu by default. 😉 Ja koska tiedän monen olevan allerginen kaikenlaisille raha-asioille, niin tähän vaaliteeman nimeksi muotoilin edellisten T-kirjaimilla alkaneiden teemojen lisäksi Tiedolla johtamisen. 🙂
Tässä pari poimintaa:
Tilastoja, skenaariolaskentaa ja yksikkökustannusvertailuja on ymmärrettävä hyödyntää, jotta mm. demografisen muutoksen edellyttämiin toimiin ehditään varautua ja ongelmat ennaltaehkäistä ajoissa.
Asiat käsitellään asioina, faktat faktoina. Ongelmia ei pelätä nostaa esiin, kun mm. tilastot puhuvat joskus karua kieltään.
Kestävä kuntatalous varmistaa laadukkaat palvelut. Rahankäytön läpinäkyvyys ja pitkäjänteinen suunnittelu auttavat välttämään turhat leikkaukset ja varmistavat, että rahat käytetään sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
Teknologian hyödyntäminen tuo sujuvuutta arkeen. Digitaaliset palvelut helpottavat asiointia ja vapauttavat työntekijöiden aikaa kohtaamiseen ihmisten kanssa. Överiksi ei tietysti teknologiahuumankaan parane antaa yltyä.
Laadukas koulutus ja elinikäinen oppiminen rakentavat tulevaisuutta. Koulutuksen laatuun panostaminen ja jatkuvat oppimismahdollisuudet takaavat, että jokaisella espoolaisella on mahdollisuus kehittää itseään ja löytää paikkansa yhteiskunnassa.
Toimintatapoja on uskallettava muuttaa myös mm. sote-puolella, joka on ollut perinteiden ja vakiintuneiden käytäntöjen sekä mm. työpaikkahierarkioiden valtakuntaa.
Jokainen työntekijä on arvokas ja mm. sote-työpaikoilla nokkimisjärjestykselle on laitettava stoppi. Meidän on kyettävä arvostamaan muidenkin kuin korkeakoulutettujen ammattitaitoa, muuten aito hyvinvointi ja holistinen terveys ei parane.
Lue lisää myös muista ajatuksistani tämän sivuston useista blogeistani. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyen bloggaan aktiivisesti myös sivustoilla rakkaudenrevoluutio.fi ja hyväthermot.fi. Löydät minut myös Facebookista (Coach Kati Niemi), Instagramista (katiniemicom) ja LinkedInistä (Kati Niemi).
Luethan myös 200+ vaalikonevastaustani, ole hyvä!
Kuntavaalit järjestetään nyt samanaikaisesti sote-aluevaalien kanssa sunnuntaina 13.4.2025. Kiitos kun kannustat minua Espoon kuntavaaleissa (numero 367) ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vaaleissa (numero 2285)!
Äänestyskopin seinältä löytyvät äänestysnumerolistat ovat erittäin pienellä tekstillä, joten kannattaa kirjoittaa molempien vaalien erilaiset numeroni itsellesi talteen valmiiksi etukäteen. Äänestyslipukkeeseen tulee kirjoittaa vain kyseisen vaalin numero, ei tekstiä – muutoin ääni hylätään.
Kiitos, kun muistat merkitä tuon kuntavaalinumeroni seiskan poikkiviivalla, jotta arvokasta ääntäsi ei tulkita mahdolliseksi ykköseksi ja hylätä epäselvyyden vuoksi.
Vaaliviikonlopun paras To Do -lista näyttää siis tältä:
✨VALKOISEEN kuntavaalilippuun 367
💜 VIOLETTIIN aluevaalilippuun 2285
Nähdään vaaliteltoilla ja -konteilla mm. Leppävaaran Läkkitorilla!
Kati Niemi
Kuntavaalit (Espoo): 367
Aluevaalit (Länsi-Uusimaa): 2285
