Vakavasti puhuen: Ilon salliminen myös työyhteisöissä ja ”kovassakin” bisneksessä on aidon, kestävän ja voimakkaan kasvun avain. Yrityksen kasvu ei synny pelkästään numeroista, strategioista tai ulkoisista panostuksista. Kasvu vaatii vahvuutta ja usein jopa perustavanlaatuisen muutoksen yrityksen kulttuurissa, johtamismalleissa ja arjen valinnoissa.
Yksi keskeinen ja usein aliarvostettu tekijä on ilon salliminen. Kun ilo otetaan osaksi organisaation arkea, tulokset eivät näy vain työhyvinvoinnissa, vaan myös asiakaskokemuksessa, työntekijöiden sitoutumisessa, yrityksen liikevaihdossa (ja tietysti vieläkin tärkeämpää: tuloksessa) ja sitä myöten verotuloissa, joilla yhteiskuntaakin ylläpidetään ja kehitetään paremmaksi meille kaikille.
Miten ”high” tai ”low” Sinä olet kotona tai töissä? (Tästä artikkelista oivallat myös tätä ”teknisemmillä” taajuuksilla itsesi johtamista)
Entä miten konkreettisesti ja tietoisen taktisesti osaat ohjaat itseäsi vahvemmille hertsitaajuuksille vaikkapa viimeaikaisten maailman myllerrysten keskellä vai annatko niiden imeä energiasi?✨
Miksi ilo kuuluu työpaikoille?
Entä jos jopa koko Suomen velaksi elämisen trendiin vaikuttaakin myös niinkin ”heppoinen” juttu kuin ilon puute työelämästä, yritttämisestä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta?
Pelko työpaikoilla ja mm. johtajankin kokema pelko on vähänkään riskaabelimman muutoksen eli kaiken kunnon kehityksen ja kestävän kasvun este. Jo hertseissäkin mitattuna tunneskaalalla pelko asettuu ”feeling low”-hertsitaajuuksille, kun taas ”ilo katossa” työpaikalla on energiamittareilla ”feeling high”.
Ilo on voimakas vastalääke pelolle eli todellisen kasvuvoiman antioksidantti myös työelämässä, yritysten menestymiselle ja niiden kissojen ja koirien kanssa etsittyjen verotulojen kasvattamiselle.
Management by perkele-johtajalle lohdutuksen sana: Ilo ei tarkoita jatkuvaa huvittelua, kalliita pikkujouluilotteluja eikä duunien laiminlyömistä kevyisiin pikapiristyksiin panostamalla.
Ilon palauttaminen työpaikoille on syvempää kuin vain kiva hubailu duunikavereiden kesken tai reippailla ryyppyristeilyillä ilottelu pikkujouluaikaan.
Kannattavaan kasvuun kannustava, rohkaiseva ja voimaannuttava ilo on kunnon innostusta kunkin omasta työstä, todellisen merkityksellisyyden kokemista ja vaikeimpienkin vääntöpaikkojen läpi kestävä tunne siitä, että on oikeasti 100% turvallista olla oma itsensä.
Luottamuksen ilmapiirin luominen ja sitä mittaroivan ilon salliminen työpaikoilla tai jopa jo haudanvakavaksi muuttuneessa politiikassa tarkoittaa, että jokainen voi rohkeammin yrittää parhaansa ja nauttia työstään pienessäkin mittakaavassa tavallisen arjen keskellä.
Ilon ilmapiiri ja iloinen työnteko tarkoittaa myös sisäistettyä eli aitoa lupaa saada kokea ylpeyttä saavutuksistaan ilman pelkoa tuomitsemisesta tai epäonnistumisen leimasta.
Ilo luo psykologisen turvallisuuden kulttuuria, joka tutkimusten mukaan on keskeinen tekijä tehokkaissa tiimeissä niin siellä työpaikoilla kuin vaikkapa parisuhteessa.
Jos työntekijä kokee ”feeling low”-tappiomielialaa työ- tai yksityiselämässään, tuo tunne väkisinkin ”jalkautuu” myös vastavuoroisesti toiselle tontille (työpaikalle tai kotiin) vaikka henkilö yrittäisi piilottaa tunteensa.
Hermostomme lukevat toisiaan automaattisesti tälläkin sadasosasekunnilla – halusimme taikka emme.
Neukkariin astuessa aistit huoneessa virinneen tunneilmapiirin, koska kansankielisesti sanoitettuna hermostosi ”aistianturit” resonoivat muiden ihmisten tunnehertsien taajuudella. Hermostosi aistii ja aivosi tekevät pikapäätelmän palaverihuoneen tunnelmasta, koska se on turvallisuusseikka sinulle itsellesi ja aivojesi perimmäinen tehtävä on pitää sinut turvassa ja hengissä tässä pelissä nimeltä elämä.
Neukkarin oven avatessasi aistit salamannopeasti (halusit tai et) myös sillä hetkellä hiljaa istuvista kollegoistasi, oliko heidän välillä äsken jotain stressaavaa suukopua vai hauskaa huumorimeininkiä, kenties flirttiäkin?
Hermostosi antaa tämä tiedon sinulle, vaikka et tuohon tiedostamattoman tason informaatioon olisi oppinut kiinnittämään sen suurempaa huomiota.
Mutta tuo informaatio on itseasiassa IHMISTEN johtamisen kannalta paljon relevantimpaa ja siten myös kestävän kasvun kannalta tehokkaampaa kuin se kokousagenda, jonka ehkäpä se tekoäly jo puolestasi laati ja josta tekoäly kirjoittaa kokousmuistiinpanot ja lähettää kokouksessa poisolleillekin.
Tekoäly ei bongaa tuota kaikkea sanatonta informaatiota – ainakaan vielä vuonna 2025.
Ilo on siis myös tehokkaaseen työskentelyyn voimaannuttavaa energiaa, joka ruokkii päätöksentekokykyä, ongelmanratkaisua, luovuutta ja innovaatioiden ideointitaitoja. Ilo vahvistaa myös keskittymiskykyä, joka on meiltä some-sähköjäniksiltä kadonnut luonnonvara.
Nämä metataidot ovat 100% kriittisiä työntekijöiden ja johtajan henkilökohtaisen työhyvinvoinnin lisäksi mm. start up-yrityksen kasvaessa rohkeammin ja sopeutuessa kasvavien markkinoiden muutoksiin mm. poliittisen myllerryksen keskellä.
Ilon palauttaminen työpaikoille on siis innovaatioiden ja investointien tärkeä kohde erityisesti tänä päivänä, jossa lähes koko valtakunta masentuu maailman myllerrysten keskellä ja vieläpä luulee helpottavansa tuskaansa em. some-sähköjäniksinä pomppiessaan, stressiä kasvattavia uutislööppejä ja ahdistuksen tunnetta hyväksikäyttäviä klikkiotsikoita selatessaan.
Kun yritys eli yrittäjä, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsen, tiimin esihenkilö ja kaikki työntekijät kukin omalla kohdallaan sallii itselleen ja duunikaverilleenkin tai tiimiläiselleen ilon, se vapauttaa jokaisen yksilön potentiaalin ja tekee tilaa uusille innovaatioille.
Tuo näiden hertseissäkin mitattuna kevyempien tunteiden salliminen on usein tässä se kynnyskysymys:
Jos olet aidosti eli luonnollisesti iloluontoinen enkä ”vakavasti otettava” kivikasvo, oletko samalla jotenkin kevytmielinen, tyhmä tyhjänpuhuja?
Kuinka iloinen Sinä sallit itsesi olevan?
- Lasten kanssa?
- Parisuhteessa?
- Somessa?
- Työpaikalla?
- Vapaaehtoistyössä?
- Yhteiskunnallisesti vaikuttaessasi?
Suomen valtionkaan tasolla ne paljon himoitut suuremmat verotulot eivät tule yritysten kasvusta ja uusista innovaatioista jotenkin kasvottomasti kuin taivaan tuulesta temmattuna, vaan jokainen innovaatio ja jokainen yrityksen tienaama euro on IHMISTEN tekemää. Silloinkin kun tekoäly ja RPA-automaatiot generoivat euroja yrityksen tilille, joku IHMINEN on nuokin prosessihumpat rakentanut.
Tuo koko humppa sujuu huomattavasti kitkattomammin, kun työntekijät johtoportaineen eli kaikki IHMISET saavat operoida duunipäivänsä mahdollisimman vapaalla hermostolla eikä stressi-suoritushermostolla väkisin vääntäen hampaat irvessä läpi harmaan kiven.
Jos haluat euroja, innovaatiota ja yritysten kasvua, aloita ilon salliminen itsellesi ja muille nyt.
Jos pelkäät iloa ja tunnet olosi turvallisemmaksi matalammilla taajuuksilla, panosta pelon käsittelyyn asap.
Ilon salliminen työpaikoilla luo kestävää kasvua niin yksilön kuin valtionkin tasolla.
Kestävä kasvu myös niissä kallisarvoisissa euroissa mitattuna edellyttää, että yritys huomioi sekä työntekijöidensä että ympäristönsä hyvinvoinnin. Tänään rakennetaan tulevaisuutta jokaisessa teossa, ja kokonaiskannattavuus ei rajoitu vain maalliseen mammonaan, vaikka omaa napaa ja pankkitiliä tuijotellessa sellaiseen illuusioon onkin helppo haksahtaa.
Kansainvälisestikin kasvavat suomalaiset yritykset ja muut organisaatiot, jotka tukevat ilon kokemuksia, panostavat aidosti ihmisten hyvinvoinnin lisäksi koko Suomen kestävään kantokykyyn. Ja talous tuo turvallisuutta niin Suomen rajojen sisällä, rajamaastoon kuin rajojen ulkopuolellekin maailman mittakaavassa.
Ilon salliminen ilmenee:
- Alentuneena stressinä: Kun ilo ja huumori saavat tilaa, stressitasot laskevat. Tämä vaikuttaa suoraan työkykyyn ja vähentää sairauspoissaoloja.
- Pitkäaikaisena sitoutumisena: Työntekijät pysyvät yrityksessä, jossa he voivat olla aidosti onnellisia ja tuntea tekevänsä merkityksellistä työtä, jolle annetaan arvoa ja tunnustusta ihan tavallistenkin ”kiitos hyvästä duunista/palaverista”-kiitosten muodossa. Kaikki tämäkin osaltaan vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja sitä myöten mm. perehdytyskustannuksia + parantaa prosessien sujuvuuden kautta mm. asiakaspalvelua. Ja lopulta sitä BKT:a ja veroeuroja – jos ne ovat ainoasta motivaattorisi ilon sallimisen harkitsemiseksi vielä tällä hetkellä ennen kuin olet nähnyt hyviä ”ilon tuloksia” omakohtaisesti 😉
- Parempana asiakaskokemuksena: Sen lisäksi että se pienempi henkilöstövaihtuvuus tehostaa toimitusketjua ja parantaa asiakkaiden kokemaa palvelun laatua, aidosti empaattiset ja iloiset työntekijät tartuttavat myös sen hermostonsa välityksellä todellisen tunteensa asiakkaisiin, mikä parantaa asiakastyytyväisyyttä ja brändin mainetta.
- Kasvavana liikevaihtona ja tuloksena: Iloinen tai muuten positiivinen tunnekokemus saa asiakkaan ostamaan uudelleen ja kehumaan yrityksen tuotteita ja palveluja kaverillekin.
- Suurempina BKT- ja veroeuroina
”Isot” johtajat eivät läheskään aina jaksa katsoa kuin niitä isoja lukuja, jolloin johtaminen jää aivan liian yläpilveen tyhjiksi yritysstrategia- tai vaalipuheiksi.
Todellinen muutos niin yrityksen kuin myös valtakunnan tasolla tehdään aina ruohonjuuritasolla jokaisen suomalaisen omalla työpaikalla, tavallisissa yksittäisissä tehtävissä olipa kyseessä duunari tai johtaja.
Valitettavasti (vaan ei lainkaan yllättävästi) harva ”johtaja” tai poliittinen ”vaikuttaja” jaksaa kurkistaa tarpeeksi konkreettisesti tuonne ruohonjuuritasolle, tavallisen tylsän työarjen prosessirattaisiin.
Lisäksi kun näiden ”pehmeiden arvojen” (kuten työn ilo) ja valtionkassaan kilahtavien kovien kolikoiden väliset syy-seurausketjut ovat pitkät ja monitahoiset, useimpien suomalaisten keskittymis- ja hahmotuskyky ovat koetuksella. Kun turnauskestävyys loppuu (sen ei-sallitun ilon puuttuessa puurtamisesta!), politiikkakin päätyy pelkäksi pinnalliseksi puhumiseksi: ”Tarvitsemme innovaatioita!” ”Yritysten kasvuun on panostettava!”
Molemmat tutut sloganit ovat 100% totta. Mutta niitä ei tempaista tuulesta eikä tehokkaimmastakaan tekoälyteknologiasta ilman, että ne folio- tai kukkahattutätien genreen kategorisoidut ”pehmeät” arvot otetaan tarkasteluun jokaikisellä työpaikalla niin yksityisellä sektorilla kuin tehottomaksi (?) luokitellulla julkisella sektorilla.
Tehottomin työpaikka on se, jossa pelätään eniten. Pelko ei asu vain rakenteissa ja prosesseissa, vaan ihmisten sisällä ja välillä. Riippumatta siitä, ovatko nuo ihmiset yksityisen firman vai julkisen palveluorganisaation palkkalistoilla.
Ilon salliminen johtamisessa
Kestävällä tavalla kannattavaa kasvua tukee se, että ilon salliminen työpaikoilla rakentaa joustavaa kulttuuria myös työpaikkojen ulkopuolelle. Kun ihmiset voivat suhtautua rennosti haasteisiin ja nauraa yhdessä, he myös pystyvät sopeutumaan nopeammin muutoksiin. Työelämässä rohkaistuminen auttaa myös yksityiselämän haasteiden ratkaisemisessa, mikä jälleen toisi niitä ”kovia” euromääräisiä säästöjä vaikkapa verovaroilla kustannettuihin palveluihin.
Kun jokainen uskaltaisi tehdä tärkeitä muutoksia omassa elämässään riittävän ajoissa ja johtaa itseään antoisampaa arkea kohti, umpikujaan ajauduttaisiin huomattavasti harvemmin kuin tänä päivänä on tavallista.
Yritysten ja yhteiskunnan kannattava kasvu vaatii visionääristä, mutta myös käytännön konkreettista ja 100% inhimillistä (=hermoston & tunteiden) johtajuutta. Esihenkilön tärkeimpiä tehtäviä on antaa tilaa mm. ilolle ja varmistaa, että organisaation rakenteet, työnjako, prosessikäytännöt ja arkiset rutiinit tukevat sitä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa:
- Avoimuuden kulttuuria, jossa virheet nähdään oppimisen mahdollisuuksina.
- Kiitoksen ja palautteen antamista, joka vahvistaa onnistumisia ja motivoi työntekijöitä.
- Yhteisiä hetkiä, joissa iloitaan saavutuksista ja jaetaan arjen pieniä iloja.
Hyvä johtaja, joka sallii myös itselleen ilon ja näyttää sen esimerkkinä, rohkaisee myös muita tekemään samoin sekä omassa elämässään että työpaikalla yrityksen tuloskyvyn kasvattamiseksi. Siitä syntyy organisaatioon positiivinen kierre, joka käynnistää kasvun tulevina vuosina tuloutettavaksi.
Voimakkaampi kasvu ja myös kansallinen turvallisuus ilon avulla
Ilon salliminen ei ole vain pehmeä arvo – se on yrityksen kilpailuetu. Kun työntekijät nauttivat työstään, he ovat sitoutuneempia, tuottavampia ja innovatiivisempia. Siitä vahvistuu vankka pohja voimakkaalle kasvulle, joka kestää myös globaalin kilpailun paineet.
Muuten Suomi jää jälkeen ensin taloudellisesti, sitten myös poliittisesti. Valtakuntien rajoja on siirretty aina rahan perässä. Jos kansakunnan kirstu ei ole kunnossa, eipä aikaakaan, kun vieraanvallan keisarit, kuninkaat ja muut valtaajat nappaavat köyhän maan mullat oman karttakeppinsä käskytettäväksi.
Jotta tulevat sukupolvemme (tai ehkä jo me itse) emme katuisi tänä päivänä tehtäviä päätöksiä, muutos on käynnistettävä juuri nyt eikä pidettävä päätä pensaassa ja toivoa, että pahat päivät menisivät ohi jotenkin itsestään. Sinunkin panosta tarvitaan. Älä ulkoista itseäsi vain haaveilemalla muutosta etelän lämpöön pakoon pahaa pohjolaa.
Lohduttavan ilon tuoma energia ja vankka mielenrauha tunteiden johtamisen taidon avulla on ratkaisevaa kriisien välttämiseksi ja kriisien keskellä. Yritys, jossa työntekijät voivat nauraa yhdessä, tukevat toisiaan ja löytävät iloa pienistä asioista, on vastustuskykyisempi ulkoisille paineille. Ja mitä vahvempia olemme yksilöinä ja yhdessä, sitä vahvempi on myös koko Suomi.
Kuinka ottaa ilo osaksi yrityksen arkea?
Kun olet nyt päättänyt tuoda ilon osaksi organisaatiosi kulttuuria edes pikkiriikkisen positiivisesti, aloita ruohonjuuri tason merkityksellisistä muutoksista:
- Tunnista ja tunnusta ilo: Rohkaise työntekijöitä jakamaan onnistumisia ja hyviä hetkiä.
- Rakenna tilaa merkitykselliselle työlle: Ihmiset löytävät iloa siitä, että heidän työllään on merkitystä. Tuo organisaation tavoitteet ja arvot lähemmäksi arkea eli sanat konkreettisiksi.
- Panosta yhteisöllisyyteen: Ilo kasvaa vuorovaikutuksessa. Järjestä tilaisuuksia, joissa tiimiläiset voivat kohdata rennossa ja epämuodollisessa ympäristössä. Se ei ole ajan hukkaa, vaan kunnon työnteon energian vahvistamista.
- Anna aikaa palautumiselle: Ilo ei synny eikä yhdenkään ihmiseläimen pääkoppa toimi kiireessä. Mahdollista (ja varmista!) työntekijöille riittävä lepo ja joustavat työajat.
Ilon salliminen muutoksen voimana
Ilon salliminen ei ole mikään hepsankeikkatrendi, vaan välttämätön osa modernia yrityskulttuuria ja euroissa mitattavaa talousjohtamista, joka tuo turvallisuutta kaupungin katukuvasta rajaturvallisuuteen asti.
Energisoiva ilo ja turvallisuus mahdollistaa aidon, kestävän ja voimakkaan kasvun, joka perustuu ihmisten hyvinvointiin ja merkitykselliseen yhteistyöhön – ja sitä myöten mitataan euroissa viivan alla. Kun yritys uskaltaa panostaa iloon, todellinen kehitys ja kasvu näkyy jokaisessa kohtaamisessa, päätöksessä ja onnistumisessa.
Ota siis ilo vakavasti! 🙂 Salli ilo osaksi organisaatiosi arkea – sen vaikutukset aivan varmasti ylittävät kaikki odotuksesi.
Aitoon iloon ihan vakavastikin voimaannuttaen
Coach Kati Niemi
