Miksi työelämän yksilö-, tiimi- ja johtamisvalmennuksissa on tärkeää ymmärtää hermoston todellisia vaikutuksia kehoon, mieleen, toimintaan, päätöksentekoon, suorituskykyyn ja hyvinvointiin? Toiminnallinen neurotiede työelämän valmennuksessa:
- parantaa tiimiläisten suorituskykyä ilman väkisin puurtamista
- auttaa johtamaan yksilöllisiä persoonia optimaalisesti
- kehittää organisaation oppimista aidosti vahvuuslähtöisesti
- oivalluttaa parempiin päätöksiin kokonaisvaltaisemmat näkökulmat huomioonottaen
- vahvistaa työhyvinvointia vapaalla hermostolla, ei suoritushermoston stressimoodissa.
Toiminnallinen neurotiede työelämässä: Parempaa johtamista, suorituskykyä ja työhyvinvointia
Useimmat organisaatiot investoivat työhyvinvointiin ja johtamiseen mieliperusteisesti: palautekyselyt, kehityskeskustelut, sparraukset.
Nämä ovat tietysti erittäin tärkeitä, mutta ne jättävät huomiotta ensisijaisen kriittisen tekijän: kunkin yksilön hermoston luontaiset taipumukset ja tämänhetkisen hermostollisen tilan, joka vaikuttaa yksilön kykyyn keskittyä, palautua, johtaa itseään ja toimia muiden kanssa.
💡 Hermoston ylivirittyneisyys tai oman luontaisen hermoston vastaisesti ns. suoritushermostolla toimiminen liian pitkäkestoisesti näkyy välillisesti mm.:
- priorisoinnin ja tavoitteiden asettamisen vaikeutena
- tavoitteissa epäonnistumisena
- Heikentyneenä keskittymiskykynä
- toiminnan aloittamisen vaikeutena
- heikentyneenä läsnäolona tai eristäytymisenä
- tylynä viestintänä tai vaikenemisena
- impulsiivisena toimintana
- kriittisyyden ylikorostumisena tai kritiikittömyytenä
- sähläämisenä ja tehottomuutena
- emotionaalisena kuormituksena
- päätöksenteon vaikeuksina
- ristiriitoina ja konfliktiherkkyytenä
- työuupumisena, burnoutina tai boreoutina
Siksi tarvitsemme työelämään uudenlaista lähestymistä, joka ottaa huomioon sekä yksilön persoonallisuuden että hänen hermostollisen toiminta- ja palautumiskyvyn. >> PYYDÄ TARJOUS TIIMILLESI TAI ITSELLESI TÄSTÄ
Miksi pelkkä mielen johtaminen ei riitä?
Miten varmistat, että henkilöstösi toimii vahvuuksistaan käsin, ei selviytymistilasta?
Miten autat esihenkilöitä johtamaan yksilöitä, joiden suorituskyky ja hyvinvointi eivät palaudu pelkällä keskustelulla tai kehityskeskustelujen rakenteella?
Toiminnallinen neurotiede tarjoaa käytännöllisen ja kokonaisvaltaisen viitekehyksen johtamisen, tiimityön ja työkyvyn kehittämiseen. Senso Coachingin eli sensovalmennuksen avulla voidaan yhdistää kognitiivinen ymmärrys (mieli) ja neurofysiologinen todellisuus eli hermostollinen kokonaisuus (kehomieli).
Eli se, mitä ihminen ajattelee, ja se, mitä hänen hermostonsa todella kokee.
Aivothan ovat keskushermoston osa, johon kaikki hermostolliset toiminnot yhdistyvät.
Kaikessa työssä (ei pelkästään aivotyössä) on aina koko hermosto vaikuttamassa – ei pelkästään aivot eli ns. mieli. On itseasiassa 1600-lukulaista virheajattelua luulla, että keho ja mieli olisivat jotenkin erillisiä.
Siksi myöskään työnteossa tai johtamisessa emme voi keskittyä vain ”mielen” tai loogisjärkevien ajatusten johtamiseen, koska faktisesti hermosto eli koko keho on aina vaikuttamassa jopa paljon vahvemmin kuin aivoillamme haluaisimme kuvitella.😉
Työelämän Senso Coaching -valmennuksen vaikuttavuus rakentuu kehomielen tasolla
Toiminnallinen neurotiede ja Senso Coaching auttaa ymmärtämään, miksi osa ihmisistä toimii vahvuuksiensa vastaisesti tai miksi tietyt vuorovaikutustilanteet kuormittavat toisia enemmän kuin muita.
Kun yhdistämme persoonallisuusarvioinnit (MBTI Myers-Briggs-persoonallisuusanalyysit ja työelämään räätälöidyn WorkPlace Big Five -profiilin) sekä hermoston tilaa kartoittavat sensoriset Senso-analyysit, saamme käyttöön kokonaisvaltaisemman näkymän yksilön toimintakykyyn:
- Mitä vahvuuksia henkilö käyttää mieluiten tai jopa suht automaattisesti tiedostamattaankin?
- Mitä taitoja hän on oppinut kenties hermostoaan vasten puskemalla – ja mitkä työtehtävät tai roolit kuluttavat häntä?
- Mikä on hänen luonnollinen stressireaktio ja palautumisen rytmi?
- Miten hän voi optimoida toimintansa työroolissaan parhaalla mahdollisella tavalla, kuitenkin omaa luontaista hermostoaan ja synnynnäisiä taipumuksia sekä motivaatiotekijöitä (hermostosytykkeitä) kunnioittaen?
Näiden pohjalta voidaan tehdä tietoisia päätöksiä mm. paremmista roolituksista, tiimidynamiikan säätelystä, johtamistavan räätälöinnistä, työnohjaustarpeista, hyvinvoinnin kehittämisestä sekä urapolun suunnittelusta.
Muistathan kuitenkin, että hermostollisestikaan luontainen taipumus ei takaa supersuorituskykyä jossain tietyssä työroolissa eikä vastaavasti ei-luontainen taipumus estä onnistumasta superhyvin!
Siksi hyvässä henkilöarvioinnissa on olennaista ymmärtää näitä eri metodeja eikä tehdä liian yksioikoisia virhepäätelmiä sekä yksilön että yrityksen kannalta haitallisesti.
Näennäislooginen ylianalysointi ja -kategorisointi ja yksilön todellisen kokonaisuuden (hermoston) sivuuttaminen on pahin virhe, mitä yleensä mm. persoonallisuusanalyysien tulkinnoissa tehdään.
Tämän vuoksi monet työntekijät ja johtajat myöskin suhtautuvat profilointimetodeihin ennakkoluuloisesti – ja ihan syystä. Suosittelenkin panostamaan laadukkaaseen MBTI-analyysiin tai WorkPlace Big 5-kartoitukseen ammattitaitoisen coachin ohjauksessa. >> PYYDÄ TARJOUS TIIMILLESI TAI ITSELLESI TÄSTÄ
"Olen työurallani tehnyt eri persoonallisuustestejä ja olen suhtautunut niihin hieman skeptisesti. Osin skeptisyys johtunee siitä, että olen kokenut niiden lokeroivan ihmisiä. Osin puolestaan siitä, miten testeistä ja niiden tuloksista on kommunikoitu. Joskus palaute on ollut kovin lyhyttä ja erittäin pintapuolista, ja onpa joskus palaute jäänyt myös kokonaan saamatta. Omat persoonallisuuden preferenssipiirteeni eivät tulleet minulle yllätyksenä, sillä tunnistan niistä itseni. Mikä minulle tuli positiivisena yllätyksenä, oli se, miten syvällisesti Coach Kati Niemi kävi tuloksia läpi kanssani. Hän toi myös hienosti esille eri preferenssien vastakohtia, mikä lisäsi ymmärrystäni niin itsestäni kuin toisista. Olen jo hyödyntänyt ja tulen jatkossakin hyödyntämään saamaani tietoa ja ideoita niin työelämässä kuin muutoinkin."
