Iltalehden vaalikone kuntavaaleihin (Espoo) ja aluevaaleihin (Länsi-Uusimaa) julkaistiin 14.3.2025. Saat nyt helposti luettua kaikki vastaukseni tästä, ole hyvä!
Arvostatko sinäkin terveyttä ja hyvinvointia, parempaa työelämää sekä turvallisuutta mm. kouluissa ja kaduilla? Mainiota – niin minäkin!
Olen terapeutti, mielenterveyden taitojen valmentaja ja työhyvinvoinnin johtamisen kouluttaja-yrittäjä, jolla on pitkä ura johtajana. Voit tutustua tarkemmin monipuoliseen koulutus- ja kokemustaustaani ja saamiini valmennuspalautteisiin.
Alue- ja kuntavaaleissa tärkeiden aiheiden kannalta tarvittaviin perusvahvuuksiini kuuluu mm.:
- KOKONAISVALTAISEN hyvinvoinnin ja inhimillisen arjen ymmärtäminen (terapeutti, mielenterveyden taitojen kouluttaja, 3 lapsen/teinin äiti).
- TODELLISEN työelämän ja yritystoiminnan tunteminen (työhyvinvoinnin johtamisen valmentaja, kokenut johtaja, yrittäjä)
- HYVÄN hallinnon ja talouden osaaminen (HHJ, KTM, KHT, CFO, VP)
Terveyttä + Turvallisuutta + Työtä + Tiedolla johtaen
- TERVEYS JA HYVINVOINTI: Henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen inhimillisenä kokonaisuutena ja aktiivisemmassa yhteistyössä kaupungin moniammatillisten osaajien ja hyvinvointialueen palvelualueiden kanssa.
- TURVALLISUUS: Turvallisuus palvelujen saannissa ja vaikuttavuudessa sekä mm. kaduilla, kouluissa ja julkisen hallinnon työntekijöiden työolosuhteissa.
- TYÖ: Työelämän vahvempi elinvoima, joka edistää niin yritysten, työntekijöiden kuin elinympäristömmekin hyvinvointia sekä parantaa eri asukasryhmien yhteisöllisempää aktiivisuutta kestävän hyvinvoinnin luomiseksi meille kaikille.
- TIEDOLLA JOHTAMINEN: Hyvä hallinto ja kokonaistaloudellinen järkijohtaminen.
Iltalehden vaalikone aluevaaleissa 2025
Suomen edellinen hallitus päätti hyvinvointialueiden määräksi 21+Helsinki, vaikka ehdotus oli 5, 9 tai 12. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme ei voi vaikuttaa valtion määräämän budjetin kokoon, mutta voimme vaikuttaa rahan ja työntekijöiden kohdistamiseen monien sote-palveluiden ja pelastustoimen kesken.
Iltalehden aluevaalikone sote-palvelujen yksityistämisestä
Julkisilla verovaroilla maksettujen palveluiden järjestämisessä keskeistä on niiden laatu, nopea saatavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus – ei palveluntuottajan juridinen muoto. Arviointi on tehtävä palvelu- ja aluekohtaisesti mm. työvoimatilanne huomioon ottaen. Harkitut ostopalvelut ja palvelusetelit ovat yksi hyödyllinen keino purkaa hoitojonoja. Silloin kun palvelun yksityistäminen on järkevää, hankitun palvelun laatua on myös valvottava aktiivisesti. Sokeasti ei voi luottaa, että kuka tahansa palveluntarjoaja toimii laadukkaasti sovitulla tavalla. Lopputulos ratkaisee ja laatu on lunastettava sekä itse tuotetuissa että ulkoistetuissa palveluissa. Yksityistämisessä on varmistettava, että emme ajaudu vain muutaman suuren terveysjätin varaan, jolloin on vaarana menettää aidon markkinatalouden ja kilpailutuksen hyödyt. Myös omalääkärimallin toteuttaminen ammatinharjoittajamallilla ja pienempien sote-yritysten hyödyntäminen tuovat kilpailuetua hyvinvointialueemme palvelujen laadukkaalle ja kokonaistaloudelliselle toteutukselle. Yksikkökustannuksiin tarvitaan täysi läpinäkyvyys, jotta toimintaa voidaan oikeasti johtaa faktojen eikä ideologisten vinoumien perusteella.
Sote-hyvinvointialueiden sairaaloiden päivystyksistä
Suomen kokoisessa maassa 24/7-päivystysten keskittäminen on perusteltua, koska väestö vähenee ja keskittyy suuriin kaupunkeihin, hoitohenkilökunnasta on pulaa ja taloudellinen tilanne vaatii priorisointeja. Keskittämällä palveluita voidaan turvata henkilöstön saatavuus, moniammatillinen osaaminen ja siten vahvempi potilasturvallisuus sekä hyödyntää koko Suomen sairaalainfrastruktuuria tehokkaammin. Akuuttisairaaloita voidaan kehittää ilman ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta, kunhan ensihoito saadaan tehokkaasti mm. liikkuvilla palveluilla. Palveluverkkoratkaisuissa on etäisyydet huomioitava kuitenkin tarkkaan, jotta hoidon saavutettavuus säilyy eikä kenenkään suomalaisen perusturvallisuudesta tai mm. kansallisesta turvallisuudesta mahdollisissa poikkeustilanteissa tingitä.
Iltalehden vaalikone vanhusten hoidosta
Vanhusten tulee saada laadukas, inhimillinen hoiva. Myös hoiva-ammattilaisten työssäjaksamiseen on panostettava, jotta alalle saadaan työntekijöitä riittävästi väestömme vanhetessa ja hoivatarpeen lisääntyessä. Vanhusten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia tulee parantaa olennaisesti hoitopaikasta riippumatta. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä, ja myös luonnossa ulkoilulla on paljon terveyttä ja psykofyysistä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Työssäkäyvät keski-ikäisetkin joutuvat kantamaan liikaa huolta hoivakodeissa olevista vanhemmistaan, jos he eivät saa kunnon hoitoa.
Iltalehden vaalikone ulkomaalaisista sote-työntekijöistä
Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu hoitoalan työvoimapulaan, mutta hoidon turvallisuuden, luotettavan asiakasviestinnän ja muidenkin työntekijöiden työssäjaksamisen vuoksi on varmistettava, että koko hoitohenkilökunnalla on hyvän ammattitaidon lisäksi myös kunnollinen suomen kielen taito ennen työn aloittamista. Sote-alan houkuttelevuutta suomalaistenkin keskuudessa on parannettava, jotta tärkeät peruspalvelumme eivät jää vain ulkomaalaistaustaisten varaan.
Sote-hyvinvointialueiden verotusoikeudesta
Hyvinvointialueiden verotusoikeus ei ole järkevä ratkaisu, sillä se voi lisätä kokonaisveroastetta ja alueellista eriarvoistumista ilman, että palveluiden saatavuus tai vaikuttavuus paranisi.
Valtion rahoitusmallia voidaan kehittää, mutta veropohjan laajentaminen ei saa tarkoittaa sitä, että kansalaisille kasataan lisää veroja ilman hallinnollisten rakenteiden ja bykokratian vähentämistä, palvelujen toimintamallien parantamista ja todellisten yksikkökustannusten läpinäkyvyyden perusteella paremmin arvioitavaa vastuullista taloudenpitoa ja hyvää johtamista.
Olennaisinta ei ole se, mikä taho verot kerää ja tilittää eteenpäin sote-alueelle, vaan mitä kerätyillä verovaroilla saadaan aikaan kokonaisvaltaisesti asukkaiden fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia aidosti, vaikuttavasti parantaen.
Iltalehden vaalikone Lohjan synnytyssairaalasta
Synnytysmatkojen pidentyminen saattaa lisätä suunnittelemattomien sairaalan ulkopuolisten synnytysten riskiä, mikä voi vaarantaa äitien ja lasten turvallisuuden.
Kiireettömään perussairaanhoitoon pääsystä 2 viikossa
Kiireellisessä tilanteessa hoitoon on päästävä heti, kiireettömään hoitoon 2 viikon sisällä. Monimuotoisten palvelujen on oltava saatavilla silloin, kun ihmiset niitä tarvitsevat, joten myös mm. ilta- ja viikonloppuaikojen sekä etävastaanottojen (mm. reseptien uusimiset) ja liikkuvien palvelujen tarjoaminen parantaa palvelujen saatavuutta. Omalääkärimalli lisää hoidon jatkuvuutta, mikä puolestaan edistää jokaisen tapaamisen sujuvuutta ja vaikuttavuutta eli tuo ajan myötä myös säästöjä niin ajassa kuin rahassakin. Myös digitaalisten palveluiden, kuten helpon nettiajanvarauksen ja päivystävän chatin, kehittäminen on tärkeää, jotta hoitoonpääsy nopeutuu. Etä- ja digipalvelujen lisäksi tarvitaan vastaanottoja myös kasvokkain.
Sote-työntekijöiden houkuttelu palkalla
Sote-alan työvoimapula on vakava haaste. Meidän tulee houkutella hyviä ammattilaisia monipuolisilla keinoilla, kuten kilpailukykyisellä palkkauksella ja paremmilla työoloilla – ei pelkästään rahalla. Hyvin johdettu työyhteisö, ammatti- ja kielitaitoiset kollegat sekä koko henkilöstön vaikutusmahdollisuudet arjen sujuvuuteen ovat myös ratkaisevia tekijöitä. Kun henkilöstö saa enemmän vapautta kehittää omaa ja tiiminsä toimintaa parhaaksi näkemällään tavalla, he myös sitoutuvat vahvemmin ja työssäjaksaminen paranee. Hyvinvointialueiden keskinäinen palkkakilpailu ei ole kestävää.
Iltalehden vaalikone lääkäreiden velvoittamisesta työskentelemään julkisella puolella
Hyvinvointialueen tulee houkutella hyviä ammattilaisia monipuolisilla keinoilla, kuten kilpailukykyisellä palkkauksella, paremmilla työoloilla, selkeillä urapoluilla, hyvin johdetulla työyhteisöllä, toimivalla työvuorosuunnittelulla, ammatti- ja kielitaitoisilla kollegoilla. Voimme houkutella hyviä lääkäreitä julkiselle puolelle omalääkäreiksi myös ammatinharjoittajamallilla, jolloin lääkärin itsemääräämisoikeus vahvistaa hänen työmotivaatiotaan ja työssäjaksamistaan julkisissa sote-palveluissa.
Iltalehden vaalikone soten digi- ja etäpalveluista
Digitaalisten palveluiden, kuten helpon nettiajanvarauksen ja päivystävän chatin, kehittäminen on tärkeää, jotta hoitoonpääsy nopeutuu. Etä- ja digipalvelujen lisäksi tarvitaan vastaanottoja myös kasvokkain.
Etäpalvelut ja liikkuvat palvelut tarjoavat joustavia ja saavutettavia sote-ratkaisuja erityisesti pienten paikkakuntien asukkaille. Niiden avulla voidaan tarjota yksilöllistä ohjausta ilman, että sote-asiakkaan tarvitsee matkustaa pitkiä matkoja palveluiden pariin.
Terapeuttina tiedän, että etäpalvelut sopivat useimmille työikäisille ja nuorille erinomaisesti ja moni priorisoi niitä mieluummin kuin liikenteeseen lähtemistä saadakseen apua. Etätapaamisessakin yksilö tulee kohdata aidosti, jotta tapaaminen on vaikuttava ja sote-asiakas tulee kuulluksi.
Monimuotoisten palvelujen on oltava saatavilla sillä tavalla ja silloin, kun ihmiset niitä tarvitsevat, joten mm. ilta- ja viikonloppuaikojen sekä etävastaanottojen (mm. reseptien uusimiset) ja liikkuvien palvelujen tarjoaminen parantaa palvelujen saatavuutta. Omalääkärimalli lisää hoidon jatkuvuutta, mikä puolestaan edistää jokaisen tapaamisen sujuvuutta ja vaikuttavuutta eli tuo ajan myötä myös säästöjä niin ajassa kuin rahassakin eikä kasvokkain tapaamisia tarvita välttämättä joka kerta enää jatkossa, kun pysyvä hoitosuhde tuottaa tulosta.
Inhimillistä hoivaa ja mm. vanhusten kotihoitoa ei luonnollisesti korvaa mitkään robotit ja tekoäly, vaikka muuten ne ovatkin hyödyllisiä ja niitä tulee käyttää enemmän myös siksi, että sote-ammattilaisilta vapautuisi arvokasta työaikaa lomake- ym. byrokratialta varsinaiseen asiakastyöhön.
Iltalehden vaalikone kuntavaaleissa 2025
Iltalehden vaalikoneen kysymys tulo- ja varallisuuseroista
Hyvinvointi ei synny tasapäistämällä, vaan rohkaisemalla jokaista löytämään omat vahvuutensa ja käyttämään niitä yhteiseksi hyväksi.. Taloudelliset erot ovat luonnollinen seuraus siitä, että ihmiset haluavat tehdä erilaisia valintoja, kantavat erilaista vastuuta ja käyttävät energiaansa eri tavoin. Menestymisen mittarit määrittelee jokainen itse.
Raha on energian vaihdon väline, ei itseisarvo, ja on oikeudenmukaista, että suuremmasta panoksesta, innovaatioista, erityisosaamisesta ja riskinotosta saa myös suuremman palkkion. Suomessa jokaisella on mahdollisuus kehittää itseään ja tavoitella parempaa toimeentuloa riippumatta perhetaustasta. Tämä kannustaa ponnistelemaan, yrittämään ja luomaan työpaikkoja, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa.
On reilua, että aktiivisuudesta ja ahkeruudella kasvatetusta osaamisesta palkitaan eikä ihmisen omaa vastuuta oman elämänsä hyvinvoinnista väheksytä, vaikka huolehdimme heikoimmista ja tuemme toisiamme kantamaan kunkin oma, kulloisenkin kantokyvyn kannalta paras korsi yhteiseen kekoon. Kaikkia Suomessa asuvia tulee kannustaa ja tukea mm. työllistymiseen ja yrittäjyyteen, jotta pärjäämme paremmin yhdessä ja voimme auttaa toisiamme.
Iltalehden vaalikone verojen nostosta vs palveluista
Verojen nosto ei ole kestävä ratkaisu hallinnolliseen tehottomuuteen ja byrokratiaan. Talouden haasteisiin on vastattava ensisijaisesti karsimalla turhaa byrokratiaa, parantamalla toimintamalleja ja kohdentamalla resurssit oikein, jotta voimme turvata palvelut ilman, että veronmaksajien taakkaa kasvatetaan. Myös työllisyyspalveluihin on panostettava, jotta useampi työllistyy ja osallistuu palvelujen rahoittamiseen. Kokonaisveroasteen nousu ei kannusta työntekoon. Työn verotuksen pahentaminen heikentäisi työnteon kannustimia entisestään, mikä ei rakenna vaan rapistuttaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Meidän tulee saada kannustettua jokainen työikäinen ja -kykyinen espoolainen edes osa-aikaisiin töihin ja aktiivisesti mukaan kustantamaan yhteisen hyvinvointimme. Jos työtön ei saa työntekoon ryhtymisestään rahaa enemmän kuin työttömyysturvalla ym tukien varassa eläessään, hän ei ota vastaan työtä, vaikka sitä hänelle tarjottaisiin. Yrittäjätkin kärsivät siitä, kun heillä voisi olla töitä tarjottavana, mutta työtön työnhakija ei halua tehdä tiettyä euromäärää enempää töitä, jotta ei menettäisi tukiaan. Tällainen tukiloukko haittaa yksilön työtaitojen kehittymistä ja etenemistä työelämässä, estää työntekijöitä tarvitsevien pk-yritystemme kestävän kasvun ja tappaa kansantaloutemme, jolla mm. vanhenevan väestömme terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä Suomen turvallisuudesta huolehtiminen pitää saada maksettua. Työnteon tulee olla nykyistä kannattavampaa ja veroeuroilla on saatava parempia palveluja eikä julkishallinnon byrokratiaa.
Iltalehden vaalikone sukupuolten moninaisuudesta
Jokaisen ihmisen yksilöllisyyttä on kunnioitettava, ja yhteiskunnan tulee kohdella kaikkia yhdenvertaisesti. Sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisun vapaus ovat osa jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta. Sote-ammattilaisten tulee ymmärtää sukupuolen moninaisuuteen liittyviä tekijöitä, ja osata auttaa inhimillisen asianmukaisesti. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokema syrjintä vaikuttaa yksilön terveyteen ja hyvinvointiin olennaisesti, joten sote-ammattilaisten kunnon koulutus auttaa siihen, että tarvittavaa tukea saa ennen kuin mm. ahdistus tai esimerkiksi lähisuhdeväkivalta aiheuttaa mielenterveyden, työkyvyn ym ongelmia. Tarvitsemme keskinäistä kunnioitusta enemmän tässäkin aiheessa.
Iltalehden vaalikone koulujen kristillisistä perinteistä
Poliittinen päätöksenteko tulee rakentaa yleisesti kestävien arvojen, kuten vastuullisuuden, oikeudenmukaisuuden ja lähimmäisenrakkauden pohjalle, jotka eivät ole sidottuja vain yhteen uskontoon, mutta jotka kristillisessäkin perinteessä ovat keskeisiä. Espoon kaupungin ja hyvinvointialueemme toimintojen tulee olla katsomuksellisesti neutraaleja ja turvata jokaisen oikeus omaan vakaumukseensa.
Suomen kulttuuri on arvokas ja tärkeä. Sen lisäksi että arvostamme muita kulttuureita, niin suomalaisina me luonnollisesti saamme arvostaa myös omia perinteitämme. Koulujemme juhlatraditioita on tärkeää kunnioittaa, ja samalla niiden tulisi olla kaikille oppilaille sopivasti osallistavia ja yhteisöllisyyttä tukevia. Suvivirren saa laulaa kevätjuhlassa.
Liiallista uskonnollisuutta tulee välttää kouluissa, koska kaupungin perusopetuksen tehtävä on sivistää ja kouluttaa monialaisesti kaikkia Espoossa asuvia eikä koulun tehtävä ole opettaa uskontojen varsinaista tunnuksellista sisältöä lapsille.
Iltalehti sukupuoli-keskusteluista lasten kanssa
Sukupuolikeskustelussa tarvitaan tasapainoista lähestymistapaa. Tytöt ja pojat saavat olla tyttöjä ja poikia, ja samalla on tärkeää, että ne, jotka eivät koe perinteistä jaottelua omakseen, kohdataan kunnioittavasti. Yhteiskunnan tehtävä on varmistaa, että jokainen lapsi saa kasvaa ilman turhaa ulkopuolisuuden tunnetta.
Yhtälailla on ongelmallista, jos esim. joku varhaiskasvatuksen tai koulun opettaja kiistäisi lapsen tyttö/poika-sukupuolen ja tuottaisi lapselle epävarmuutta sillä tavalla. Moni tyttö haluaa olla selkeästi tyttö, ja moni poika haluaa olla selkeästi poika, eikä siinä ole mitään väärää tai vanhanaikaista mentaliteettia. Tarvitsemme siis molemminpuolista ymmärrystä, mikä edellyttää polarisaation molempien ääripäiden joustamista.
Jokaisen aikuisen tulisi ymmärtää, miten vahvasti sekä ääneen puhuttu että sisäinen puheemme vaikuttaa meihin jokaiseen. Varsinkin lapset ovat erittäin suggestioherkkiä, joten mitään ylimääräistä epävarmuutta ei parane luoda lapsille tässäkään teemassa, vaan tukea heitä sellaisina kuin he ovat ja antaa lapsillekin lupa hahmottaa maailma ja myös itsensä, sukupuolensakin, omalla ajallaan turvallisesti. Elämän perusluonteeseen kuuluu muutos, ja varsinkin murrosiässä muutokset ovat enemmänkin kuin luonnollisia. Muutokset mihin tahansa suuntaan tulee meidän aikuisten kyetä hyväksyä. Jos meillä itsellämme on pelkoa ja epävarmuutta vaikkapa näihin sukupuolten moninaisuuteen liittyen, meidän tulee hakea apua itsellemme, jotta voisimme olla paras tuki ja turva lapsillemme ja nuorillemme riippumatta siitä, mitä he elämässään käyvät läpi.
Lasten päät eivät mene sekaisin siitä, että he oppivat kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja ymmärtämään, että mm. sukupuolen kokeminen voi vaihdella eri yksilöiden välillä. Sekaannusta aiheuttaa kuitenkin ristiriitainen tai kärjistynyt keskustelu, jossa luodaan vastakkainasettelua asioista, jotka voidaan ratkaista keskinäisellä kunnioituksella ja inhimillisellä kohtaamisella.
Jokaisen ihmisen yksilöllisyyttä on kunnioitettava, ja yhteiskunnan tulee kohdella kaikkia yhdenvertaisesti. Sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisun vapaus ovat osa jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta. Tarvitsemme keskinäistä kunnioitusta enemmän tässäkin aiheessa.
Iltalehden vaalikone sosiaaliturvalla elämisestä
Sosiaaliturvan varassa elävällä ei ole helppoa, vaan hänellä on ongelmia, joiden ratkaisuun hän tarvitsee apua. Vanha viisaus kehottaa meitä mieluummin opettamaan kaverimmekin kalastamaan kuin vain kantamaan kalaa hänen eteensä vuodesta toiseen. Sosiaaliturva ei toimi, jos sen saajia ei opasteta toimimaan elämänsä parantamiseksi. Rahalla ei syvemmät ongelmat ratkea. Raha on energianvaihdon väline, mutta rahalla ei ihmisen energia lisäänny. Sosiaaliturva rakentuu sananmukaisesti sosiaaliselle turvallisuudelle, jonka tasoa ei kannata mitata vain sosiaaliturvarahana, sillä hyvinvointia ja turvan tunnetta parantavaan osallisuuteen voidaan vaikuttaa muutenkin. Tarvitsemme säälin sijaan uskoa yksilöön ja muutokseen parempaa kohti. Tukiloukot pitävät paikoillaan, kun tuen pitäisi auttaa eteenpäin. On tärkeää, että ihmisen omaa vastuuta oman elämänsä hyvinvoinnista ei väheksytä, vaikka huolehdimme heikoimmista ja tuemme toisiamme kantamaan kunkin oma, kulloisenkin kantokyvyn kannalta paras korsi yhteiseen kekoon. Kaikkia Suomessa asuvia tulee kannustaa ja tukea mm. työllistymiseen ja yrittäjyyteen, jotta pärjäämme paremmin yhdessä ja voimme auttaa toisiamme.
Iltalehden vaalikone Suomen puolustuksesta
Puolustukseen on nyt panostettava monin tavoin. Kriittisen infrastruktuurin suojelu on keskeinen osa Suomen turvallisuutta ja varautumista häiriötilanteisiin. Lisäksi Suomen puolustusta on tärkeää vahvistaa yhteiskunnallisen eheyden kautta. Polarisaation ja segregaation torjuminen, vahva yhteisöllisyys ja kaikkien Suomessa asuvien luottamus toisiinsa ovat olennaisia tekijöitä rakkaan kotimaamme sisäisen vakauden ja turvallisuuden kannalta. Fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva ja yhtenäinen Suomi kykenee kohtaamaan kriisit paremmin ja puolustautumaan ulkoisia tai sisäisiä uhkia vastaan. Mielenrauhan vahvistamisen taitoja tulisi kaikkien harjoitella nyt, jotta kykenemme säätelemään psykofyysistä stressiämme sekä toimimaan järkevästi ja aktiivisesti Suomen turvallisuutta ja kansantalouttakin edistäen olivatpa päivän uutiset itärajan tai rapakon takaa mitä tahansa. Keholtaan, mieleltään ja sosiaaliselta luottamukseltaan vahva Suomi on myös 100% puolustuskykyinen eikä huoju maailman myllerryksessä.
Iltalehti: ilmastotavoitteet vs bensan hinta
Liikkumisen on oltava sekä taloudellisesti että ekologisesti kestävää. On tärkeää huolehtia siitä, että työssäkäynti, yrittäjyys ja perheiden arki ovat sujuvia ja autoilijoidenkin ostovoima turvataan, mutta tämä ei tarkoita, että ympäristötavoitteet unohdettaisiin. Fossiilisten polttoaineiden hinnanvaihteluun vaikuttavat kansainväliset markkinat, joten ainoa kestävä ratkaisu pitkällä aikavälillä on energiatehokkuuden parantaminen, puhtaampien teknologioiden hyödyntäminen sekä joukkoliikenteen kehittäminen niin, että yhä useampi kaupunkilainen omaehtoisesti todellakin haluaa valita julkisen liikenteen, jossa yhteydet ovat sujuvia ja hinta edullinen. Julkisen liikenteen parantaminen hyödyttää myös yksityisautoilijoita ruuhkien vähentyessä.
Iltalehti: yksilön omasta vastuusta
On tärkeää, että yhteiskunnallista vastuuta ei sysätä liiaksi yksilöille, mutta toisaalta yksilön omaa vastuuta ei myöskään vähätellä. Vastuun kantaminen omasta elämästä ja läheisistään on osa hyvin toimivaa yhteiskuntaa, mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että julkinen sektori vetäytyy vastuustaan tai että apua tarvitsevat jätetään yksin. Hyvinvointivaltio toimii parhaiten silloin, kun julkiset palvelut ja yksilön oma vastuu ovat tasapainossa.
Vaikka läheisten hoiva on arvokasta ja merkityksellistä, sitä ei saa sälyttää yksin perheiden harteille, koska nyky-yhteiskunnassa ihmiset elävät pidempään, tekevät töitä yhä vanhemmiksi ja perhesuhteet ovat monimuotoistuneet. Julkisen sektorin tehtävänä on tukea läheisten hoivavastuuta esimerkiksi joustavilla palveluilla, omaishoidon tuella ja työelämän ratkaisuilla, jotka mahdollistavat perheen ja työn yhteensovittamisen.
Ihmisten omaa vastuuta mm. terveistä elämäntavoista on tärkeää vahvistaa. Paraskaan yksittäinen hoitotoimenpide ei voi kestävällä tavalla korjata mm. epäterveellisen ravinnon, liikunnan ja luontoyhteyden puutteen, arjen epäaktiivisuuden, sosiaalisten suhteiden haasteiden tai esimerkiksi työelämän vaikutuksia. Sotepalveluissa voidaan kannustaa ja ohjata vahvempaan oman vastuun kantamiseen yksilön elämän, terveyden ja hyvinvoinnin parantamisesta, sekä sillä, että palveluista peritään kohtuullisia maksuja eikä kaikkea saa ilmaiseksi rajattomasti. Tarvittaessa tulee olla sopiva maksukatto esim. monisairaille ikäihmisille.
Iltalehden vaalikone sananvapaudesta Suomessa
Sananvapaus ja avoin keskustelu ovat demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. Jokaisella on kuitenkin 100% vastuu omasta tavastaan viestiä ja on oltava kykyä säädellä omaa tunnetilaansa osana vuorovaikutusta. Kun keskusteluilmapiiri kiristyy ja tuntuu siltä, että ”mitään ei saa enää sanoa”, tärkeintä ei ole pelkästään vaatia itselleen sananvapautta, vaan myös kehittää omia taitoja kohdata haastavia tilanteita rauhallisesti ja rakentavasti.
Jokainen meistä voi kehittää omaa tunteiden johtamisen taitoaan. Jos keskustelu herättää pelkoa, epävarmuutta tai ärtymystä, on hyvä pysähtyä hetkeksi ja tarkastella omaa reaktiotaan. Kun pystymme rauhoittamaan itseämme ja säilyttämään sisäisen vakauden, se välittyy myös ulospäin hermostojemme kautta. Tämä vakautta ja rauhaa huokuva läsnäolo tekee keskustelusta vaikuttavampaa kuin kovaääninen vastakkainasettelu, jossa kumpikin osapuoli pyrkii vain voittamaan toisen. Hyökkäys ei ole paras puolustus – sisäisen turvan tunteen vahvistaminen on.
Kun jokaisen sivuhuudon kohdalla ei horjahda turhanpäiten, vaan pystyy pitämään itsensä vakaana, se vaikuttaa myös ympäristöön – siihen sivusta huutelijaankin. Vakaa ihminen luo turvallisuutta ympärilleen ja pystyy ohjaamaan keskustelua rakentavaan suuntaan ilman, että voimakkaat mielipiteet ja tunteet estävät asioiden käsittelyä. Se ei tarkoita ylenpalttista pehmoilua pelon vuoksi, vaan tarvittaessa vahvaa vankkumattomuutta. Tunteiden johtaminen on taito, jota voi harjoitella ja vahvistaa – ja se on ratkaisevan tärkeää erityisesti silloin, kun yhteiskunnallinen keskustelu kuumenee.
Sananvapaus ei tarkoita sitä, että kaiken voi sanoa miten tahansa ilman seurauksia, mutta se ei myöskään tarkoita sitä, että vaikeista asioista pitäisi vaieta tai ei saisi tuoda eriävää, kriittistä näkemystään esille ilman, että joutuu someroviolla muiden lynkkaamaksi. Oikeanlainen sananvapaus ja keskustelukulttuuri rakentuvat sekä kyvystä ilmaista itseään selkeästi että taidosta vastaanottaa toisten näkökulmia ilman tarpeetonta ylipuolustautumista tai hyökkäystä.
Sinulla on oikeus sanoa mitä ajattelet. Ja kun uskallat niin tehdä, vaikka pelkäät muiden kritiikkiä ja väärinymmärretyksi tulemista, tosiasiassa lahjoitat pienen palan rohkeutta myös lähimmäisellesi, joka ei myöskään uskaltaisi puhua ilman sinun esimerkkiä.
Iltalehden vaalikone lihan syönnin vähentämisestä
Espoon ruokapalveluissa on panostettava puhtaaseen, ravitsevaan ja luonnolliseen ruokaan, joka tukee fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä auttaa tasoittamaan myös sosiaalista levottomuutta. Kasviksia tulee lisätä paljon jokaiselle aterialle kaikille sekasyöjillekin, mutta ei pidä siirtyä pelkkään kasvisruokaan.
Iltalehden vaalikone kouluväkivallasta
Sekä fyysiselle että henkiselle väkivallalle tulee olla nollatoleranssi jokaikisessä koulussa. Koulujen oppimisympäristön tulee tukea jokaisen lapsen keskittymistä, oppimista, turvallisuutta ja hyvinvointia. Koulurauhan perusedellytykset on varmistettava koko kouluyhteisössä selkeällä johtamisella ja riittävillä tukitoimilla.
Auktoriteettien kunnioittaminen ja toisten arvostaminen ovat olennaisia taitoja yhteiskunnan toimivuudelle, mutta yhtä lailla liiallinen auktoriteettien pelko estää itseohjautuvuuden, perinteisiä asetelmia positiivisesti kehittävän luovuuden sekä rohkeamman innovoinnin, jotka ovat erittäin tärkeitä taitoja sekä yksilön oman hyvinvoinnin kannalta että yhteiskunnallisesti mm. työelämässä ja yrittäjyydessä. Kuitenkin käytöstavat ja muiden kunnioittaminen ovat tärkeitä arvoja niin lapsille kuin aikuisillekin mm. somessa.
Häiriökäyttäytymiseen tarvitaan nopeaa tukea ja ohjausta ennen kuin ongelmat kasvavat. Liian suuret ryhmät kuormittavat sekä oppilaita että opettajia, heikentävät yksilöllistä ohjausta ja voivat lisätä levottomuutta. Espoossa on tärkeää asettaa opetusryhmille yläraja, jotta koulurauha ja opetuksen laatu turvataan.
Samalla on varmistettava, että selkeät säännöt ja yhteiset käytännöt tukevat koulurauhaa. Opettajien ei tule joutua neuvottelemaan erikseen jokaisen oppilaan tai vanhemman kanssa siitä, mitä peruskoulussa voidaan edellyttää käytöstavoissa tai työrauhassa. Pienryhmät ovat tarpeellisia oppimisen erityistarpeisiin, mutta niitä ei tule käyttää ainoana ratkaisuna yleiseen levottomuuteen.
Lastensuojelun, poliisin ja opettajien yhteistyötä on tiivistettävä. Lasten tulee uskaltaa käydä koulussa ja kulkea koulumatkansa turvallisesti. Koulukiusatun ei tule joutua vaihtamaan koulua, vaan koulukiusaajalle tulee olla selkeät seuraukset. Väkivallan tekijöille tai väkivallalla uhittelijoille ja mm. vaatteiden ym. varastajille ym. kiristäjille tulee olla myös kovemmat rangaistukset. Vaikka nuorten aivot ovatkin vielä teini-iässä voimakkaassa kehityksen vaiheessa, ei meidän aikuistenkaan tule olla liian sinisilmäisiä ja luulla, etteikö teini tietäisi mitä tekee.
Aikuisten tehtävä on opettaa säännöt ja käytöstavat – jos ei kotona niin ole tehty, nuori tulee laittaa ruotuun koulun, viranomaisten ja mm. naapureiden toimesta. Meillä on yhteinen vastuu turvallisesta Espoosta jokaiselle lapselle, nuorelle, heidän vanhemmille ja ikäihmisille.
Ongelmanuori tarvitsee apua, joten muistetaan vanha viisaus: Koko kylä kasvattaa.
Iltalehden vaalikone Espoon pienydinvoimaloista
Espoon on tärkeää kartoittaa kaikki päästöttömät energiaratkaisut, ja pienydinvoima voi olla yksi osa tulevaisuuden kestävää ja luotettavaa energiantuotantoa. Espoo kasvaa nopeasti, ja energiantarve sen mukana. Espoon vihreän siirtymän tavoitteet edellyttävät vähäpäästöistä ja luotettavaa eli mm. sään aurinkoisuudesta tai tuulen vaihteluista riippumatonta energiantuotantoa. Pienydinvoimalat ovat joustavasti skaalautuvia ja niitä voidaan sijoittaa lähelle kulutuskeskittymiä ilman suuria siirtohäviöitä. Espoon omat pienydinvoimalat auttaisivat pitämään energian hinnat paremmin ennustettavina ja vakauttaisivat energiaomavaraisuuttamme, kun emme olisi niin alttiita globaaleille energiakriiseille. Turvataksemme tulevaisuudessa sekä lastenlastemme puhtaan elinympäristön että taloutemme, energiantuotannon on oltava ympäristöystävällistä, vakaata ja kustannustehokasta. Myös pienydinvoiman mahdollisuudet kannattaa kunnolla tutkia osana Espoon pitkän aikavälin energiastrategiaa.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän lisäämisestä Espoossa
Tilastokeskuksen mukaan Espoossa kotikieli on muu kuin kotimainen kieli jo lähes joka kolmannella lapsella eli suhteellisesti yli tuplasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin ikäryhmissä 0-9v. Tämä aiheuttaa suuria haasteita mm. varhaiskasvatuksen ja peruskoulun onnistumisessa laadukkaasti ja turvallisesti. Ja syntyvyystilastojen mukaan ulkomaalaistaustaisten % osuus tulee kasvamaan entisestään.
Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu hoitoalan työvoimapulaan, mutta hoidon turvallisuuden, luotettavan asiakasviestinnän ja muidenkin työntekijöiden työssäjaksamisen vuoksi on varmistettava, että koko hoitohenkilökunnalla on hyvän ammattitaidon lisäksi myös kunnollinen suomen kielen taito ennen työn aloittamista. Sote-alan houkuttelevuutta suomalaistenkin keskuudessa on parannettava, jotta tärkeät peruspalvelumme eivät jää vain ulkomaalaistaustaisten varaan.
Vaikka kielten ja kulttuurien moninaisuus on rikkaus, ja tarvitsemme Espooseen ulkomaisia osaajia, on hyväksyttävä nyt se fakta, että kotouttaminen on toiminnallinen ja taloudellinen haaste. Tämä korostuu nyt Espoossa jopa enemmän kuin mm. Helsingissä. Tämäkin haaste on voitettavissa, mutta muutosta tarvitaan siihen, mihin kaupunkeihin pakolaisia ohjataan. Keskittymisen ja segregaation haitat alkavat jo näkyä Espoon kaupunkikeskuksissa.
Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita tulee ohjata muuallekin kuin Espooseen ja kasvukeskuksiin. Maahanmuuttajien kunnon integroituminen edellyttää suurempia resursseja varhaiskasvatuksessa, kouluissa, sote- ym palveluissa, joten niiden järjestämistä ei voida vaatia näin suuressa määrin vain espoolaisilta.
Espoon tulee satsata yhteisöllisyyteen, maahanmuuttajien kotouttamiseen, parempiin oppimistuloksiin ja työllistymiseen, sekä syrjäytymisen ja katujengikulttuurin estämiseen. On tärkeää, että kotoutuminen onnistuu nopeasti ja mm. koulu- ja työelämässä tarvittavat taidot, kuten kielitaito, ovat hyvät. Espoon tulee edistää vahvaa ja nopeaa integraatiota myös demokraattisen, tasa-arvoisen kulttuurimme tapojen opetuksella, sekä miesten että naisten työllistymisen tukemisella, ja lasten koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien varmistamisella.
Eri asuinalueiden eriytymistä on ennaltaehkäistävä kaavoituksen ja palveluiden hyvällä suunnittelulla, jotta Espoo on turvallinen, viihtyisä ja terveeseen, aktiiviseen arkeen kannustava kaupunki. Silloin kulttuureiden ja kielten kirjosta saadaan Espooseenkin elinvoimaa, mutta kestävä kehitys edellyttää nyt määrätietoisempaa johtajuutta.
Iltalehti: kulttuurista säästökohteena
Meillä on nyt ensisijaiset perustarpeet, mm. kansanterveys ja koulujen turvallisuus saatava kuntoon. Kansanterveyden edistämiseksi tarvitaan myös aivan perustekemisen eli arkisten elämäntapojen kuntoon laittamista. Vaikka rakastan monenlaisia kulttuuritapahtumia ja tiedän niiden vahvan merkityksen mm. psyykkiselle hyvinvoinnille, silti nyt tässä nykyisessä, yhä kasvavien elintapasairauksien aikakaudella meidän on panostettava mm. laadukkaampaan kouluruokaan ja paljon runsaampaan liikuntaan. Muuten sote-palvelut sekä mm. kouluissa lapset, nuoret ja opettajat kuormittuvat jatkossa vieläkin enemmän, mikä johtaa entistäkin suurempaan julkisen talouden ongelmaan kulttuurinkin kustannuksella.
Hengen ja ruumiin kulttuurit eivät ole toistensa vastakohtia, vaan molempia tarvitaan kasvavan ja voimakkaasti kansainvälistyvän Espoon asukkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden parantamiseksi. Lisääntyneiden elämäntapasairauksien vuoksi kaikkien suomalaisten on nyt fokusoitava enemmän liikkumiseen niin varhaiskasvatuksessa, kouluissa, osana terveydenhoitoa ja myös vapaa-ajalla.
Terveet elämäntavat ja riittävä liikunta edistävät fyysisen kunnon lisäksi tutkitusti myös mielenterveyttä, työssäjaksamista ja koululaisten keskittymiskykyä, kun stressiä ja levottomuutta saa purettua kehosta ja hermostosta mahdollisimman aktiivisen ja monipuolisen liikkumisen avulla. Ryhmäliikunta parantaa myös yhteisöllisyyttä, johon tulee panostaa erityisesti nyt kasvavassa ja nopeasti kansainvälistyvässä Espoossa. Kaikkien kaupunkilaisten turvallisuuttakin lisää se, kun syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saadaan kaduilta, ostoskeskuksista ja nuorisojengeistä tervehenkisen joukkueurheilun pariin. Urheilussa onnistumiset vahvistavat huonosta opiskelumotivaatiosta kärsivän nuoren itseluottamusta ja aktiivisempaa yrittämistä myös koulussa ja työelämässä.
Vaikka kulttuurilla on myös paljon tärkeitä vaikutuksia, joita tarvitsemme, meidän on nyt tässä taloustilanteessa huolehdittava perusasioiden kuntoon laittamisesta ensin. Kulttuurinkin edistämiseksi voimme painottaa enemmän yhteisöllisyyttä ja mm. maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten ryhmäytymistä edistäviä kulttuurihankkeita.
Iltalehden vaalikone korkeiden talojen rakentamisesta
Molempia tarvitaan. Pientalo- ja kerrostalorakentamisen suhde tulee arvioida aluekohtaisesti niin, että Espooseen jää monipuolisia asumisvaihtoehtoja eivätkä kaupunkikeskuksetkaan slummiudu. Eri elämäntilanteissa espoolaiset haluavat erilaisia asumisratkaisuja. On luonnollista, että ihmiset kulkeutuvat työmahdollisuuksien ja palvelujen perässä maalta kaupunkeihin ja kaupunkien sisällä niiden keskuksiin. On kuitenkin tärkeää, että kaupungeissakin pidetään lähiluonto läsnä myös kaupunkikeskuksissa, eikä Espooseen tule epäterveitä betonibunkkerikeskittymiä. Espoota tulee kehittää toimivana kokonaisuutena myös kasvukeskusten ulkopuolella ja julkisen liikenteen yhteyksiä helpottaa. Vehreää lähiluontoa tarvitaan kaupunkikeskuksiin lisäämään terveyttä, hyvinvointia, viihtyvyyttä ja turvallisuutta.
Eri sukupuolille erillisten uimahallivuorojen lisääminen Espoossa
Suomessa tasa-arvon lähtökohtana on, että julkiset tilat ja palvelut ovat kaikille avoimia, eikä sukupuolen perusteella tehtävä erottelu ole ensisijainen ratkaisu yhteiskunnallisiin haasteisiin. Naisten erilliset uimahallivuorot voivat olla hyödyllisiä joissain erityistapauksissa, kuten esimerkiksi terveyssyistä, uskonnollisten tai kulttuuristen rajoitteiden vuoksi tai naisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuitenkin pysyvä erottelu johtaa pidemmällä aikavälillä vastakkainasetteluun ja eristäytymiseen sen sijaan, että se edistäisi integraatiota, yhteisöllisyyttä sekä eri sukupuolten välistä tasa-arvoa ja turvallisuutta.
Yksittäinen parin tunnin lisävuoro kerran viikossa uimahallin ylimääräisenä aukioloaikana on hyväksyttävää eikä vielä kustannuksiltaan mahdottoman kallista. Mutta tasapuolisuuden nimissä silloin pitäisi olla myös erilliset uimavuorot miehille ja muunsukupuolisille. Erillisten vuorojen järjestämistä tulee välttää ja pikemminkin enemmän panostaa uimahallien, kuten muidenkin julkisten tilojen, turvallisuuden parantamiseen niin, että jokainen voi tuntea olonsa mukavaksi yhteisissä tiloissa. Suomessa ihmisten pitää pystyä tulla toimeen ja saada tuntea itsensä hyväksytyksi sellaisena kuin on myös esim. uima-asussa eikä niin, että meidän pitäisi eriyttää ihmisiä eli käytännössä luoda epätasa-arvoa ja sallia turvattomuuden jatkuminen.
Jos esimerkiksi tiettyjen väestöryhmien kulttuuriset tai uskonnolliset näkemykset estävät naisia liikkumasta julkisissa tiloissa vapaasti kaikkien suomalaisten keskuudessa sukupuolesta riippumatta, ratkaisun tulee olla ensisijaisesti näiden naisten oikeuksien ja vapauksien tukeminen suomalaisessa demokraattisessa, tasa-arvoisessa yhteiskunnassa – ei eriyttämisen normalisoiminen. Tasa-arvon tulee tarkoittaa mahdollisuuksien lisäämistä kaikille, ei uusien rajoitusten asettamista eri ryhmien välille.
Suomessa ollaan tehty paljon työtä tasa-arvon eteen ja meille on itsestäänselvyys se, että liikumme vapaasti miesten keskuudessa ja olemme keskenämme tasa-arvoisia (vaikka siinäkin vielä on toki työtä tehtävänä). Suomessa ei pidä taantua menneisyyteen, jossa eri sukupuolten pitäisi olla erikseen, jotta nainen saisi olla turvassa. Naisella pitää olla 100% oikeus olla turvassa ja arvostettu kaikissa julkisissa tiloissa. Jos nainen tai esim. muunsukupuolinen ei koe oloaan turvalliseksi miesten seurassa, silloin se on se juurisyyongelma, joka tulee ratkaista. Muut keinot on vain ongelman ratkaisun välttelyä.
Espoon pyöräteiden kehittäminen vs autoilu
Espoon liikennejärjestelmässä on tärkeää tasapainottaa eri liikkumismuodot niin, että sekä autoilijat, pyöräilijät, kävelijät että joukkoliikenteen käyttäjät voivat liikkua sujuvasti ja turvallisesti. Pyöräilyn edistäminen on erittäin tärkeää ja julkisen liikenteen kehittämisen ohella se helpottaa autoilijoidenkin ruuhkassa istumista. On kuitenkin muistettava, että laajassa Espoossa monille asukkaille ja yrittäjille auto on edelleen välttämätön.
Pyöräteiden kehittäminen on järkevää etenkin koulujen, työpaikkojen, harrastuspaikkojen ja palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi, mutta se ei voi tapahtua autoilun kustannuksella silloin, kun autolla liikkuminen on ainoa realistinen vaihtoehto. Espoossa moni asuu alueilla, joissa joukkoliikenne ei tarjoa riittävää vaihtoehtoa työmatkoille, ja siksi autoteiden sujuvuudesta on pidettävä huolta.
Paras ratkaisu on kokonaisvaltainen liikennesuunnittelu, jossa huomioidaan eri kulkutapojen yhteensovittaminen. Pyöräily ja joukkoliikenne voivat vähentää autoilun tarvetta monilla alueilla, mutta myös suurten pääväylien ja liityntäyhteyksien toimivuus on varmistettava niin, että liikenne toimii kaikille.
Asuinalueiden eriytyminen varallisuuden ja etnisyyden perusteella
Espoon tulee kehittyä tasapainoisesti niin, että kaikilla asuinalueilla on monipuolisesti erilaisia asumisratkaisuja ja palveluja, jotta alueet eivät eriydy liikaa varallisuuden tai etnisen taustan perusteella. Segregaation ehkäiseminen tukee kaupungin yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja palveluiden tasapuolista kehitystä. Kaavoituksessa on tärkeää varmistaa, että esim. vuokra-asuntoja ei keskitetä liikaa, alueita ei rakenneta yksipuolisesti vain tietynlaisille asukkaille eikä kasvukeskuksistakaan tule vain betonibunkkereiden keskittymää. Koulujen tasapuolinen kehittäminen ja suomen kielen opetuksen lisääminen myös maahanmuuttajaperheiden vanhemmille ovat keinoja ehkäistä alueellista eriytymistä. On kuitenkin täysin luonnollista, että Espoossa saa jatkossakin olla alueita, joissa asuminen on kalliimpaa kuin toisilla alueilla eikä kaikilla ole varaa merenranta-asuntoon. Kuitenkin joissain maissa, joissa asuinalueet ovat eriytyneet liikaa, rikkaat joutuvat rikollisuuden pelosta aitaamaan itsensä korkeiden muurien taakse eikä sellainen luo hyvinvointia kenellekään. Kun Espoota rakennetaan tasapainoisesti, se edistää kaupunkimme vetovoimaa ja turvallisuutta myös kalliimmilla asuinalueilla.
Painotetun opetuksen, mm. musiikkiluokkien, lopettamisesta
Painotettu opetus mahdollistaa oppilaille syventymisen omiin kiinnostuksenkohteisiinsa ja vahvuuksiinsa. Tämä ei ole eriarvoistavaa, vaan pikemminkin kannustaa monipuoliseen kehitykseen ja tarjoaa mahdollisuuksia kaikille. Lapsen ja nuoren hyvinvointi paranee, kun hän saa antaa parastaan omilla vahvuuksillaan ja hän saa kehittyä omissa kiinnostuksenkohteissaan eikä häntä pakoteta olemaan muiden kopio. Sen sijaan, että painotettua opetusta vähennettäisiin, on huolehdittava siitä, että se on kaikkien saatavilla eikä painotuksiin pääseminen ole kiinni perheen varallisuudesta tai asuinpaikasta. Koulujen eriytymiseen on puututtava ensisijaisesti parantamalla peruskoulujen laatua ja resursointia, ei karsimalla erilaisia oppimismahdollisuuksia. Tasa-arvoisuus ei tarkoita tasapäistämistä.
Siinä olivat Iltalehden vaalikoneen 30 vastaustani alue- ja kuntavaaleissa, ole hyvä!
Minun pääteemani näissä alue- ja kuntavaaleissa ovat Terveys ja hyvinvointi, Työ, Turvallisuus ja Tiedolla johtaminen. Olen terapeutti, mielenterveyden taitojen valmentaja ja työhyvinvoinnin johtamisen kouluttaja-yrittäjä, jolla on pitkä ura johtajana. Voit tutustua tarkemmin monipuoliseen koulutus- ja kokemustaustaani ja saamiini valmennuspalautteisiin.
Voit myös palata Länsiväylän alue- ja kuntavaalikoneen kysymyksiin näistä painikkeista:
