Tässä artikkelissa käyn läpi, miksi tv-show:n hypnoosiesitys (kuten Possen tuore hypnoosi-show by hypnotisoija Sami Minkkinen) voi toisinaan aiheuttaa tarpeetonta pelkoa hyvää, hyödyllistä ja aivan luonnollista hypnoosia kohtaan.
Vastikään Posse-ohjelmassa nähty hypnotisti Sami Minkkisen hypnoosiesitys palautti minut suoraan lapsuuteeni 1980-luvulle, jolloin televisiossa nähtiin hypnoosishow-ohjelmaa viikoittain parhaaseen katseluaikaan. Hypnoosi-induktiot tehtiin sekä 1980-luvulla että edelleen 2020-luvullakin TV-tyyliin tottakai näyttävästi ja hypnotisoijan antamat suggestiot olivat ”dramaattisia”, koska olihan kyseessä hypnoosishow ja jotain fyysisesti näkyvää ja tarpeeksi outoa on toki tehtävä tv-katsojienkin huomion kiinnittämiseksi.
Tämä on täysin ymmärrettävää – telkkarissahan tässä ollaan! 🙂
Hyödynnä sinun oma hypnoosiherkkyys tavoitteiden saavuttamiseksi helpommin. Hypnoosiin pääseminen sujuu harjoitellen yhä varmemmin.
Jos mitään isoja eleitä ei käytettäisi hypnoosia eli levollista transsitilaa ryydittämässä, niin miten katsojille saataisiin se kaivattu ”hui!”-efekti aikaan ja siten pidettyä heidät tv-ruudun ääressä seuraavaan mainoskatkoon asti?
Näyttävyyttä ja räväkkääkin meininkiä tarvitaan silloin, kun kyseessä on show.
Katsojat, jotka eivät ole tutustuneet hypnoosiin, saattavat kuitenkin tehdä liian suoraviivaisen tulkinnan:
”Hui, hypnoosi on pelottavaa! En halua hypnoosiin! Siinähän joutuu ihan holtittomaan tilaan ja hypnotisti voi tehdä mulle ihan mitä tahansa, apua!”
Näin itsekin aikoinaan lapsena ajattelin vielä silloin, kun oma ”kokemukseni” hypnoosista oli käytännössä vain TV-shown katsomista.
Onneksi elämän muut polut johdattivat minut tutustumaan muiden mentaalivalmennusmetodien lisäksi myös hypnoosiin ja lopulta kouluttautumaan kliiniseksi hypnoterapeutiksi. Rakastan työtäni, kuten tällä videolla liekitin:
Nykyään ilman muuta kun itse kaipaan itselleni sparraajaa, minä haluan päästä helpoimman kautta ja treffaan paria kollegaani. Esimerkiksi vaikkapa siinä, kun halusin voittaa negatiivisen asenteeni sosiaalista mediaa kohtaan ja sales coachini passitti minut hoitamaan mindsettini kuntoon turhanpäiväisen some-skeptisyyteni vuoksi 🙂
Eli kyllä: vaikka tietysti harjoitan myös itsehypnoosia ja NLP-menetelmiä aivan jatkuvasti ihan normielämäntapanani, niin kyllä välillä on ihan parasta päästä tutun hypnoterapeutin luo ja pyytää häntä vuorostaan auttamaan minua vaikkapa sen some-angstini kanssa 😉
Ja kuten arvaat: en enää karta somea 😀 Hypnoosi toimii, and I drink my own champagne! 🙂
Tässä erään hypnoterapia-asiakkaani kommentin inspiroimana ottamani spontaani video siitä, mitä hypnoosi on (jos tv-showt unohdetaan hetkeksi):
On hyvä, että voimallinen hypnoosi tulee esille myös tv:ssä edes jossain valossa ainakin koko kansan tunteman hypnotisoija Sami Minkkisen toimesta.
Muutenhan harva tietäisi hypnoosista sitäkään vähää mitä he uskovat tietävänsä näitä tv-viihdeohjelmia jännityksellä seuratessaan.
Toisaalta vihdoin näin 2020-luvulla toivoisin valokeilan kohdistuvan hypnoosin hyvää tekevään puoleen eikä vanhanaikaisiin stereotypioihin hypnoosista ”viihteenä” tai jonain taikatemppuna.
Mutta miten asiakkaita voimaannuttavasta, turvallisesta hypnoterapiasta voisi nostaa esille mitään mediaseksikästä? Ja miksi mediahuomiota tulisi edes tavoitella, kun terapeuttisena tavoitteena ei ole mainosrahojen maksimointi?
Tämä kirjoitukseni on sinulle, joka pelästyit Possessa näkemääsi Sami Minkkinen-show:ta. Et ollut ainoa, teitä oli useita, jotka rohkenivat puhua pelostaan (aivan kuten vastaanotollani ensikertalainen lähes aina aloittaa tästä samasta pelostaan, mutta onneksi silti tuli paikalle).
Sami on siis teknisesti kyllä taitava ja hänen ”hypnoositemppujensa” välimaastoon nyt kanssani kurkistamalla huomaat kyllä itsekin, että itse hypnoosissa ei loppujen lopuksi ole mitään pelättävää. Ja sanoivathan hypnoosissa olleet TV-esiintyjätkin shown päätteeksi, että se ei tuntunut kamalalta, vaikka siltä ehkä näyttikin.
Viihteelliset TV-elementit ovat ihan eri juttu kuin sinullekin luonnollinen hypnoosi itsessään.
On ihan selvää, että TV-viihdeohjelmien formaattiin (mm. Possessa viimeksi) kuuluu käytännössä aina, että tv-yleisöä hämmästytetään tai hauskuutetaan eri tavoin. Hypnoosi hämmästyttää monia mm. Sami Minkkisen tavalla toteutettuna, ja jokaisen oma mieli määrittää erilaisten tv-ohjelmien hauskuuden tai pelottavuuden tason.
Halutessasi voit katsoa tämän tuoreen Posse-shown esimerkiksi tästä YouTube-linkistä:
TV-ohjelmien hypnoosi-show on tietysti toisenlaista kuin hypnoositilan hyödyntäminen asiakkaan parhaaksi ammattitaitoisen Kliinisen hypnoterapeutin vastaanotolla. Mutta mistä asiaan perehtymätön voisi muuta olettaa, jos he näkevät vain toinen toistaan matkivia tv-showta, joissa hypnoosia esitellään vain tietystä näkökulmasta?
TV on viihdettä, ja se katsojienkin kannattaisi muistaa. Liian moni pelkää hypnoosia omien sanojensa mukaan juuri tv-ohjelmien antaman kuvan vuoksi, ja tuo pelko hypnoosia kohtaan estää ihmisiä hakemasta apua hypnoosista erilaisissa elämäntilanteissa.
Hypnoosi-pelon voittamiseksi sinun kannattaa tarkastella TV-hypnotistien touhuja ”behind the scenes”. Tässä kertomani ei koske mitenkään vain juuri Possessa nähtyä Sami Minkkisen showta, jota kuitenkin käytän tässä artikkelissa havainnollistamaan sinulle erilaiset elementit, joita hypnoosiin liitetään. Olisin toki voinut kirjoittaa tämän analyysini mistä tahansa ulkomaisenkin tv-hypnotistin ”tempuista”, mutta Suomessa kuuluisin lavahypnotisoija on Minkkinen ja Possen hypnoosishown näki niin moni, että helpointa kirjoittaa tämä artikkeli nyt tuosta tapauksesta, josta tuli paljon palautetta ja lehtilööpeissäkin kirjoitettiin aiheesta jälleen kerran ei-puhtaasti-positiiviseen sävyyn.
TV-hypnoosiesitysten ”Wow!”-dramatiikkaa rakastaville pahoittelen jo etukäteen, kun hieman latistan tunnelmaa eli sitä jännitystä, jonka tv-hypnotistit haluavatkin luoda ympärilleen. Onhan mystinen jännitys ja pelko ihmisen ”parhaita” draivereita show-esiintyjän suosiolle.
Se kaikki kuuluu kuitenkin viihteeseen muutenkin – ei itse hypnoosiin sinänsä.
Joten koitetaan kurkistaa hieman niiden kulissien taakse, okei?
Hyvä! 🙂
Possessa nähdyn hypnotisti Sami Minkkisen hypnoosi-show:n juoni ja efektit haettiin hypnoosiin liitetyistä klassisista stereotypioista, jotka vangitsivat (”hypnotisoivat” = ”mesmeroivat”) minutkin pikkutyttönä telkkarin eteen.
Ennen kuin varsinainen hypnoosi-osio edes alkoi, kotikatsomoihin luotiin asiaankuuluvaa jännitystä tulevaa ”taikatemppuihmettä” kohtaan:
Edellä esitettyyn 5. vaiheeseen mennessä ei siis ole tapahtunut vielä yhtään mitään oikeasti jännittävää eikä tulevasta tehtävästä (hypnoosista) ole vielä mitään tietoa. Silti jokainen lahjakas konkariesiintyjä osaa toki olla suu ymmyrkäisenä ja silmät hämmästyksestä selällään jo tämän hiljaisen taikurimiehen nähtyään.
Jos nuo suositut tv-esiintyjät istuisivat penkissä vain kuuntelemassa tehtävän (=”siirtykää toiselle tuolille istumaan”), he eivät olisi niitä harvoja ja valittuja, jotka ovat esiintymässä koko Suomelle. Vai mitä? 🙂
Television parhaaseen katseluaikaan näytetään ymmärrettävästi suuria massoja kiinnostavia ohjelmia, jotta mainostajat saavat maksimaalista katetta rahalleen. Ohjelmien käsikirjoittajien ja esiintyjien tavoitteena ovat suuret katsojaluvut, koska onhan ohjelman saama suosio eli raha kaikki kaikessa. Jokaisen osakeyhtiön lainmukainen ”velvollisuus” on hyödyn tuottaminen osakkeenomistajille ja TV:ssä se tarkoittaa usein nimenomaan mainostuloja.
Huomion hakeminen ja suosion saaminen on TV:n suosikkiesiintyjien työtä. Ja parhaat esiintyjät ovat työssään tietysti erittäin hyviä, viihdyttäviä ja mieleenpainuvia.
Kun suoran tv-show:n jakaa vielä live-ohjelman jälkeen YouTubessa ja somessa, sen toivotaan menevän viraaliksi ja tuovan videon ääreen vielä heidätkin, jotka eivät nähneet showta livenä.
Minä kuuluin heihin, jotka eivät katsoneet Possen Sami Minkkisen show-hypnoosia livenä vaan vasta, kun asiasta nousi keskustelua.
Minäkin halusin katsoa tuon puhutun Possen Sami Minkkisen hypnoosi-show:n. Se oli rakennettu tuttuun malliin ja joidenkin mielestä se oli ihan viihdyttävä. Joillekin se oli pelottava.
Show toi minulle mieleen 80-luvun hypnoosi-stereotypioiden lisäksi kaikki ne ihanat hypnoterapia-asiakkaani, jotka olivat pelänneet hypnoosia lapsesta asti ja vasta ”viimeisenä keinonaan” uskaltautuivat hypnoosin pariin. Siksi he kärsivät esimerkiksi tinnituksesta, misofoniasta, minäkuvaongelmista, unettomuudesta tai vaikkapa stressistä vuosien, jopa vuosikymmenten ajan ilman, että he uskalsivat hakea apua hypnoosista.
Hypnoosilla on pelottava maine.
Turhaan.
Hypnoosista tai oikeammin siis hypnoterapiasta apua haetaan joskus vasta siinä vaiheessa, kun kaikki muut keinot on kokeiltu. Vasta kun asiakas on googlannut koko netin läpi ja kokeillut löytämänsä apukeinot ilman pysyvää ratkaisua ongelmaansa, hän uskaltaa huomata hypnoosin terapeuttisen ja valmennuksellisen puolen.
Hyödynnä sinun oma hypnoosiherkkyys tavoitteiden saavuttamiseksi helpommin. Hypnoosiin pääseminen sujuu harjoitellen yhä varmemmin.
Monelle hypnoterapeutille on tuttua se, miten ensimmäisellä hypnoterapia-vastaanotolla käydään ensin läpi asiakkaan ennakkokäsitykset hypnoosista eli ne pelot, joita heille on syntynyt hypnoosia kohtaan tv-hypnoosiesitysten ”pompi pupujussina” myötä. Koska mistä muualta he olisivat nähneet tai kuulleet hypnoosin hyödyntämisestä terapiassa/valmennuksessa, kun heidän lähipiirinsäkin on katsonut samat tv-ohjelmat eivätkä siten hekään tietenkään ole edes harkinneet hakevansa apua hypnoterapiasta?
Kun kerran kävin lounaalla erään vanhan tuttavani kanssa ja kerroin hypnoosista ihan yleisluontoisesti, hän ei meinannut millään uskaltaa katsoa minua silmiin vaan tuijotti pöytää ja naurahti hermostuneena ”no nytkö mäkin olen kohta jossain hypnoosissa?” 🙂 Tämä on tätä hypnoterapeutin arkipäivää. 🙂
(Silmiin katsomisen pelko on yksi hypnoosiin liitetty stereotypia, joita tarkastelen myöhemmin tässä artikkelissa)
TV-hypnoosiesitys aiheuttaa monessa pelon hypnoosia kohtaan. Se on tavallaan ihan järkevä pelko sinänsä, sillä kuka haluaa tulla nöyryytetyksi yleisön edessä vaikkapa leikkimällä kanaa 1980-luvun tyyliin tai makaamalla tv-studion lattialla raapien itseään ”syyhypulverin” vuoksi, kuten Possen ohjelmassa hypnoosia esitellyt hypnotisti Sami Minkkinen kehotti esiintyjiä tekemään?
Niin, kuka haluaa? Esiintyjät haluavat ja jotkut yleisöstäkin. Jotkut nauttivat nauraa muiden kustannuksella ja jotkut tykkäävät olla niitä muiden naurattajia. Sehän on hauskaa, jos on hauskaa.
Toisaalta tavallaan myös melko tuttu kuvio jo alakoulusta asti, vai mitä?
Sosiaalisen hyväksynnän tarpeen vuoksi opimme jo lapsena nauramaan ”oikeissa kohdissa” varsinkin suuren yleisön keskellä, myös kotisohvalla sen pienemmän mutta itselle tärkeän lähipiirin ympäröiminä.
Viikonlopun suosituista tv-ohjelmista puhutaan arkena myös koulujen välitunneilla, joiden aikana luodaan muitakin uskomuksia ”oikeissa kohdissa” tapahtuvista asioita. Nuoret naureskelevat yhdessä sellaisillekin asioille, joita esimerkiksi heidän vanhempansa eivät katsoisi hyvällä ja jotka voivat äärimmilleen vietyinä ajaa hengenvaarallisiin TikTok-temppuihin tai niihin surullisiin uutisiin, joita sitten hämmästellen luemme: miten näin pääsi käymään?
Ensisijaisesti me ihmiset haluamme kuulua joukkoon, koska jo aikojen alussa lauman ulkopuolelle jääminen oli oikeasti hengenvaarallista.
Jos meidät on palkattu tv-show:n lavalle esiintymään tai olemme päässeet ensimmäistä kertaa tv-yleisöön katsojaksi, olemme todennäköisesti otettuja ja saatamme tuntea itsemme etuoikeutetuiksi. Samalla on sanattomasti selvää, että meidän myös oletetaan menevän kupletin juonen mukana.
Itse en ole tv-ammattilainen enkä tiedä, miten esimerkiksi Posse opastaa TV-yleisönsä etukäteen (ja ehkäpä korona-aikana ei juuri ollut studioyleisöä mylvimässä). Oman ”huiman” tv-kokemukseni (vain kerran Idols-yleisössä ja vain kerran Euroviisut-yleisössä) perusteella TV-yleisö ohjeistetaan ennen suoran lähetyksen alkua taputtamaan tai muutoin tietyllä sovitulla tavalla reagoimaan ”oikeissa kohdissa”.
Jos kaivattu reaktio ei synny luontaisesti nähdyn tai kuullun asian kohdalla, TV-avustaja heiluttaa käsiään tai kylttejään yleisölle ”nyt naurakaa”-tyyppisesti. Tiedät vanhoista brittiohjelmista, miten tämä harkittu studionauraminen vietiin yli niin, että ajan myötä se alkoi ärsyttää kotisohvilla istuvia katsojia. Siksi sitä ei tehdä enää sentään aivan samalla tavalla kuin aikoinaan.
Jos siis olemme hypnoosi-show:n lavalla tai katsomossa emmekä esiintyjän tai yleisön roolissa lähtisi tv-shown ”leiki kanaa”-tyyppiseen hypnoosileikkiin ja sille nauramiseen mukaan, olisimme tosikkoja. Umpimielisiä ihmisiä, jotka eivät osaa relata ja sellaisethan ovat tylsiä ihmisiä, jotka on parempi sulkea suositun ryhmän eli sen ”elintärkeän” laumamme ulkopuolelle, vai kuinka?
Toki hypnoottisessa tilassa on mahdollista hallusinoida ja oikeasti eläytyä transsissa saatuihin suggestioihin niin, että myös tv-lavalla konkariesiintyjä voi tuntea olleensa syvässä hypnoosissa. Se on täysin mahdollista, ja taitava tv-hypnotisti osaa poimia riittävän suuresta yleisöstä edes pari erittäin suggestioherkkää ihmistä, joiden kohdalla temppu toimii autenttisesti. Ehkäpä näin kävi myös konkariesiintyjien kohdalla.
Hypnoosia on kuitenkin moneen tarkoitukseen, eikä erittäin syvään transsiin pääseminen ole edellytys hypnoterapian onnistumiselle.
Kun hypnoosin olemusta on kirjoitettu auki tutkimuksissa, yksi koulukunta pitää hypnoosia ”vain” taitavan sosiaalisen vuorovaikutuksen ja sosiaalisen paineen aiheuttamana ilmiönä. Tässä on kuitenkin vain puolet siitä totuudesta, jota tutkijat ovat tähän mennessä havainneet liittyvän hypnoosiin. Lisää tutkimuksia tehdään eri yliopistoissa ympäri maailmaa, koska hypnoosin syvintä olemusta ei kukaan pysty aukottomasti vielä selittämään. Tiede kehittyy jokaisen uuden laadukkaan tutkimuksen myötä. (lue täältä tämänhetkisiä eri näkökulmia siitä mitä hypnoosi on)
Kuinka monta kertaa hypnoosia tarvitaan tavoitteen saavuttamiseen? Kuinka kauan yksi hypnoosisessio kestää? Hypnoosin tehokkuus coachingissa
Palataan takaisin siihen mistä lähdettiin eli tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin sitä mitä hypnotisti Sami Minkkinen tekikään Posse-hypnoosiesityksessään. Mitä tuossa hypnoosi-show:ssa oikein tapahtui?
Kun haluat kuulua tuohon Minkkisen mainitsemaan mystiseen ”mun kanssa yleensä aina”-joukkoon, on odotettavaa antaa mennä ”ihan överiksi”. Mikä se sellainen duudsoneiden ja Posse-tiimin tv-show tai dramaattinen lava-hypnoosi-show olisi, jos siinä ei mentäisi ihan överiksi?
Övereitä voidaan kyllä näytellä mainiosti ihan ilman hypnoosiakin.
Seuraavaksi hypnotisoija Sami Minkkinen kehotti antautumaan hypnoosille, jos haluaa tietää, mikä on henkilön luontainen kyky mennä hypnoosiin. Moni meistä haluaa olla monin tavoin kyvykäs, joten on siis syytä antautua Minkkiselle juuri nyt, kun koko Suomen kansa arvioi sinun kyvykkyyttäsi.
Tämä on homman kannalta relevantti pyyntö, koska jos henkilö ei antaudu Minkkisen suggestioille vaan tarkkailee tilannetta skeptisesti ”hohhoijaa”-tyyppisesti, esiintyjä ei pääse ainakaan sellaiseen hypnoosiin, jossa on odotettavaa ”laittaa överiksi” tv-tuotannon toivomalla tavalla.
Hypnoosi on meille kaikille luonnollinen tajunnan tila, joka ei itsessään laita ketään tekemään yhtään mitään. Ainoastaan Minkkisen valitsemat suggestiot saavat esiintyjän laittamaan homman ranttaliksi – tai sitten eivät saa…
Aivan kuten show:ssa kävikin.
Jos jo lähtökohtaisesti tai senhetkisen esiintyjäroolisi vuoksi haluat antautua ”överille” käyttäytymiselle, sinä otat överi-suggestiot vastaan toisin kuin henkilö, joka ei jaksa vaivautua sellaiseen.
Jos hypnotisoija antaa suggestioita, jotka ovat ristiriidassa sinun arvojesi ja näkemystesi (esim. alitajuisten uskomustesi) kanssa, sinun itsesuojeluvaistosi lähtökohtaisesti havahtuu ja alat nousta hypnoosista ylöspäin kohti päiväntajuntaa.
Syvästäkin hypnoosista saadaan hypnoterapia-asiakas nostettua salamannopeasti päiväntajuntaan, jos on tarvetta. Yleensä itse nostan asiakkaan esim. laskemalla numero kolmesta ylös numero yhteen, ja antaen virkistäviä suggestioita samalla. Myös pelkästään asiakkaan nimen maininta nostaa hänen transsin tasoaan ylemmäs päiväntajuntaa kohti, ja joskus sitä käytetäänkin myös transsin tason syventämisen ja noston balanssoimiseksi tavoitteen mukaisella tavalla.
Resilienssiä ja elämäniloa paremman mielenhallinnan, tunteiden johtamisen ja mm. itsehypnoosin avulla. Yksilöllinen monimuoto-valmennus.
Ei siis tarvitse pelätä myöskään jäävänsä jumiin hypnoosiin. Ja kun palaamme siihen TV-hypnoosiesitykseen ja siellä annettuihin ikäviin (tai ehkä mielestäsi hauskoihin?) suggestioihin: jos olet tottunut hassuttelija ja esimerkiksi nautit yleisön naurattamisesta, sinun mielesi ei laita hanttiin. Sillä mitä väliä on sillä, jos joutuu naurunalaiseksi, kun siitähän itse nimenomaan nauttii? Haluaakin laittaa överiksi oikein kunnolla, oli siihen suggeroitu taikka ei.
Kotisohvalla istuvat ihmiset saattavat olla kuitenkin kauhuissaan, koska he eivät missään nimessä haluaisi joutua sellaiseen tilaan, jossa Suomen kansa nauraisi heille ja omat ties-mitkä toilailut jäisivät YouTubeen pyörimään loppuiäksi.
Useimmille TV-esiintyjille se taas ei ole ongelma eikä mikään, joten antaa mennä vaan! Antaudutaan! 🙂
Viihteellisen TV-shown tarkoituksena ei ole informoida tv-katsojia hypnoosin hyödyistä terapeuttisessa ja valmennuksellisessa tarkoituksessa, joten hypnoosia näytetään yksipuolisesti.
Ei ole tv-viihdeohjelmien vika, jos sohvalla istuva kansa haluaa uskoa näkemänsä show:n olevan koko totuus hypnoosista. Kyllähän aivan yhtälailla se ”tavan kansa” imee itseensä kevyesti kaiken muunkin hyvän tai huonon, jolla itseään ruokkii laatuohjelmia katsoessaan tai netin keskustelupalstoilla milloin ketäkin julkimoa hehkuttaessaan tai maalittaessaan.
Vastaavalla tavalla poliittinen propaganda on suunniteltu uppoamaan kansan syviin riveihin. Siellä on loppupeleissä paljon vaarallisempaa seurata silmät lasittuneina ”mesmeroituneena” (Franz Mesmer; hypnoosiin liitettyjä historian eriskummallisia show-miehiä) jotain populistipoliitikkoa, jonka suu vaahtoaa milloin mistäkin ”kansan edun” nimissä.
Hypnoosi-induktioita ja -suggestioita on niin monenlaisia, aivan joka lähtöön, koska hypnoterapian käyttökohteethan ovat yhtä laajat kuin ihmisen mieli.
Suurin osa hypnoterapiassa annetuista suggestioista ei herättäisi katsojissa mitään ”Wow!”-efektejä, joten niitä on turha näyttää telkkarissa ainakaan viihdeohjelmille varattuun parhaaseen katseluaikaan. Paljon mahtavampaa olisikin nähdä televisiossa tositarinoita ihmisistä, jotka saivat upeita tuloksia omassa elämässään hypnoterapian ansiosta. Silloin pääosassa ei ole itse hypnoterapia eikä hypnoterapeutti, vaan asiakas ja hänen tavoitteensa.
Uskottava lavahypnotisoija ja kokenut TV-show-mies Sami Minkkinen tietää pelin säännöt, joten Possen show:ssa hän valitsi hypnoosi-induktiokseen sellaisen, jossa esiintyjät ihan tietoisesti laittavat kädet sojottamaan eteensä. Tässä kohdin hypnoosi-ilmiö ei siis ole vielä voimissaan, vaan jokainen esiintyjä nostaa kätensä ilmaan täydessä tajunnan tilassa.
Jos tässä kohdin esiintyjille annettaisiin vaikkapa klassinen sitruuna-suggestio (nopeutettuna mielikuvana: ”kuvittele miten otat keltaisen sitruunan, leikkaat siitä siivun ja puristat kirpeää sitruunamehua suoraan suuhusi, ja tunnet miltä se maistuu kielelläsi ja huulillasi, jne jne”), tuoleillaan istuvat Posse-tiimiläiset voisivat huomata syljen erittymisen suussaan ja melkein kuin maistavansa sitruunan kirpeyden. Jos he uppoutuisivat mielikuvaansa oikein kunnolla pidemmän kaavan kautta, he voisivat jopa hieman nyrpistellä aidon tuntuiselle sitruunan maistelulleen.
Sellainen mielikuvittelu ei kuitenkaan näkyisi tarpeeksi selvästi tv-sohville asti, joten Minkkisen on parempi antaa suggestioita edessä sojottavan käden painavuudesta ja toisen käden keveydestä. Esiintyjien käsiä alaspäin hieman painamalla hän samalla kehuu, miten hienosti käsi tuntuu painavammalta ja menee Minkkisen käden liikkeen myötä alaspäin juuri ”oikein”.
Ihminen haluaa olla ”hyvä” ja ”kyvykäs”, joten Minkkisen kehut oikeissa kohdissa ovat kuin hunajaa tv-esiintyjän korville. Se saa henkilön haluamaan noudattaa Minkkisen seuraavaakin suggestiota.
Aidosti. Sellaisia me ihmiset olemme. 🙂
Sami Minkkinen ohjaa Jaakko ”Jaska” Saariluoman lattialle makaamaan ensimmäiseksi. Minkkinen tarkkailee muiden esiintyjien reaktioita ja valitsee kaksi muuta, jotka hän näyttävästi ”napauttaa” rennoiksi. Minkkinen on taitava siirtämään ihmisiä lattialle makaamaan ja sellainen luo katsojille vaikutelman vahvasta hypnoosista.
Sillä jos Minkkinen antaisi kohteensa vain istua rauhallisesti penkissään normaalissa asennossa ja auttaisi Saariluomaa esimerkiksi työstämään mahdollisia ongelmiaan (kuten hypnoterapiassa), tv-katsojista se ei vaikuttaisi siltä, että ihminen on hypnoosissa, vai kuinka? Katsojat odottavat fyysistä, kehollista actionia, jota he ovat oppineet yhdistämään ”hypnoosiin” aikaisempien tv-ohjelmien vuoksi. Lapsesta asti.
Miten hypnoterapia eroaa ns. tavallisesta terapiasta, jossa ei hyödynnetä voimaannuttavaa hypnoosia? Mitä hypnoosissa tapahtuu?
Mitään tällaisia äkkinäisiä liikkeitä ei tietenkään tarvita hypnoosiin pääsemiseksi. Eikä ketään todellakaan tarvitse tiputtaa lattialle eikä jättää tuolilleen roikkumaan, luojan kiitos! Ja kuka ihmeessä haluaa tulla pahimmassa tapauksessa kolhituksi?
Ei ainakaan yksikään minun asiakkaistani. 🙂
Vain TV-showssa sellaista halutaan nähdä tai ainakin ollaan totuttu näkemään, kun muutakaan ei olla nähty eikä osata pyytää nähtäväksi. Ja siksi samankaltaisia temppuja tehdään vuosikymmenestä toiseen, tietysti. Ei siinä mitään sen kummempaa ole. 🙂
Kun TV-tiimi haluaa sävähdyttää katsojiaan hypnoosilla, silloin pyydetään paikalle hypnotisti/hypnotisoija – ei hypnoosia hyödyntävää terapeuttia, joka ei tee mitään ”kunnolla näkyviä taikatemppuja”. 🙂
Kotikatsojien on kuitenkin tärkeää ymmärtää, että tuollaiset asiat eivät ole hypnoosia itsessään. Pikemminkin aggressiiviset ja näyttävät temput ovat luonnollisen, levollisen hypnoottisen transsitilan vastakohta.
Näyttävien liikkeiden jälkeen Minkkinen antaa suggestion syyhypulverista, jolloin ainakin Saariluoma alkaa raapimaan itseään.
Muiden epäluuloisten esiintyjien hän kehottaa vaan relaamaan tuoleillaan, sillä he eivät seuranneet Minkkisen aikaisempia suggestioita vapaaehtoisina vaan epäluuloisina.
Luottamus hypnotistin ja Posse-tiimiläisen välillä on oltava rikkoutumaton, jotta esiintyjä ottaa vastaan jokaisen suggestion alusta asti.
Viimeistä syyhypulveri-suggestiota on mahdotonta vastaanottaa ”kylmiltään”, minkä vuoksi Minkkinen ei yritä enää loppusuoralla saada muita tuoleillaan istuvia esiintyjiä mukaansa. Sami Minkkinen-show:n näyttävyys ja uskottavuus murenisivat, jos kuvitteellinen syyhypulveri ei saisikaan suggeroitua efektiä aikaiseksi. Homma menisi plörinäksi ja sittenhän se TV-yleisö vasta ihmettelisikin, että mitä se hypnoosi oikein onkaan.
On siis parempi keskittyä heihin, jotka ovat leikissä mukana. 🙂 Yleisö haluaa onnistuneen shown, joten kokoneen hypnoosiesiintyjä Minkkisen valitsema strategia on siihen tarkoitukseen hyvä. Ja onneksi mitään isompia kolhuja ja esiintyjien totaalista nolostuttamista ei tehty tässä showssa.
Vähän syyhypulveria, siinä kaikki. No harm done?
Jaakko ”Jaska” Saariluoma kommentoi hypnoosikokemustaan MTV:n Instagramissa näin:
”Outo kokemus, mutta hyvällä tavalla. – – Mä olin kujalla, mutta mä en ollut tajuton. Mä tajusin koko ajan missä mä oon. – – Mä oon vähän yllättynyt siitä, minkä reaktion se aiheutti muissa, koska se ei tuntunut musta ollenkaan niin rajulta kuin miltä se kuulemma näytti.”
Aivan:
hypnoosissa ihminen ei ole tajuton eikä jossain ihmetilassa, jossa ei tajuaisi olevansa esimerkiksi lattialla pötköttelemässä. Oma kontrolli on kuitenkin saattanut hälvetä sen verran, että itseä ei lainkaan haittaa se, että silloin makaa lattialla vähän raapimassa itseään. Se voi tuntua rennolta ja olla ihan fine, jos oma mieli ei sellaista muutenkaan pidä mitenkään massiivisen nolouden huippuna.
Oma mieli ei aiheuta estettä silloin, kun tuollainen toiminta on itselle ihan ookoo eikä alitajuisten arvojen ja uskomusten vastaista toimintaa. Sehän voi olla jopa vapauttavaa päästä ”hypnoosin luvalla” tekemään esimerkiksi asioita, joita ei ilman hypnoosia jostain syystä kehtaisi tehdä ihan samalla tavalla tai niin rennolla mielellä!
Saariluoman lisäksi myös Veronica Verho vakuutteli MTV:lle, että kokemus oli miellyttävä ja heillä on kaikki hyvin.
MTV:n haastattelussa Saariluoma mainitsi päättäneensä antautua hypnoosille. Vastaavasti Verho sanoi tietäneensä jo heti tehtävän alussa, että hän menee syvälle, ”koska hän on herkkä”.
He molemmat siis vahvistivat sen, että omalla ennakko-oletuksella ja omalla tahdolla antautua seikkailulle oli olennainen merkitys tapahtumaketjun onnistumiselle.
Voiko siis varsinaisesti sanoa, kuka hypnotisoi kenet? Ja mikä lopulta on taitavimmankaan hypnotistin rooli varsinaisessa hypnoosissa, kun kaikki kuitenkin lähtee omasta itsestä?
Aivan kuten hypnoterapiaan tullaan omasta tahdosta, jotta oman ongelmansa saisi ratkaistua. Asiakas haluaa päästä siihen rentouden tilaan, jossa alitajunta vaihtaa vapaalle sopivalla tavalla ja mielikuvaharjoittelua voi tehdä terapeuttisessa tarkoituksessa. Käydä elämässä tulevaa unelmaansa jo todeksi ennakkoon tai hoitaa menneisyyden haavoja, jotta joiltain osin ehkä kolhiintunut itsetunto on taas terässä ja ne tiukimmatkin tavoitteet tuntuvat jälleen saavutettavissa olevilta.
Television lava-hypnoosi-show:ssa hyödynnetään ihmisen luonnollisia taipumuksia mahdollisimman näyttävästi. Se on show:n tarkoitus, ja teknisesti hommansa osaava show-hypnotisti – kuten Sami Minkkinen – tietää miten tehdä työnsä tv:ssä tarvitulla tavalla.
Mitään tällaista ei kuitenkaan tarvita henkilön kannalta oikeasti hyödyllisessä hypnoterapiassa, jossa suggestioille vastaanottavaista hypnoottista mielentilaa hyödynnetään asiakkaan oman tavoitteen mukaisesti. J
a siinä tarvitaan nimenomaan terapeuttisia ja valmennuksellisia taitoja, ei pelkästään hypnoosi-induktioita. Hypnoosi-induktio on vasta startti, jonka jälkeen varsinainen ”show” alkaa.
Jos esimerkiksi asiakkaalla on vaikeaa hyväksyä ”olen arvokas tällaisena kuin olen”-ajatusta itsestään ja hän haluaisi kuitenkin saada lisää itsevarmuutta (tms), hänelle on turhaa toitottaa ”olet arvokas” tai ”rakastat itseäsi” samalla tavalla kylmiltään kuin Minkkinen syyhypulveriaan epäluuloisesti tuolissaan istuville esiintyjille.
Hypnoterapiassa ei tarvita näyttäviä hypnoosi-induktioita eikä ”hauskoja” suggestioita, koska hypnoterapeutin vastaanotolla ei ole tempuille taputtavaa yleisöä äänestämässä asiakkaan suosiosta tai kyvykkyydestä.
Hypnoterapeutti toimii ainoastaan asiakkaan oman tavoitteen edistämiseksi ja hypnoterapia-asiakas itse työskentelee oman itsensä parhaaksi. Jo ensimmäisellä kerralla ammattitaitoinen hypnoterapeutti tekee kattavan esitietojen keruun haastattelemalla asiakasta (ihan tavallisessa päiväntajunnan tilassa), jotta hän ymmärtää asiakkaan taustaa, tilannetta, haasteita ja tavoitetta.
Vasta sitten voidaan aloittaa varsinainen työ. Yhdessä.
Jos hypnoterapeutti antaisi liian positiivisia suoria suggestioita ennenaikaisesti, asiakas ei ota niitä vastaan niin hyvin kuin voisi ottaa luottavaisessa tilassa. Hypnoterapiassa ensimmäisellä tapaamisella tehdään niitä asioita, jotka ovat siinä tilanteessa asiakkaalle hyväksi eli annetaan hänelle vain sellaisia suggestioita, jotka hän voi hyväksyä. Muu on turhaa.
Esimerkiksi vahvaa masennusta kokevalle ihmiselle ei ole hyödyllistä antaa yltiöpositiivisia suggestioita itsensä rakastamisesta heti alkumetreillä vaan terapeuttinen työskentely aloitetaan asiakkaan lähtötasolta eikä tavoitteeseen hypätä yhtäkkiä. Ei olisi ekologista luoda lopputulemaa, jota asiakkaalla ei ole vielä voimia ylläpitää.
Siksi myöskään Sami Minkkinen ei kehottanut tuoleilleen istumaan jääneitä epäluuloisia tv-konkareita raapimaan syyhypulveria kainaloistaan vaan ”syyhypulveria” annettiin vain niille, jotka olivat toteuttaneet edelliset suggestiot Minkkisen haluamalla tavalla.
Suggestioiden valinta ja ajoitus on olennainen taito. Toisaalta hypnotistin taitoja olennaisempaa on lavalla olevan esiintyjän oma heittäytyvyys ja vastaanottavaisuus, mihin Minkkinen antoikin alussa sen mainitsemani suggestion ”kyvykkyydestä”. (lue suggestioherkkyydestä tästä kirjoituksestani)
Jos lava-hypnoosi-show:hun osallistuva tv-esiintyjä ei pistä pahakseen syyhypulverijuttuja ja vastaavia leikkejä, hän voi noudattaa sellaisia suggestioita.
Jos taas hypnoterapeutin asiakas on valmis esim. lopettamaan tupakoinnin, hän myös ottaa tavoitettaan tukevat hyvät suggestiot vastaan. Mielen vastaanottavaisuus kehittyy hiljalleen jokaisen turvallisen hypnoterapia-tapaamisen myötä ja oman itsehypnoosi-harjoittelun avulla.
Saariluoma nosti hypnoosi-show:n päätyttyä esille vielä yhden tavanomaisen pelon hypnoosiin liittyen: voiko hypnoosiin jäädä ja sitten joku antaa jonkun ikävän käskyn vaikkapa puhelimella soittaen?
Tähän Sami Minkkinen rauhoitteli, että kukaan ei voi tulla hypnotisoiduksi vastoin tahtoaan. (tähän kommenttinani, että tietysti huomaamattomasti varsinaista massahypnoosia tapahtuu mm. mediassa, ääriuskonnollisissa piireissä, ym. subliminaalisessa viestinnässä)
Jos et halua antautua näyttävälle ja joitain ihmisiä pelottavalle show-hypnoosille, jossa saatat päätyä tekemään niitä tv:ssä toivottuja ”övereitä”, silloin jätä sellaisen hypnotisoijan suggestiot kokonaan huomioimatta.
Se ei toki ole aina helppoa, jos haluaa kuitenkin noudattaa niitä ensimmäisiä ”laita kätesi eteen sojottamaan”- ja ”tunne käden paino”-pyyntöjä. Ne ovat sinänsä ihan viattomia suggestioita ja tv-shown lavalla laitat itsesi likoon mieluusti tuollaisissa helpoissa jutuissa.
Kun taas sitten alat tosiaan tuntea toisen kätesi painavaksi ja toisen kevyeksi (kuten Minkkinen indusoi hypnoosia alussa), ne ovat sinulle todellisia tunteita ja siten tuo oma tuntemuksesi saa sinut uskomaan Minkkisen seuraavaankin suggestioon, koska hänhän vain kuvailee sinun omaa tilaasi vaihe vaiheelta.
Minkkinen siis puhuu joka lauseessaan ”totta” sinulle tutulla tavalla eli Minkkinen vaikuttaa luotettavalta ja totuudenmukaiselta sinun omien tuntemuksien kuvailijalta.
Teille syntyy luonnollinen kahden ihmisen välinen yhteys, joka tuntuu sinusta miellyttävältä. Näin johdateltuna voit lopulta päätyä hyväksymään myös sen syyhypulveri-suggestion niin, että sekin tuntuu aivan todelta ja ihan turvalliselta, koska sehän on se mukava Minkkinen, joka niin sinulle sanoo. 🙂
Vastaavasti tosielämässä voit valita itsellesi sellaisen henkilön, jonka antamiin aidosti hyvää tekeviin suggestioihin voit oikeasti luottaa. Esimerkiksi jos pelkäät hammaslääkärillä käyntiä ja aistit kivun herkästi, sinun kannattaa googlata tv-hypnoosiesitysten sijaan enemmän tietoa hammaslääkäreistä, jotka hyödyntävät hypnoosia jännityksen ja kivun lievityksessä. Silloin käytät hypnoosia oman hyvän tavoitteesi mukaisella tavalla eikä sinulla ole pelkoa joutua naurunalaiseksi. Hammaslääkärin tuolissa jännittäessä sinun on hyödyllisempää uskoa ”kivunlievityspulveriin” kuin tv-shown syyhypulveriin, vai mitä? 🙂
Sen vuoksi on hienoa, että Sami Minkkinen tuo esille mielen voimaa edes näiden näyttävien tv-esiintymisten kautta suurelle yleisölle. Jospa jatkossa jokaisen hypnoosiesityksen jälkeen olisi jokin maininta siitä, että itse hypnoosia ei tarvitse pelätä ja tämä oli vain tämmöinen kiva pikku show 🙂
Okei, tämänlainen tylsä loppuklausuuli latistaisi show-tunnelmaa, ymmärrän 🙂
Mutta joka tapauksessa toivoisin, että ethän ainakaan sinä jätä hypnoosin hyötyjä oman mielesi vahvistamisessa käyttämättä vain pelkojesi vuoksi, kun jotkut tv-showt ovat luoneet sitkeitä hypnoosi-stereotypioita uskomuskenttääsi?
Nauti haluamistasi tv-ohjelmista täysillä ja toisaalta niistä ei kannata omaksua ajatuksia siitä, mitä itse hypnoosi on.
Vanhanaikaisia hypnoosi-stereotypioita ovat esimerkiksi:
Todellisuudessa hypnoterapia-asiakas voi viedä itse itsensä kevyeen hypnoosiin (itsehypnoosi) ihan vaan laittamalla silmänsä kiinni ja antamalla itselleen suggestioita rentoutumisesta eli siitä ”antautumisesta”, josta Minkkinenkin puhui esiintyjille alussa.
Rentoudu omassa kodissa hypnoosin ja NLP:n keinoin. Kirkasta omien arvojesi mukaiset unelmat ja saavuta tavoitteesi. – Pääkaupunkiseutu
Hypnoosiin pääsee siis montaa muutakin, miellyttävämpää reittiä kuin menemällä mukaan mystisyyden verhoa ylläpitäviin tv-temppuihin – ja aivan itse. Kaikki hypnoosi on itsehypnoosia, sillä hypnoositila on sisäänpäin kääntyneisyyden ja syvän keskittyneisyyden tila. Siksi myös Minkkinen haki tv-esiintyjien huomiota ja halusi heidän keskittyvän häneen mahdollisimman herkeämättä.
Itse haluan opettaa asiakkailleni myös itsehypnoosia, jotta heillä on itseään rentouttava ja voimaannuttava menetelmä käytettävissään missä tahansa. Olennaista on auttaa asiakasta löytämään omat luontaiset taitonsa ja opettaa häntä hyödyntämään niitä monipuolisesti oman itsensä parhaaksi.
Hypnoosi itsessään on siis ”vain” mielen tila, jossa ihminen on päiväntajuntaa alttiimpi suggestioille. Sinäkin olet kokenut hypnoosin monta kertaa elämäsi aikana vähintään kevyesti ja ohimennen, kuten täällä kirjoitin.
Hypnoosi pelkästään ei siis tee lava-hypnotistin esityksestä sitä show:ta, jolla hypnotisoija viihdyttää (tai pelottelee) tv-yleisöään. Hypnoosi itsessään ei tee myöskään sitä terapiaa, josta hypnoterapiassa on kyse. Hypnoterapiassa hypnoosiin yhdistetään terapeuttisia ja valmennuksellisia menetelmiä, kuten voit lukea täältä.
Hypnoterapiassa tuo ”pelkkä” hypnoositila tarjoaa sellaisen sopivalla tavalla levollisen tilan, jossa asiakas pääsee turvallisesti tutkimaan tavoitteensa edessä olevia esteitä ja ratkaisemaan ongelmiaan. Rauhallisessa hypnoositilassa alitajunta avautuu helpommin uusille mahdollisuuksille ja ratkaisuille kuin jännittyneessä, stressaavassa mielentilassa, jossa riskit ja pelot korostuvat.
Hypnoterapiassa keskustellaan asiakkaan aiheesta myös valvetilassa ja esimerkiksi NLP-tekniikoita voidaan harjoitella yhdessä. Syvällisempi esitietojen keruu ja alkuhaastattelu voivat auttaa asiakasta oivaltamaan monta asiaa jo ennen kuin hypnoosia ja sen aikana annettavaa terapiaa on edes aloitettu.
Toisinaan meidän (ja lähipiirimme) voi olla vaikea ymmärtää omia haitallisia tapojamme ja havaita miten liioittelemme kauhuskenaarioita tulevaisuudestamme, jolloin ulkopuolisen hypnoterapeutin kanssa keskustelu voi avata uusia näkökulmia omiin tottumuksiimme, uskomuksiimme, pelkoihimme ja kykyihimme saavuttaa tasapainoisen onnellinen elämä.
TV:n Posse-showssa Sami Minkkisen hypnoosiin vaipuneet esiintyjät olivat häkeltyneitä omasta olotilastaan. He vaikuttivat ihmettelevänsä sitä, miten rentoon tilaan he vaipuivat. Tämänkaltaiset kommentit saattavat hämmentää erityisesti niitä katsojia, joilla on vahva taipumus itsensä kontrollointiin ja jotka eivät ainakaan haluaisi tv-studion kohdevaloihin grillattavaksi millään tavalla. He eivät välttämättä halua häkeltyä tai ihmetellä mitä heille tapahtuu tai minkälaisia kokemuksia voi saada antautumalla.
Saariluoma ja Verho vakuuttivat MTV:lle voivansa hyvin eikä hypnoosissa oleminen tuntunut heistä kuitenkaan pelottavalta, vaikka katsojille syyhypulveritemput vaikuttivatkin rajuilta.
Normaalistikin sen ”tavallisen hypnoosin” jälkeen olo voi tuntua monenlaiselta, sillä jokaisen hypnoosikokemus on uniikki jokaisella kerralla. Toisinaan voi tuntea itsensä väsyneeksi, toisinaan tosi virkeäksi. Ja kaikkea siltä väliltä, riippuen mm. hypnotisoijan tyylistä palauttaa asiakas takaisin valppaaseen päiväntajuntaan ja hypnotisoidun henkilön omasta kulloisestakin vireystilasta.
Lyhytkin rentoutuminen kevyessä hypnoosissa voi tuntua erittäin palauttavalta. Kronologisen ajan kuluminen ei vastaa aina sitä tunnetta, jonka koki hypnoosissa. Esimerkiksi itse saattaa kuvitella olleensa hypnoosissa kokonaisen tunnin, vaikka todellisuudessa se oli vain kymmenminuuttinen – tai toisinpäin.
Hypnoosissa unelmien visualisointi voi tuntua siltä kuin tavoitteensa olisi jo saavuttanut, mikä vahvistaa uskoa itseen ja siihen, että visualisoitu unelma on mahdollinen saavuttaa oikeassakin elämässä.
Hypnoosin jälkeen olo voi tuntua joskus myös hyvällä tavalla vähän hassulta, jos oman alitajunnan tuottamat mielikuvat ovat vieneet mukaansa kuin hyvä, todentuntuinen uni. Tässä kohdin muistutan kuitenkin vielä kerran sen, minkä jo täällä toisaalla kirjoitin: hypnoosi ei ole unta.
Hypnoosiin ei nukahdeta eikä hypnoosista herätä. Ei, vaikka myös Sami Minkkinen heitti harhaanjohtavia ”herätys”-tyyppisiä kommenttejaan shown loppusuoralla. Tällaiset uneen liittyvät termit ovat omiaan luomaan hypnoosista mielikuvaa jonain ihmeellisenä unena, jossa itsellä ei olisi mitään osaa eikä arpaa ja olisi täysin hypnotistin ohjailtavissa.
Kuten tekniikkansa osaava ja lavakarismaa omaava tv-show-hypnotisoija Sami Minkkinen epäsuorasti totesi, hypnoosi ei toimi, jos vastustat sitä. Sinun ja rennon hypnoositilan välissä onkin vain sinun oma kontrolloinnin tarpeesi ja kykysi rentoutua toisen ihmisen antamille suggestioille. Tämä pätee niin lava-hypnoosiesityksiin kuin hypnoterapiaankin.
TV-hypnoosiesitys voi olla paikka, jossa omasta kontrollista voikin olla hyvä pitää kiinni tavallistakin tiukemmin, mutta hypnoterapiassa saat parhaan hyödyn itsellesi vasta, kun päästät irti ja annat mennä.
Tuo tarvittava irtipäästäminen voi olla vaikeaa esimerkiksi siksi, että itsellä on epäluuloa ja pelkoa hypnoosia/hypnotisoijaa kohtaan, tai siksi, että oma elämäntapa on muutenkin ruokkinut kovaa kontrollia ja kiirettä. Modernissa hektisessä maailmassa ihmisillä on kiire suorittaa ja saavuttaa, jolloin rentoutumista ja lepäämistä pidetään ajan haaskuuna.
Jos ei uskalla päästää irti ja Minkkisen kehottamana ”antautua” levollisuuden mielentilaan edes hypnoterapeutin positiivisille suggestioille, oravanpyörässään paahtavan suorittajan stressitaso nousee ajan myötä ja lopulta saavutuksetkin jäävät keskitasoisiksi.
Jos ajatuksia pyörii mielessä tuhat ja sata, hypnotisoijan tai hypnoterapeutin sanoihin on vaikeaa keskittyä eikä ohjattukaan rentoutuminen onnistu välttämättä kovinkaan helposti. Rentoutuminen onkin taito, jota kannattaa harjoitella, jotta myös ohjattuun, hyvää tekevään hypnoosiin pääsee joka kerta yhä helpommin ja nopeammin. Toisaalta tuota rentoutumistakin harjoitellaan nimenomaan hypnoterapiassa. Sinun ei siis tarvitse ”osata” yhtään mitään ihmeellistä päästäksesi hypnoosiin hypnoterapeutin ohjaamana, kuten täällä kirjoitin.
Mitä useammin viet itsesi levolliseen hypnoottiseen transsitilaan esimerkiksi itsehypnoosimenetelmien avulla, sitä nopeammin pääset samaan, itsellesi tuttuun ja turvalliseen mielentilaan myös ohjatusti hypnoterapeutin luona ja saat monipuolisesta hypnoterapiasta kaiken mahdollisimman suuren hyödyn ja ilon itsesi parhaaksi.
Lue lisää hypnoosista ja tavoitteiden asettamisesta esimerkiksi näistä kirjoituksistani:
Ota yhteyttä, kun olet valmis ottamaan minun lempeän ja ratkaisukeskeisen hypnoterapia-apuni vastaan.
Ihan vaan meidän kahden kesken, ilman viihdemaailman luomia odotuksia. (vilkaise alla olevalta videolta toimitiloihini)
Rakkaudella,
Coach Kati
Kliininen hypnoterapeutti, NLP Trainer-valmentaja, Tietokirjailija
[email protected]
Mitä hyötyä on NLP-valmennuksesta ja hypnoterapiasta yksilöcoachauksessa? NLP-valmennus ja hypnoterapia – Hypnoterapeutti & NLP-valmentaja Kati Niemi
Hypnoositila (hypnoottinen transsi) on tila, jossa avaudut suggestioille, mutta mihin hypnoosi perustuu? Mitä hypnoosi on käytännössä?
Transsitila, transsiin pääseminen, transsin hallitseminen. Miten oppia hyödyntämään transsia voimaantumisessa? Transsi ja sen syntyminen.
Mitkä ovat unen ja hypnoosin samankaltaisuudet ja eroavaisuudet? Onko hypnoosi unta, kun myös hypnoosi-termi tulee ”Unen jumalasta”?
Resilienssin vahvistaminen arjessa. Miksi hyvä resilienssi ja stressinhallinta on tärkeää? Mitä resilienssi tarkoittaa käytännössä?
Hyödynnä sinun oma hypnoosiherkkyys tavoitteiden saavuttamiseksi helpommin. Hypnoosiin pääseminen sujuu harjoitellen yhä varmemmin.
Kokeneen yritysjohtajan vaikein päätös ei liity investointeihin, markkinointistrategiaan tai yt-neuvotteluihin, vaan yksityiselämään.
Hyvän tavoitteen määrittely kannattaa muotoilla aina positiivisesti, vaikka yltiöpositiivisuus voikin estää tavoitteen saavuttamisen.
NLP suomeksi ’Neuro-lingvistinen ohjelmointi’ (Neuro-Linguistic Programming). Mitä NLP on? Neurolingvistiikka-hyödyt ja kokemuksia.
Burnout vs Boreout: merkit, oireet, hoito, terapia. Työuupumus vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiisi työ- ja yksityiselämässä.
Työhyvinvointi ja työn tehokkuus kohenevat, kun aivokuormitusta karsitaan ja keskittymiskykyä parannetaan kognitiivisen ergonomian avulla.
Miten joustavat rajat ja lempeä jämäkkyys tukevat arvopohjaista johtamista sekä yrityksen/yksilön menestystä? Rajojen veto mindshiftaamalla.
Työelämän tasa-arvo sukupuolten välillä: sukupuoliroolien ja -normien vaikutus työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
Slush alkoi psykedeeleistä, mutta miten Helsingissä järjestetyn megatapahtuman agenda muuten vaikutti minuun? Slush-kokemukset koostettuna.
Elämälleen allergisoituneen vastareaktio ”En halua tätä, haluan parempaa.” Miten hidastaa tahtia, vaikka haluaa menestyä? Elämän hidastaminen
Ehdokas Helsingin Ekonomit ry:n hallitukseen: Executive Coach, KTM Kati Niemi (Espoo-Sipoo). Helsingin Ekonomien jäsenten ennakkoäänestys.
Ⓒ Kaikki oikeudet omistaa Mindshifting MOMENTUM Oy
