Länsiväylän vaalikone kuntavaaleihin (Espoo) ja aluevaaleihin (Länsi-Uusimaa) julkaistiin 5.3.2025. Saat nyt helposti luettua kaikki vastaukseni tästä, ole hyvä!
Arvostatko sinäkin terveyttä ja hyvinvointia, parempaa työelämää sekä turvallisuutta mm. kouluissa ja kaduilla? Mainiota – niin minäkin!
Olen terapeutti, mielenterveyden taitojen valmentaja ja työhyvinvoinnin johtamisen kouluttaja-yrittäjä, jolla on pitkä ura johtajana. Voit tutustua tarkemmin monipuoliseen koulutus- ja kokemustaustaani ja saamiini valmennuspalautteisiin.
Alue- ja kuntavaaleissa tärkeiden aiheiden kannalta tarvittaviin perusvahvuuksiini kuuluu mm.:
- KOKONAISVALTAISEN hyvinvoinnin ja inhimillisen arjen ymmärtäminen (terapeutti, mielenterveyden taitojen kouluttaja, 3 lapsen/teinin äiti).
- TODELLISEN työelämän ja yritystoiminnan tunteminen (työhyvinvoinnin johtamisen valmentaja, kokenut johtaja, yrittäjä)
- HYVÄN hallinnon ja talouden osaaminen (HHJ, KTM, KHT, CFO, VP)
Terveyttä + Turvallisuutta + Työtä + Tiedolla johtaen
- TERVEYS JA HYVINVOINTI: Henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen inhimillisenä kokonaisuutena ja aktiivisemmassa yhteistyössä kaupungin moniammatillisten osaajien ja hyvinvointialueen palvelualueiden kanssa.
- TURVALLISUUS: Turvallisuus palvelujen saannissa ja vaikuttavuudessa sekä mm. kaduilla, kouluissa ja julkisen hallinnon työntekijöiden työolosuhteissa.
- TYÖ: Työelämän vahvempi elinvoima, joka edistää niin yritysten, työntekijöiden kuin elinympäristömmekin hyvinvointia sekä parantaa eri asukasryhmien yhteisöllisempää aktiivisuutta kestävän hyvinvoinnin luomiseksi meille kaikille.
- TIEDOLLA JOHTAMINEN: Hyvä hallinto ja kokonaistaloudellinen järkijohtaminen.
Länsiväylän vaalikone aluevaaleissa 2025
Suomen edellinen hallitus päätti hyvinvointialueiden määräksi 21+Helsinki, vaikka ehdotus oli 5, 9 tai 12. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme ei voi vaikuttaa valtion määräämän budjetin kokoon, mutta voimme vaikuttaa rahan ja työntekijöiden kohdistamiseen monien sote-palveluiden ja pelastustoimen kesken.
Länsiväylän aluevaalikoneen kysymys 1/27 veronkorotuksista
Rahoitus on turvattava hallintoa keventämällä, paremmalla moniammatillisella yhteistyöllä, hoidon jatkuvuuden myötä tehokkuuttakin lisäävällä omalääkärimallilla, etätapaamisilla, toimintamalleja tehostamalla mm. tekoälyllä, ja omaksumalla kokonaisvaltaisemmat keinot psykofyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Ennaltaehkäisyyn panostaminen vähentää kalliin korjaavan hoidon tarvetta. Lisäksi tarvitsemme mm. työllisyyden ja yrittäjien tukemista, jotta useampi Suomessa asuva osallistuu kulujen maksamiseen.
2/27 palvelujen karsimisesta
Rahoitus on turvattava hallintoa keventämällä, paremmalla moniammatillisella yhteistyöllä, hoidon jatkuvuuden myötä tehokkuuttakin lisäävällä omalääkärimallilla, etätapaamisilla, toimintamalleja tehostamalla mm. tekoälyllä, ja omaksumalla kokonaisvaltaisemmat keinot psykofyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Ennaltaehkäisyyn panostaminen vähentää kalliin korjaavan hoidon tarvetta. Lisäksi tarvitsemme mm. työllisyyden ja yrittäjien tukemista, jotta useampi Suomessa asuva osallistuu kulujen maksamiseen.
Länsiväylän vaalikone 3/27 sote-palvelujen yksityistämisestä
Julkisilla verovaroilla maksettujen palveluiden järjestämisessä keskeistä on niiden laatu, nopea saatavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus – ei palveluntuottajan juridinen muoto. Arviointi on tehtävä palvelu- ja aluekohtaisesti mm. työvoimatilanne huomioon ottaen. Harkitut ostopalvelut ja palvelusetelit ovat yksi hyödyllinen keino purkaa hoitojonoja. Silloin kun palvelun yksityistäminen on järkevää, hankitun palvelun laatua on myös valvottava aktiivisesti. Sokeasti ei voi luottaa, että kuka tahansa palveluntarjoaja toimii laadukkaasti sovitulla tavalla. Lopputulos ratkaisee ja laatu on lunastettava sekä itse tuotetuissa että ulkoistetuissa palveluissa. Yksityistämisessä on varmistettava, että emme ajaudu vain muutaman suuren terveysjätin varaan, jolloin on vaarana menettää aidon markkinatalouden ja kilpailutuksen hyödyt. Myös omalääkärimallin toteuttaminen ammatinharjoittajamallilla ja pienempien sote-yritysten hyödyntäminen tuovat kilpailuetua hyvinvointialueemme palvelujen laadukkaalle ja kokonaistaloudelliselle toteutukselle. Yksikkökustannuksiin tarvitaan täysi läpinäkyvyys.
4/27 HUS:n rahoituksesta
Rahoitusmallin tulee kannustaa terveysongelmien ennaltaehkäisyyn sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon parempaan yhteistyöhön, jolloin rahoituksen on hyvä tulla koordinoidusti aiheuttamisperiaatteella. Kun HUS palvelee omistajiensa asukkaita, omistajien tulee määritellä kohtuullinen budjettijako oman perusterveydenhuoltonsa ja HUS:n välillä. Koska lisäksi HUS on valtakunnallisesti tärkeä keskussairaala, joka palvelee erikoissairaanhoidolla myös muun Suomen asukkaita, tarvittavan lisärahan tulee tulla heidän hyvinvointialueiltaan. Näin jokainen hyvinvointialue kantaa vastuunsa asukkaiden ennaltaehkäisevistä sote-palveluista, perusterveydenhoidosta ja erikoissairaanhoidosta, jolloin niillä on myös vahva kannustin vaikuttaa asukkaidensa terveyteen ja hyvinvointiin myös yhteistyöllä mm. paikallisten kuntien koulujen ym kanssa. Ihmisen arjessa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja hyvinvointia voi rakentaa monilla keinoilla. Kalliit lääkkeet ja paraskaan erikoissairaanhoito ei voi korjata perusarjessa ja mm. epäterveissä elämäntavoissa tulevia ongelmia kestävällä tavalla ja kokonaistaloudellisesti.
Länsiväylän aluevaalikone 5/27 maakuntaverosta
Hyvinvointialueiden verotusoikeus (maakuntavero) ei ole järkevä ratkaisu, sillä se voi lisätä kokonaisveroastetta ja alueellista eriarvoistumista ilman, että palveluiden saatavuus tai vaikuttavuus paranisi.
Valtion rahoitusmallia voidaan kehittää, mutta veropohjan laajentaminen ei saa tarkoittaa sitä, että kansalaisille kasataan lisää veroja ilman hallinnollisten rakenteiden ja bykokratian vähentämistä, palvelujen toimintamallien parantamista ja todellisten yksikkökustannusten läpinäkyvyyden perusteella paremmin arvioitavaa vastuullista taloudenpitoa ja hyvää johtamista.
Olennaisinta ei ole se, mikä taho verot kerää ja tilittää eteenpäin sote-alueelle, vaan mitä kerätyillä verovaroilla saadaan aikaan kokonaisvaltaisesti asukkaiden fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia aidosti, vaikuttavasti parantaen.
Länsiväylän vaalikone 6/27 yksilön omasta vastuunkannosta
On tärkeää, että huolehdimme heikoimmista ja tuemme toisiamme kantamaan kunkin oma, kulloisenkin kantokyvyn kannalta paras korsi yhteiseen kekoon. Kaikkia Suomessa asuvia tulee kannustaa ja tukea mm. työllistymiseen, jotta jokainen osallistuu yhteisen hyvinvointimme rakentamiseen. Laadukkaat, aidosti vaikuttavat ja sujuvasti saatavilla olevat sotepalvelut ovat tukemassa, ohjaamassa ja auttamassa tarpeen mukaan elämässä eteenpäin. Ihmisen kokonaisvaltainen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi luodaan kuitenkin hänen omassa päivittäisessä arjessaan – ei sotepalveluissa. Suomen turvallisuudenkin näkökulmasta on tärkeää, että jokainen Suomessa asuva kantaa myös oman vastuunsa hyvinvoinnistaan ja yhteisestä hyvästämme. Ihmisten omaa vastuuta mm. terveistä elämäntavoista on tärkeää vahvistaa. Paraskaan yksittäinen hoitotoimenpide ei voi kestävällä tavalla korjata mm. epäterveellisen ravinnon, liikunnan ja luontoyhteyden puutteen, arjen epäaktiivisuuden, sosiaalisten suhteiden haasteiden tai esimerkiksi työelämän vaikutuksia. Suomessa tulee kannustaa siihen, että jokainen tuntee voivansa parantaa arkeaan itsekin. Tukiloukot pitävät paikoillaan, kun tuen pitäisi auttaa eteenpäin.
7/27 elämässä menestymisestä
Me kaikki tarvitsemme toisiamme sekä inhimillisen arjen koettelemuksista pärjätäksemme että myös yhteiskuntamme hyvinvoinnin ja turvallisen tulevaisuuden rakentamiseksi yhdessä. Menestymisen mittarit määrittelee jokainen itse. Jos kuolinvuoteella kysytään elämän onnistumisista, ne tuskin liittyvät rahaan. Raha on energian vaihdon väline, ei aidon energian lisääjä, vaikka se elämän keveyttä voi tuodakin. Jos haluaa menestyä taloudellisesti, se edellyttää omia ponnisteluja. On luonnollista, että yksilön omasta energiankäytöstä eli mm. ylitöistä, innovaatioista, suuremmasta panoksesta tai tärkeitä kykyjä edellyttävästä työstä saa enemmän rahaa. Suomessa mahdollisuuksia tarjotaan tasa-arvoisesti yksilön perhetaustasta huolimatta ja paremman tulotason tavoittelu kannustaa tsemppaamaan ja yrittämään, mikä lisää veroeuroja julkistaloudellekin ja luo työpaikkoja. On reilua, että aktiivisuudesta ja ahkeruudella kasvatetusta osaamisesta palkitaan eikä ihmisen omaa vastuuta oman elämänsä hyvinvoinnista väheksytä. Huolehdimme heikoimmista ja tuemme toisiamme kantamaan oma korsi yhteiseen kekoon. Kaikkia Suomessa asuvia tulee kannustaa ja tukea mm. työllistymiseen, jotta pärjäämme yhdessä.
Länsiväylän aluevaalikoneen kysymys 8/27 huumeidenkäytöstä
Huumeiden myyjille on oltava kovat rangaistukset. Huumeidenkäytön yleistyminen on vakava ongelma, joka vaatii sekä ennaltaehkäisyä että tehokkaita hoitokeinoja. Pelkät rangaistukset eivät vähennä varsinkin pääkaupunkiseudun kasvukeskuksissa nykyisin jo täysin selvästi näkyvää huumeongelmaa, vaan meidän on panostettava varhaiseen puuttumiseen, mielenterveyspalveluihin ja kunnon hoitoon ohjaukseen. Käyttäjät on autettava irti riippuvuudestaan, ja mm. nuorten riskiä sortua huumeisiin tulee ennaltaehkäistä kaikin tavoin ennen kuin ongelma pahenee. Huumeiden käytön haittoja on torjuttava mm. käyttöhuoneilla, joissa ohjataan vieroitukseen ym tuen pariin, jotta syrjäytyminen ja kalliimmat hoidot vältetään. Näin myös julkiset tilat mm. ostoskeskusten vessoissa, puistoissa tai lasten leikkialueilla pysyvät turvallisina eikä huumeiden käyttö rehota alueellamme.
Länsiväylän vaalikone 9/27 vanhusten ympärivuorokautisesta hoidosta
Vanhusten on hyvä saada hoitoa mahdollisimman lähellä kotipaikkakuntaansa, jotta heidän läheisensä voivat helposti vierailla ja vanhus itsekin voi mahdollisesti käydä välillä kotiseudullaan ilman pitkää matkustamista. Sosiaalinen hyvinvointi tukee fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Elämän viimeisillä hetkillä mahdollisesti tarpeellista erikoissairaanhoitoa ei voida turvallisesti järjestää jokaisessa paikassa, vaan tällöin vanhuksen on siirryttävä kotipaikkakunnaltaan lähimpään paikkaan, josta hän saa tarvitsemansa hoivan. Suomen jokaisessa kunnassa ei tarvita ympärivuorokautisen hoivan yksikköä.
10/27 ennaltaehkäisevästä sosiaalityöstä
Ennaltaehkäisevät palvelut ovat sosiaalityössä keskeisiä keinoja vähentää syrjäytymistä ja päihteiden käyttöä, ehkäistä lastensuojelun tarvetta, estää katujengi- ym rikollisuutta sekä lisätä nuorten ja heidän perheiden hyvinvointia. Varhainen tuki vähentää tarvetta raskaammille ja kalliimmille palveluille, kuten huostaanotoille ja rikoskierteeseen liittyvien ongelmien hoidolle. Tukihenkilötoiminta tarjoaa pitkäjänteistä, yksilöllistä tukea lapsille, nuorille ja perheille arjen haasteissa. Se voi olla ratkaiseva tekijä esim. koulunkäynnin sujumisessa, mielenterveyden tukemisessa, sosiaalisten taitojen kehittymisessä ja työllistymisen onnistumisessa.Moniammatillinen yhteistyö varmistaa, että nuori saa tarvitsemansa tuen mahdollisimman nopeasti ja kokonaisvaltaisesti. Kun sosiaalityössä panostetaan ennaltaehkäisyyn, voidaan estää ongelmien kasautumista ja säästää sekä inhimillistä kärsimystä että yhteiskunnan resursseja.
Länsiväylän aluevaalikone 11/27 palvelujen sijainnista
Budjetin tulisi kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon tai rakennusten ylläpitokustannuksiin. Tärkeintä on, että palvelua saa nopeasti ja hoito tuottaa tuloksia. Palveluiden nopeutta ja kattavuutta voidaan parantaa myös liikkuvilla palveluilla ja etävastaanotoilla, mutta nopeiden digipalvelujen lisäksi on varmistettava palvelujen helppo saavutettavuus myös mm. ikäihmisille. Myös omalääkärimallilla voidaan parantaa hoidon vaikuttavuutta, joka tuo säästöjä budjetissa pysymiseksi.
Länsiväylän vaalikoneen kysymys 12/27 vastaanottoajoista
Joustavammat vastaanottoajat helpottaa monien työssäkäyvien ja ruuhkavuosiaan elävien lapsiperheiden pääsyä tarvitsemansa sote-palvelun pariin ajoissa ennen kuin ongelmat pahenevat, mikä voi vähentää mm. yöpäivystysten kuormitusta. Lisäksi kun työssäkäyvien työpäivä ei katkea oman tai lapsen sote-palveluun kiiruhtamisen vuoksi keskellä päivää, työteho ja työssäjaksaminen paranee. Ajoissa saadun ja ennaltaehkäisevän hoidon parantaminen voi tuoda säästöjä vähentämällä erikoissairaanhoidon kustannuksia. Taloudellisempia ratkaisuja voi etsiä esim. etävastaanottojen lisäämisestä mm. reseptiuusimisiin. Osa sote-työntekijöistäkin voivat esim. oman lapsiperhetilanteensa vuoksi haluta työskennellä joustavammin mm. iltaisin ja viikonloppuisin tai osa-aikaisesti, mikä voi olla yksi keino julkisen sote-alan houkuttelevuuden lisäämiseksi ja työntekijäpulan ratkaisemiseksi.
Länsiväylän vaalikone 13/27 lääkäriajan saamisen nopeudesta
Tärkeintä on, että palvelua saa nopeasti ja hoito tuottaa tuloksia. Budjetin tulisi kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä rakennusten ylläpitokustannuksiin. Palveluiden nopeutta ja kattavuutta voidaan parantaa myös liikkuvilla palveluilla ja etävastaanotoilla mm. reseptiuusimisille, mutta nopeiden digipalvelujen lisäksi on varmistettava palvelujen helppo saavutettavuus myös mm. ikäihmisille. Silloin kun on tarvetta fyysiselle lääkärintarkastukselle tai hoidolle, palvelujen tulee olla kohtuullisen matkan päässä. Myös omalääkärimallilla voidaan parantaa hoidon jatkuvuutta ja siten myös vaikuttavuutta, joka tuo säästöjä budjetissa pysymiseksi.
Länsiväylän aluevaalikone 14/27 digipalveluista
Terapeuttina olen havainnut, että etätapaamiset ovat usein toivottu tukimuoto. Tärkeintä on, että palvelua saa nopeasti ja hoito tuottaa tuloksia. Budjetin tulisi kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä rakennusten ylläpitokustannuksiin, joten digipalveluja kannattaa kehittää. Erityisesti nuorille tuki-chat ja etätapaamiset voivat olla erittäin haluttu tapa saada apua nopeasti. Palveluiden nopeutta ja kattavuutta voidaan parantaa myös liikkuvilla palveluilla ja etävastaanotoilla mm. reseptiuusimisille, mutta nopeiden digipalvelujen lisäksi on varmistettava palvelujen helppo saavutettavuus myös mm. ikäihmisille. Esim. inhimillistä hoivaa ja kotikäyntejä ei voi korvata etätapaamisilla, joista on kuitenkin apua mm. vanhusten yksinäisyyteen ja sosiaalisen yhteyden ylläpitoon tilanteissa, joissa nettiä muutenkin käyttävä ikäihminen oikeasti myös osaa ja haluaa etätapaamisia.
15/27 omalääkärimallista
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on kehitettävä ja laajennettava omalääkärimallia, jossa tuttu lääkäri ja hoitaja tuntevat asiakkaansa oikeasti ja hänen tarpeensa riittävän kokonaisvaltaisesti, jolloin valittu hoito on oikeasti tarpeellista ja jatkuva hoitosuhde lisää hoidon vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Omalääkärimalli voidaan toteuttaa joustavasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä virkasuhteisten että ammatinharjoittajuudella toimivien lääkärien kautta. Omalääkärimallin kehittäminen vähentää terveydenhuollon hallinnollista tehottomuutta sekä turhia päivystyskäyntejä, kun hoitosuhde on pysyvä ja hoito alkaa jatkossa painottua enemmän ennaltaehkäisevämpään ja elinvoimaa lisäävään suuntaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Länsiväylän vaalikone 16/27 Lohjan sairaalan synnytystoiminnasta
Synnytysmatkojen pidentyminen saattaa lisätä suunnittelemattomien sairaalan ulkopuolisten synnytysten riskiä, mikä voi vaarantaa äitien ja lasten turvallisuuden.
17/27 ulkomaisista sote-työntekijöistä
Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu hoitoalan työvoimapulaan, mutta hoidon turvallisuuden, luotettavan asiakasviestinnän ja muidenkin työntekijöiden työssäjaksamisen vuoksi on varmistettava, että koko hoitohenkilökunnalla on hyvän ammattitaidon lisäksi myös kunnollinen suomen kielen taito ennen työn aloittamista. Sote-alan houkuttelevuutta suomalaistenkin keskuudessa on parannettava, jotta tärkeät peruspalvelumme eivät jää vain ulkomaalaistaustaisten varaan.
Länsiväylän vaalikone 18/27 keskittämisestä kaupunkikeskuksiin
On luonnollista, että ihmiset kulkeutuvat parempien työmahdollisuuksien ja palvelujen perässä maalta kaupunkeihin ja kaupunkien sisällä niiden keskuksiin. On kuitenkin tärkeää, että kaupungeissakin pidetään lähiluonto läsnä myös kaupunkikeskuksissa, eikä kaupungeista tule epäterveitä betonibunkkerikeskittymiä. Julkisten palvelujen turvaamiseksi on tärkeää panostaa palvelun saamisen nopeuteen ja aidosti vaikuttavaan laatuun eikä käyttää sote-budjettia niin paljon pienten yksiköiden hallintoon ja rakennusten ylläpitoon monilla eri alueilla. Keskittäminen ei ole automaattisesti paras ratkaisu mm. eri-ikäisten ihmisten monenlaisissa palveluissa, vaan sijaintipäätökset on arvioitava aina huolellisesti.
19/27 koko Suomen pitämisestä asuttuna
On tärkeää varmistaa kansallinen turvallisuus erityisesti itärajalla, huoltovarmuus ja riittävä energiantuotanto, joilla voidaan ohjata työpaikkoja tasaisemmin Suomeen. Jokaisen kunnan tulisi kehittää toimintaansa suosiollisemmaksi yrittäjien ja lapsiperheiden houkuttelemiseksi, mutta esim. yksittäisten vauvarahojen maksamisen sijaan kunnan vetovoimaisuutta lapsiperheiden näkökulmasta voidaan parantaa pysyvämmin panostamalla esimerkiksi työpaikkojen saatavuuteen, laadukkaisiin varhaiskasvatuspalveluihin ja kouluihin sekä elinympäristön ja viihtyisyyden kehittämiseen. Taloudellisesti kestämättömän kuntarakenteen sekä mm. useiden kunnanvaltuustojen ja niiden lautakuntien ylläpitäminen ei ole ratkaisu. Kuntaliitoksia on tehtävä tarvittaessa, jotta väestöltään pienempien alueiden rahat käytetään palveluihin eikä jopa kaksinkertaiseen hallintoon.
Länsiväylän vaalikone 20/27 sote-alueiden karsimisesta
Hyvinvointialueiden määrää on syytä arvioida kriittisesti, mutta en usko tarvittavan valtavan tuntuvaa alueiden vähentämistä. Lähtökohtaisesti useammat erilliset hallintorakenteet lisäävät hallinnon, johtajien ja alueiden välisenkin byrokratian määrää. Budjetin tulisi kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon. Joillain hyvinvointialueilla voi olla vaikeuksia tuottaa palveluita riittävällä laadulla ja kustannustehokkaasti, joten alueiden yhdistäminen voisi olla yksi mahdollisuus. Hallinnon rakenteelliset muutokset eivät kuitenkaan pelkästään riitä, vaan palveluiden johtamista ja toimintamalleja on kehitettävä. Alueiden yhdistämisen on perustuttava tarkkaan arvioon siitä, miten se vaikuttaa palveluiden laatuun ja saatavuuteen eri alueilla. Tärkeintä on uudistaa toimintatapoja aktiivisesti ja ottaa asiakkaana oleva ihminen huomioon kokonaisuutena, jonka fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Silloin sote-palvelut ovat myös vaikuttavia ja kokonaistaloudellisia.
Länsiväylän vaalikone 21/27 Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointipiirien yhdistämisestä
Sote-budjetin tulee kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon ja byrokratiaan, jota yleensä on sitä enemmän mitä pienempiin osiin hallinto on jaoteltu. Pääsääntöisesti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla hallinnolliset raja-aidat ja useiden johtajien vastuualueiden keskinäinen koordinointi hidastavat arjessa ratkaisevaa yhteistyötä. Lisäksi järjestelmien ja toimintatapojen erillisyys luo tehottomuutta. Uudenmaan hyvinvointialueiden yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi Helsingin kanssa kannattaa selvittää perusteellisesti. Kokonaistaloudellisesti sekä myös palvelujen monipuolisuuden ja saatavuuden näkökulmista mahdollisesti kannattava yhdistyminen ei kuitenkaan automaattisesti saa tarkoittaa palveluiden keskittymistä Helsinkiin tai Länsi-Uudenmaan palveluiden karsimista.
Länsiväylän aluevaalikone 22/27 päätösvalta HUS:ssa
HUSin päätöksenteossa eri alueiden tulee saada vaikuttaa niiden asukas- ja maksumäärien suhteessa. Kuitenkin myös maantieteellisesti laajojen hyvinvointialueiden tarpeet pitää tulla kuulluiksi eikä päätöksiä saa tehdä vain isoimman maksajan voimalla.
23/27 Espoo itsenäiseksi hyvinvointialueeksi
Sote-budjetin tulee kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon ja byrokratiaan, jota yleensä on sitä enemmän mitä pienempiin osiin hallinto on jaoteltu. Pääsääntöisesti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla hallinnolliset raja-aidat ja useiden johtajien vastuualueiden keskinäinen koordinointi hidastavat arjessa ratkaisevaa yhteistyötä. Lisäksi järjestelmien ja toimintatapojen erillisyys luo tehottomuutta. Espoon eriyttäminen ei ole kokonaisuuden kannalta kannattavaa.
Länsiväylän vaalikone 24/27 varallisuuden jakautumisesta
Suomessa mahdollisuuksia tarjotaan tasa-arvoisesti yksilön perhetaustasta huolimatta ja paremman tulotason tavoittelu kannustaa tsemppaamaan ja yrittämään, mikä lisää veroeuroja julkistaloudellekin ja luo työpaikkoja. On reilua, että aktiivisuudesta ja ahkeruudella kasvatetusta osaamisesta palkitaan eikä ihmisen omaa vastuuta oman elämänsä hyvinvoinnista väheksytä, vaikka huolehdimme heikoimmista ja tuemme toisiamme kantamaan kunkin oma, kulloisenkin kantokyvyn kannalta paras korsi yhteiseen kekoon. Kaikkia Suomessa asuvia tulee kannustaa ja tukea mm. työllistymiseen ja yritysten perustamiseen. Varallisuutta kerryttäneellä yrittäjällä on uskallusta sijoittaa pääomaansa myös start up -innovaatioiden kehittämiseen ja riskipitoisten uusien yritysten perustamiseen tai laajentumiseen kansainvälisille markkinoille, jolloin yhden yksilön varallisuus hyödyttää välillisesti meitä muitakin työpaikkojen ja verotulojen muodossa.
25/27 sukupuoli-identiteetistä
Jokaisen ihmisen yksilöllisyyttä on kunnioitettava, ja yhteiskunnan tulee kohdella kaikkia yhdenvertaisesti. Sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisun vapaus ovat osa jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta. Sote-ammattilaisten tulee ymmärtää sukupuolen moninaisuuteen liittyviä tekijöitä, ja osata auttaa inhimillisen asianmukaisesti. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokema syrjintä vaikuttaa yksilön terveyteen ja hyvinvointiin olennaisesti, joten sote-ammattilaisten kunnon koulutus auttaa siihen, että tarvittavaa tukea saa ennen kuin mm. ahdistus tai esimerkiksi lähisuhdeväkivalta aiheuttaa mielenterveyden, työkyvyn ym ongelmia. Tarvitsemme keskinäistä kunnioitusta enemmän tässäkin aiheessa.
Länsiväylän aluevaalikone 26/27 kristillisistä arvoista
Poliittinen päätöksenteko tulee rakentaa kestävien arvojen, kuten vastuullisuuden, oikeudenmukaisuuden ja lähimmäisenrakkauden pohjalle, jotka eivät ole sidottuja vain yhteen uskontoon, mutta jotka kristillisessäkin perinteessä ovat keskeisiä. Julkisen hallinnon tulee olla katsomuksellisesti neutraali ja liiallista uskonnollista fanatismia tulee välttää myös meidän kristittyjen.
27/27 miesten ja naisten sukupuolirooleista
Jokainen saa määritellä itse minkälaisen elämän luo itselleen ja minkälaisen ihmisen toivoo rinnalleen. Selkeät rajat ja perinteisiin normeihin perustuvat odotukset voivat luoda turvaa ja arjen helppoutta, mutta turvan tunnettaan kannattaa vahvistaa ja arkeaan sujuvoittaa myös muilla keinoilla kuin oman ja kumppaninsa roolien rajaamisella välttämättä täysin pysyvästi. Elämän luonteeseen kuuluu muutos, ja myös pitkissä parisuhteissa kannattaa sekä puolisonsa että oman itsensä antaa ajatuksiltaan, tarpeiltaan ja toiveiltaan muuttua ja elää joustavasti kuten kulloinkin parhaaksi kokee. Joissain elämänvaiheissa ja lapsiperheen tilanteissa voi toimia toisenlaiset tavat kuin kenties joskus myöhemmin. Kukin päättäköön itse omalta osaltaan – ei myöskään puolisonsa puolesta.
Länsiväylän vaalikone kuntavaaleissa 2025
Länsiväylän kuntavaalikone 1/28 veronkorotuksista
Veronkorotukset heikentäisivät Espoon kilpailukykyä, sillä jo nyt monet Espoon asukkaat ja yritykset valitsevat asuin- tai toimipaikkansa verotuksen perusteella. Talouden haasteisiin on vastattava ensisijaisesti karsimalla turhaa byrokratiaa, parantamalla kaupungin toimintamalleja ja kohdentamalla resurssit oikein, jotta voimme turvata palvelut ilman, että espoolaisten verotaakkaa kasvatetaan. Palvelujen leikkaamisen sijaan niitä tulee järkeistää toimintamallien kehittämisellä. Verojen nosto ei ole kestävä ratkaisu hallinnolliseen tehottomuuteen ja byrokratiaan. Myös työllisyyspalveluihin on panostettava, jotta useampi Espoossa asuva työllistyy ja osallistuu kulujen maksamiseen.
Länsiväylän kuntavaalikone 2/28 palvelujen leikkauksista
Talouden haasteisiin on vastattava ensisijaisesti karsimalla turhaa byrokratiaa, parantamalla kaupungin toimintamalleja ja kohdentamalla resurssit oikein, jotta voimme turvata palvelut ilman, että espoolaisten verotaakkaa kasvatetaan. Palvelujen leikkaamisen sijaan niitä tulee järkeistää toimintamallien kehittämisellä. Verojen nosto ei ole kestävä ratkaisu hallinnolliseen tehottomuuteen ja byrokratiaan. Veronkorotukset heikentäisivät Espoon kilpailukykyä, sillä jo nyt monet Espoon asukkaat ja yritykset valitsevat asuin- tai toimipaikkansa verotuksen perusteella. Myös työllisyyspalveluihin on panostettava, jotta useampi Espoossa asuva työllistyy ja osallistuu kulujen maksamiseen.
Länsiväylän kuntavaalikone 3/28 veroista ja palveluista
Koulujen, päiväkotien ja kulttuuripalveluiden merkitys espoolaisten hyvinvoinnille ja kaupungin elinvoimalle on suuri, joten palveluiden laadusta ja saavutettavuudesta on pidettävä huolta. Mieluummin säästetään kaupungin muusta hallinnosta kuin tärkeimpien palvelujen sisällöstä. Myös työllisyyspalveluihin on panostettava, jotta useampi Espoossa asuva työllistyy ja osallistuu kulujen maksamiseen kaupunkimme palvelujen ylläpitämiseksi ilman, että työn verotusta korotetaan ja tehdään kannustamattomaksi.
4/28 Länsiradan rakentamisesta
Nykyisessä Suomen talous- ja turvallisuustilanteessa emme voi priorisoida Länsirataa. Espoolla on jo entuudestaan erittäin paljon velkaa per asukas. Länsiradan tulee perustua kunnon kustannusarvioiden ja hyötyjen kriittiseen arviointiin. Länsiradan suunnittelun kustannuksiin sitoutuminen ei kannata ennen kuin on saatu varmuus siitä, että lopullinen hanke olisi kokonaistaloudellisesti kannattava ja että kaikki maksajat sitoutuisivat sen kustantamiseen. Muuten suunnittelukustannuksiin sitoutuminen johtaa klassiseen uponneiden kustannusten ansaan, jolloin jo käytettyjen rahojen vuoksi päättäjillä olisi suurempi paine hyväksyä myös lopullinen rakentamispäätös, vaikka hanke ei osoittautuisi kannattavaksi. Matka-ajan pieni nopeutus tai lievä matkustajamäärien lisäys ei vielä itsessään ole miljardiluokan investoinnin arvoinen. Vaikka ratahankkeet synnyttävät työpaikkoja suunnittelussa, rakentamisessa ja liikennöinnissä, on varmistettava, että kaikki investointipäätökset tehdään vertaamalla niitä muihin mahdollisiin investointeihin, jotka voivat luoda saman tai suuremman työllisyysvaikutuksen rakennus- ja käyttövaiheessaan sekä hyödyttää suurempaa käyttäjämäärää.
Länsiväylän vaalikone 5/28 Espooseen rakennettavista pienydinvoimaloista
Espoon on tärkeää kartoittaa kaikki päästöttömät energiaratkaisut, ja pienydinvoima voi olla yksi osa tulevaisuuden kestävää ja luotettavaa energiantuotantoa. Espoo kasvaa nopeasti, ja energiantarve sen mukana. Espoon vihreän siirtymän tavoitteet edellyttävät vähäpäästöistä ja luotettavaa eli mm. sään aurinkoisuudesta tai tuulen vaihteluista riippumatonta energiantuotantoa. Pienydinvoimalat ovat joustavasti skaalautuvia ja niitä voidaan sijoittaa lähelle kulutuskeskittymiä ilman suuria siirtohäviöitä. Espoon omat pienydinvoimalat auttaisivat pitämään energian hinnat paremmin ennustettavina ja vakauttaisivat energiaomavaraisuuttamme, kun emme olisi niin alttiita globaaleille energiakriiseille. Turvataksemme tulevaisuudessa sekä lastenlastemme puhtaan elinympäristön että taloutemme, energiantuotannon on oltava ympäristöystävällistä, vakaata ja kustannustehokasta. Myös pienydinvoiman mahdollisuudet kannattaa kunnolla tutkia osana Espoon pitkän aikavälin energiastrategiaa.
6/28 ihmisen omasta vastuusta
On tärkeää, että huolehdimme heikoimmista ja tuemme toisiamme kantamaan kunkin oma, kulloisenkin kantokyvyn kannalta paras korsi yhteiseen kekoon. Kaikkia Suomessa asuvia tulee kannustaa ja tukea mm. työllistymiseen, jotta jokainen osallistuu yhteisen hyvinvointimme rakentamiseen. Laadukkaat, aidosti vaikuttavat ja sujuvasti saatavilla olevat sote-palvelut ovat tukemassa, ohjaamassa ja auttamassa tarpeen mukaan elämässä eteenpäin. Ihmisen kokonaisvaltainen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi luodaan kuitenkin hänen omassa päivittäisessä arjessaan – ei sotepalveluissa. Suomen turvallisuudenkin näkökulmasta on tärkeää, että jokainen Suomessa asuva kantaa myös oman vastuunsa hyvinvoinnistaan ja yhteisestä hyvästämme. Ihmisten omaa vastuuta mm. terveistä elämäntavoista on tärkeää vahvistaa. Paraskaan yksittäinen hoitotoimenpide ei voi kestävällä tavalla korjata mm. epäterveellisen ravinnon, liikunnan ja luontoyhteyden puutteen, arjen epäaktiivisuuden, sosiaalisten suhteiden haasteiden tai esimerkiksi työelämän vaikutuksia. Suomessa tulee kannustaa siihen, että jokainen tuntee voivansa parantaa arkeaan itsekin. Tukiloukot pitävät paikoillaan, kun tuen pitäisi auttaa eteenpäin.
7/28 elämässä menestymisestä
Me kaikki tarvitsemme toisiamme sekä inhimillisen arjen koettelemuksista pärjätäksemme että myös yhteiskuntamme hyvinvoinnin ja turvallisen tulevaisuuden rakentamiseksi yhdessä. Menestymisen mittarit määrittelee jokainen itse. Jos kuolinvuoteella kysytään elämän onnistumisista, ne tuskin liittyvät rahaan. Raha on energian vaihdon väline, ei aidon energian lisääjä, vaikka se elämän keveyttä voi tuodakin. Jos haluaa menestyä taloudellisesti, se edellyttää omia ponnisteluja. On luonnollista, että yksilön omasta energiankäytöstä eli mm. ylitöistä, innovaatioista, suuremmasta panoksesta tai tärkeitä kykyjä edellyttävästä työstä saa enemmän rahaa. Suomessa mahdollisuuksia tarjotaan tasa-arvoisesti yksilön perhetaustasta huolimatta ja paremman tulotason tavoittelu kannustaa tsemppaamaan ja yrittämään, mikä lisää veroeuroja julkistaloudellekin ja luo työpaikkoja. On reilua, että aktiivisuudesta ja ahkeruudella kasvatetusta osaamisesta palkitaan eikä ihmisen omaa vastuuta oman elämänsä hyvinvoinnista väheksytä. Huolehdimme heikoimmista ja tuemme toisiamme kantamaan oma korsi yhteiseen kekoon. Kaikkia Suomessa asuvia tulee kannustaa ja tukea mm. työllistymiseen, jotta pärjäämme yhdessä.
Länsiväylän kuntavaalikone 8/28 koulurauhasta
Koulurauhan perusedellytykset on varmistettava koko kouluyhteisössä selkeällä johtamisella ja riittävillä tukitoimilla. Häiriökäyttäytymiseen tarvitaan nopeaa tukea ja ohjausta ennen kuin ongelmat kasvavat. Koulujen oppimisympäristön tulee tukea jokaisen lapsen keskittymistä, oppimista, turvallisuutta ja hyvinvointia. Liian suuret ryhmät kuormittavat sekä oppilaita että opettajia, heikentävät yksilöllistä ohjausta ja voivat lisätä levottomuutta. Espoossa on tärkeää asettaa opetusryhmille yläraja, jotta koulurauha ja opetuksen laatu turvataan. Samalla on varmistettava, että selkeät säännöt ja yhteiset käytännöt tukevat koulurauhaa. Opettajien ei tule joutua neuvottelemaan erikseen jokaisen oppilaan tai vanhemman kanssa siitä, mitä peruskoulussa voidaan edellyttää käytöstavoissa tai työrauhassa. Pienryhmät ovat tarpeellisia oppimisen erityistarpeisiin, mutta niitä ei tule käyttää ratkaisuna yleiseen levottomuuteen. Lastensuojelun, poliisin ja opettajien yhteistyötä on tiivistettävä. Lasten tulee uskaltaa käydä koulussa ja kulkea koulumatkansa turvallisesti. Koulukiusatun ei tule joutua vaihtamaan koulua, vaan koulukiusaajalle tulee olla selkeät seuraukset.
Länsiväylän kuntavaalikoneen kysymykset 9-10/28 Espoon kaavoituksesta ja rakentamisesta
Pientalo- ja kerrostalorakentamisen suhde tulee arvioida aluekohtaisesti niin, että Espooseen jää monipuolisia asumisvaihtoehtoja eivätkä kaupunkikeskuksetkaan slummiudu. Espoon asuinalueiden kehityksessä on tärkeää varmistaa monipuolinen asuntotarjonta eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Espoon kehityksen tulee olla tasapainoista ja pitkäjänteistä, jossa huomioidaan sekä asuntotarpeet että kaupunkirakenteen kestävä kehitys. Kaupunkikehityksessä lähiluonnon säilyttäminen on keskeinen tekijä, sillä se tukee espoolaisten psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia ja tekee kaupungista viihtyisän ja myös kansainvälistä matkailua ja osaajia houkuttelevan. Espoon kaavoituksessa on huomioitava lähiluonnon suojelu ja virkistysalueiden merkitys espoolaisten hyvinvoinnille. Kasvavan ja kansainvälistyvän kaupunkimme kehityksen tulee perustua laadukkaaseen, viihtyisään ja kestävästi suunniteltuun ympäristöön, jossa Espoon eri alueet voivat kehittyä elinvoimaisiksi ja monipuolisiksi yhteisöiksi. Jokainen ihminen tarvitsee luontoyhteyttä huomattavasti enemmän kuin mitä nykypäivän espoolainen keskimäärin saa nauttia tavallisen arkiviikon aikana. Tämä tulee ottaa huomioon rakentamisessa.
Länsiväylän vaalikone 11/28 julkisen liikenteen kehittämisestä
Julkisen liikenteen kehittäminen auttaa myös kaikkia autoilijoita. Laajan Espoon eri alueiden välistä julkista liikennettä on helpotettava, jotta työpaikat, koulut, harrastukset, kaupat ja peruspalvelut ovat saavutettavissa sujuvasti myös ilman omaa autoa ja jotta autoilijoidenkaan ei tarvitsisi istua näin paljon liikenneruuhkissa. Sujuvampi julkinen liikenne auttaisi paljon kaikkia espoolaisia lapsia, nuoria ja ruuhkavuosiaan eläviä, työssäkäyviä aikuisia sekä ikäihmisiä, vaikka heillä tällä hetkellä olisikin auto tai kaksikin. Kyse ei ole pelkästään liikenteen, vaan koko arjen sujuvuudesta, koulussa ja työssäjaksamisesta, liikunta- ym. harrastustoimintaan kannustamisesta ja lapsiperhe-elämän pyörittämisestä ilman uupumista. Sujuvia metro- ja junayhteyksiä täydentämään tarvitaan enemmän joustavaa bussiliikennettä, nopeita liityntäyhteyksiä ja riittävästi liityntäpysäköintipaikkoja. Espoon sisäisen liikenteen lisäksi tulee kehittää pääkaupunkiseudun poikittaisliikennettä. Länsirataa en kannata Suomen nykyisessä talous- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, kun meillä on kriittisempiä tarpeita.
12/28 pyöräilystä
Espoossa on tärkeää kehittää liikenneinfrastruktuuria monipuolisesti niin, että sekä pyöräily, kävely että joukkoliikenne tukevat sujuvaa ja kestävää kaupunkiliikkumista. Pyöräilyn edistäminen on järkevää niin terveyden, liikenteen sujuvuuden kuin ympäristönkin kannalta. Pyöräilyn edistämisessä tulee huomioida erityisesti turvallisuus, sujuvat ja hyvin hoidetut reitit sekä koulujen ja työpaikkojen saavutettavuus pyörällä. Espoon pyöräilyverkoston kehittäminen tukee lasten ja nuorten liikunnallisuutta osana arkea, mikä on olennaista sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle. Turvalliset pyörätiet mahdollistavat myös omatoimisen ja aktiivisen liikkumisen ilman, että vanhempien tarvitsee aina kuljettaa lapsiaan autolla. Pyöräilyreittejä tulee suunnitella niin, että ne yhdistävät keskeiset asuinalueet, koulut ja työpaikat järkevästi ja turvallisesti. Myös pyöräparkit mm. juna-asemilla tulee olla turvalliset ja valvotut. Liikkumisen eri muodot on sovitettava yhteen fiksulla tavalla, jotta kaupunkirakenne tukee eri-ikäisten espoolaisten arkea heidän liikkumistarpeidensa mukaan kestävällä tavalla.
Länsiväylän kuntavaalikoneen kysymykset 13-14/28 HSL:n vyöhykkeistä ja hinnoista
HSL:n lippujärjestelmän tulee huomioida matkan pituus nykyistä reilummin. HSL-lippuhinnan tulee heijastaa matkan todellisia kustannuksia oikeudenmukaisella tavalla: lyhyemmän matkan kulkevan tulee saada lippunsa edullisemmin kuin pitkän matkan kyytiläinen. Lyhyiden matkojen tulee olla paljon houkuttelevampia, jotta yhä useampi valitsisi julkisen liikenteen autoilun sijaan aina kuin vain suinkin mahdollista. Julkisen liikenteen helpottaminen on tärkeää mm. kaupunkiemme ilmanlaadun parantamisen eli elinympäristömme terveellisyyden lisäksi siksi, että henkilöautoruuhkat vähenisivät ja se nopeuttaisi autoilijoidenkin matka-aikaa. Sujuvampi julkinen liikenne auttaisi paljon kaikkia espoolaisia lapsia, nuoria ja ruuhkavuosiaan eläviä, työssäkäyviä aikuisia sekä ikäihmisiä, vaikka heillä tällä hetkellä olisikin auto tai kaksikin. Kyse ei ole pelkästään liikenteen, vaan koko arjen sujuvuudesta, koulussa ja työssäjaksamisesta, liikunta- ym. harrastustoimintaan kannustamisesta ja lapsiperhe-elämän pyörittämisestä ilman uupumista.
15/28 pysäköintimaksuista
Laajan Espoon sisäisissä siirtymisissä ja harvaan asutuilla alueilla autoilu ei ole valinta, vaan käytännön välttämättömyys mm. pientaloalueilla asuville lapsiperheille. Autoilijoita ei saa rangaista, vaikka julkista liikennettä Espoon sisällä ja pääkaupunkiseudulla tuleekin helpottaa. Julkinen liikenne ei realistisesti mahdollista sujuvaa arkea ilman omaa autoa, ellei julkista liikennettä kehitetä, mikä hyödyttäisi kaikkia autoilijoitakin ruuhkien vähentyessä ja mm. harrastavien lasten vanhempia, kun lasten harrastuskuljetusrumba vähenisi. Autojen pysäköinnin tulee pysyä maltillisesti hinnoiteltuna. Ei ole järkevää, että Espoossa työskentelevät työntekijät, asukkaat tai heillä kyläilevät vieraat metsästävät edullisempia tai ilmaisia kiekkopaikkoja pitkään tai siirtelevät ilmaisilla kiekkopaikoilla olevia autojaan jatkuvasti. Myös ostoskeskusten rakennusluvissa tulee edellyttää riittäviä parkkipaikkoja, koska Espoo on voimakkaasti kasvava kaupunki ja jo nyt mm. Sellon ja Iso Omenan parkkihallit ovat ruuhkaisia. Olisi tärkeää lisätä maanalaisia parkkipaikkoja uusien kerrostalojen alle tai edellyttää isoilta parkkihalleilta parempaa julkisivua vehreine istutuksineen.
Länsiväylän vaalikone 16/28 Espoon kaupungin lähipalvelujen saatavuudesta
Palveluiden saavutettavuus on keskeinen osa espoolaisten hyvinvointia ja arjen sujuvuutta. Maantieteellisesti kattavien palvelujen säilyttämisessä on olennaista tasapainottaa palveluiden saatavuus, laatu ja taloudellinen kestävyys siten, että ne palvelevat espoolaisten erilaisia tarpeita mahdollisimman hyvin. Kaavoituksessa on tärkeää, että kaikki palvelut eivät keskity vain suuriin kaupunkikeskuksiimme, sillä esim. lähikauppoja tarvitaan arjen helpottamiseksi. Päiväkoti- ja kouluverkkoratkaisujen tulee perustua kokonaisarvioon, jossa huomioidaan mm. matkojen pituus, eri koulujen mahdollisuus tarjota monipuolista laatuopetusta sekä koulurauhan turvaaminen koulun sijainnista ja koosta riippumatta. Lähikoulut ovat usein myös tärkeä tekijä pienalueen yhteisöllisyyden ja lasten hyvinvoinnin kannalta. Lähipalveluiden tulee olla helposti saavutettavissa erityisesti lapsiperheille, ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille. Lisäksi on tärkeää hyödyntää uusia toimintamalleja, kuten liikkuvia palveluja ja digipalveluja, jotka voivat täydentää fyysisiä lähipalveluita. Espoota tulee kehittää toimivana kokonaisuutena myös kasvukeskusten ulkopuolella ja julkisen liikenteen yhteyksiä helpottaa.
17/28 Espoon koulujen pienryhmistä
Espoon kouluissa inkluusio on tärkeä lähtökohta, ja jokaisella lapsella on oikeus kuulua kouluyhteisöön. Kuitenkin oppilaiden tarpeet vaihtelevat, ja joillekin erityistä tukea tarvitseville oppilaille pienryhmät ovat paras ratkaisu oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Koulujen oppimisympäristön tulee tukea jokaisen lapsen keskittymistä, oppimista, turvallisuutta ja hyvinvointia. Koulurauhan perusedellytykset on varmistettava koko kouluyhteisössä selkeällä johtamisella ja riittävillä tukitoimilla. Hyvin toimiva inkluusio edellyttää riittäviä resursseja ja joustavia ratkaisuja, jotta jokainen saa oppimisympäristön, jossa voi kehittyä ja menestyä. Pienryhmät ovat tarpeen erityistilanteissa, joissa suuri luokkaympäristö ei tarjoa riittävää tukea. Kun oppilaiden erilaiset tarpeet huomioidaan aidosti tarvittaessa myös pienryhmäopetuksella, inkluusio voi toteutua käytännössä niin, että se palvelee kaikkia.
18/28 koulujen tasoryhmistä
Lapset ja nuoret kehittyvät eri tahtiin sekä omaavat erilaisia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita, joten koulujärjestelmän on tuettava heidän yksilöllistä oppimistaan. Tietyissä aineissa joustavat tasoryhmät auttavat tarjoamaan opetusta, joka on oppilaalle sopivalla haastetasolla ja tukee hänen motivaatiotaan sekä kehittymistään ilman, että kukaan jää jälkeen tai turhautuu liian helppoon opetukseen. Tämä ei ole eriarvoistavaa, vaan pikemminkin kannustaa monipuoliseen kehitykseen ja tarjoaa mahdollisuuksia kaikille. Lapsilla on erilaisia luontaisia taipumuksia, kiinnostuksen kohteita ja kehityksen vaiheita, joita tulee tukea eikä estää, jotta jokainen saa kehittyä omien vahvuuksiensa mukaisesti ja saa parhaan tuen oman tasonsa tarpeiden mukaisesti. Inhimillinen tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä eikä yksilön todellisten tarpeiden ohittamista. Tasoryhmät luovat hyvinvointia ja parantavat oppimistuloksia jokaiselta tasolta eteenpäin. Opettajankin kannalta on hyvä, jos voi fokusoida opetusta aina kunkin tasoryhmän tarpeisiin, ja lapset pystyvät ja ovat motivoituneita keskittymään opetukseen joka on juuri heille hyödyllisintä.
19/28 Espoon koulujen kännykkäkiellosta
Suomessa tulee ymmärtää jatkuvan kännykän käytön haitat mm. keskittymiskyvylle, oppimiselle, muistille ja hermostolliselle stressille. Muuten saamme jatkossakin hoitaa yhä enemmän hermostoperäisiä ongelmia, kuten stressin laukaisemaa häiriökäyttäytymistä sekä keskittymiskyky- ja oppimisvaikeuksia. Oppitunneilta kännykän tulee pysyä poissa, ellei ole jokin erityinen opetustilanne, jossa kännykkää nimenomaisesti tarvitaan. Lasten ja nuorten hermostostressin purkamiseksi sekä kansanterveyden ja -talouden parantamiseksi mm. terveisiin elämäntapoihin kannustamalla tarvitaan välitunneillekin runsaasti liikkumista eikä somen selailua. Suoraa kännykkäkieltoa ei tarvita kuntatasolla, jos opettajat lunastavat luokkansa johtajuuden ja sopivat mm. kännykkäparkeista tai kännyköiden pysymisestä repuissa oppitunneilla ja välitunneilla. Lapset ehtivät saada ruutuaikaa koulun jälkeenkin enemmän kuin tarpeeksi.
20/28 Espoon Tapiolan jalkapallostadionin kannattamisesta
Liikunta edistää fyysisen kunnon lisäksi mielenterveyttä, työssäjaksamista ja koululaisten keskittymiskykyä. Ryhmäliikunta parantaa yhteisöllisyyttä, johon tulee panostaa erityisesti nyt kasvavassa ja nopeasti kansainvälistyvässä Espoossa. Urheilussa onnistumiset vahvistavat myös heikosta opiskelumotivaatiosta kärsivän tai syrjäytymisvaarassa olevan nuoren itseluottamusta ja siten aktivoi tsemppaamaan koulussakin ja myöhemmin työelämässä. Harrastustoimintaan osallistumisen tulee olla mahdollista kaikille espoolaisilla varallisuudesta huolimatta, sillä muuten vähävaraisempien syrjäytyminen lisääntyy tai esim. maahanmuuttajien integroituminen kantaväestöön voi heiketä. Espoon tulee panostaa harrastustoimintaan, joka ei ole ”vain” vapaa-ajan virkistystä vaan myös kansanterveys- ja turvallisuusasia. Espoossa jalkapallon treenivuorot eivät saa olla vain iltamyöhään tai koulujen ja töiden aikaan, joten järkeviä kenttävuoroja tarvitaan. Stadion tarjoaa seuratoiminnalle asianmukaiset puitteet ja mahdollistaa myös UEFA-tason ottelut, mikä toisi myös matkailutuloja ja liiketoimintaa mukanaan.
21/28 Espoon monikulttuurisuudesta
Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan mm. kansainvälisten yritysten tarpeisiin, ja se on yksi ratkaisu myös sote-alan työvoimapulaan. Kantasuomalaisen väestön vanhetessa hoivapalveluja ei saada tuotettua ilman hoitotyön arvostuksen nostoa suomalaisten keskuudessa tai maahanmuuttajien avulla. Maahanmuutto ja monimuotoisuus voivat vahvistaa Espoon elinvoimaa, kunhan kotoutuminen onnistuu nopeasti ja työelämässä tarvittavat taidot, kuten kielitaito, ovat hyvät. Kunnon yhteisöllisyyden rakentaminen on erittäin tärkeää. Espoon tulee edistää vahvaa ja nopeaa kotoutumista esimerkiksi kunnon suomen kielen ja demokraattisen, tasa-arvoisen kulttuurimme tapojen opetuksella, sekä miesten että naisten työllistymisen tukemisella, lasten koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien varmistamisella. Eri asuinalueiden eriytymistä on ennaltaehkäistävä kaavoituksen ja palveluiden hyvällä suunnittelulla, jotta Espoo on turvallinen, viihtyisä ja terveeseen, aktiiviseen arkeen kannustava kaupunki.
Länsiväylän kuntavaalikone 22/28 kaupunkikeskuksista
On luonnollista, että ihmiset kulkeutuvat parempien työmahdollisuuksien ja palvelujen perässä maalta kaupunkeihin ja kaupunkien sisällä niiden keskuksiin. On kuitenkin tärkeää, että kaupungeissakin pidetään lähiluonto läsnä myös kaupunkikeskuksissa, eikä Espooseen tule epäterveitä betonibunkkerikeskittymiä. Kaavoituksessa on tärkeää, että kaikki palvelut eivät keskity vain suuriin kaupunkikeskuksiimme, sillä esim. lähikauppoja tarvitaan arjen helpottamiseksi. Päiväkoti- ja kouluverkkoratkaisujen tulee perustua kokonaisarvioon, jossa huomioidaan mm. matkojen pituus, eri koulujen mahdollisuus tarjota monipuolista laatuopetusta sekä koulurauhan turvaaminen koulun sijainnista ja koosta riippumatta. Espoota tulee kehittää toimivana kokonaisuutena myös kasvukeskusten ulkopuolella ja julkisen liikenteen yhteyksiä helpottaa. Pientalo- ja kerrostalorakentamisen suhde tulee arvioida aluekohtaisesti niin, että Espooseen jää monipuolisia asumisvaihtoehtoja eivätkä kaupunkikeskuksetkaan slummiudu. Vehreää lähiluontoa tarvitaan kaupunkikeskuksiin lisäämään terveyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä, mikä edesauttaa myös kaupunkikeskusten turvallisuutta.
23/28 koko Suomen pitämisestä asuttuna
On tärkeää varmistaa kansallinen turvallisuus erityisesti itärajalla, huoltovarmuus ja riittävä energiantuotanto, joilla voidaan ohjata työpaikkoja tasaisemmin Suomeen. Jokaisen kunnan tulisi kehittää toimintaansa suosiollisemmaksi yrittäjien ja lapsiperheiden houkuttelemiseksi, mutta esim. yksittäisten vauvarahojen maksamisen sijaan kunnan vetovoimaisuutta lapsiperheiden näkökulmasta voidaan parantaa pysyvämmin panostamalla esimerkiksi työpaikkojen saatavuuteen, laadukkaisiin varhaiskasvatuspalveluihin ja kouluihin sekä elinympäristön ja viihtyisyyden kehittämiseen. Taloudellisesti kestämättömän kuntarakenteen sekä mm. useiden kunnanvaltuustojen ja niiden lautakuntien ylläpitäminen ei ole ratkaisu. Kuntaliitoksia on tehtävä tarvittaessa, jotta väestöltään pienempien alueiden rahat käytetään palveluihin eikä jopa kaksinkertaiseen hallintoon.
24/28 Suomen kuntien määrästä
Kuntien määrää on syytä arvioida kriittisesti, mutta en usko tarvittavan valtavan tuntuvaa vähentämistä. Lähtökohtaisesti useammat erilliset hallintorakenteet lisäävät hallinnon, johtajien ja kuntien välisenkin byrokratian määrää. Budjetin tulisi kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon. Joillain kunnilla voi olla vaikeuksia tuottaa palveluita riittävällä laadulla ja kustannustehokkaasti, joten kuntien yhdistäminen on yksi mahdollisuus. Hallinnon rakenteelliset muutokset eivät kuitenkaan pelkästään riitä, vaan palveluiden johtamista ja toimintamalleja on kehitettävä. Kuntien yhdistämisen on perustuttava tarkkaan arvioon siitä, miten se vaikuttaa palveluiden laatuun ja saatavuuteen eri alueilla.
25/28 varallisuuden jakautumisesta
Suomessa mahdollisuuksia tarjotaan tasa-arvoisesti yksilön perhetaustasta huolimatta ja paremman tulotason tavoittelu kannustaa tsemppaamaan ja yrittämään, mikä lisää veroeuroja julkistaloudellekin ja luo työpaikkoja. On reilua, että aktiivisuudesta ja ahkeruudella kasvatetusta osaamisesta palkitaan eikä ihmisen omaa vastuuta oman elämänsä hyvinvoinnista väheksytä, vaikka huolehdimme heikoimmista ja tuemme toisiamme kantamaan kunkin oma, kulloisenkin kantokyvyn kannalta paras korsi yhteiseen kekoon. Kaikkia Suomessa asuvia tulee kannustaa ja tukea mm. työllistymiseen ja yritysten perustamiseen. Varallisuutta kerryttäneellä yrittäjällä on uskallusta sijoittaa pääomaansa myös start up -innovaatioiden kehittämiseen ja riskipitoisten uusien yritysten perustamiseen tai laajentumiseen kansainvälisille markkinoille, jolloin yhden yksilön varallisuus hyödyttää välillisesti meitä muitakin työpaikkojen ja verotulojen muodossa.
Länsiväylän vaalikone 26/28 sukupuoli-identiteetistä
Jokaisen ihmisen yksilöllisyyttä on kunnioitettava, ja yhteiskunnan tulee kohdella kaikkia yhdenvertaisesti. Sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisun vapaus ovat osa jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta. Sote-ammattilaisten tulee ymmärtää sukupuolen moninaisuuteen liittyviä tekijöitä, ja osata auttaa inhimillisen asianmukaisesti. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokema syrjintä vaikuttaa yksilön terveyteen ja hyvinvointiin olennaisesti, joten sote-ammattilaisten kunnon koulutus auttaa siihen, että tarvittavaa tukea saa ennen kuin mm. ahdistus tai esimerkiksi lähisuhdeväkivalta aiheuttaa mielenterveyden, työkyvyn ym ongelmia. Tarvitsemme keskinäistä kunnioitusta enemmän tässäkin aiheessa.
Länsiväylän kuntavaalikone 27/28 kristillisistä arvoista
Poliittinen päätöksenteko tulee rakentaa kestävien arvojen, kuten vastuullisuuden, oikeudenmukaisuuden ja lähimmäisenrakkauden pohjalle, jotka eivät ole sidottuja vain yhteen uskontoon, mutta jotka kristillisessäkin perinteessä ovat keskeisiä. Julkisen hallinnon tulee olla katsomuksellisesti neutraali ja liiallista uskonnollista fanatismia tulee välttää myös meidän kristittyjen.
Länsiväylän kuntavaalikone 28/28 miesten ja naisten sukupuolirooleista
Jokainen saa määritellä itse minkälaisen elämän luo itselleen ja minkälaisen ihmisen toivoo rinnalleen. Selkeät rajat ja perinteisiin normeihin perustuvat odotukset voivat luoda turvaa ja arjen helppoutta, mutta turvan tunnettaan kannattaa vahvistaa ja arkeaan sujuvoittaa myös muilla keinoilla kuin oman ja kumppaninsa roolien rajaamisella välttämättä täysin pysyvästi. Elämän luonteeseen kuuluu muutos, ja myös pitkissä parisuhteissa kannattaa sekä puolisonsa että oman itsensä antaa ajatuksiltaan, tarpeiltaan ja toiveiltaan muuttua ja elää joustavasti kuten kulloinkin parhaaksi kokee. Joissain elämänvaiheissa ja lapsiperheen tilanteissa voi toimia toisenlaiset tavat kuin kenties joskus myöhemmin. Kukin päättäköön itse omalta osaltaan – ei myöskään puolisonsa puolesta.
Siinä olivat Länsiväylän vaalikoneen 55 vastaustani alue- ja kuntavaaleissa, ole hyvä!
Minun pääteemani näissä alue- ja kuntavaaleissa ovat Terveys ja hyvinvointi, Työ, Turvallisuus ja Tiedolla johtaminen. Olen terapeutti, mielenterveyden taitojen valmentaja ja työhyvinvoinnin johtamisen kouluttaja-yrittäjä, jolla on pitkä ura johtajana. Voit tutustua tarkemmin monipuoliseen koulutus- ja kokemustaustaani ja saamiini valmennuspalautteisiin.
Voit myös palata Länsiväylän alue- ja kuntavaalikoneen kysymyksiin näistä painikkeista:
