Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone kuntavaaleihin (Espoo) ja aluevaaleihin (Länsi-Uusimaa) julkaistiin 5.3.2025. Saat nyt helposti luettua kaikki vastaukseni tästä, ole hyvä!
Arvostatko sinäkin terveyttä ja hyvinvointia, parempaa työelämää sekä turvallisuutta mm. kouluissa ja kaduilla? Mainiota – niin minäkin!
Olen terapeutti, mielenterveyden taitojen valmentaja ja työhyvinvoinnin johtamisen kouluttaja-yrittäjä, jolla on pitkä ura johtajana. Voit tutustua tarkemmin monipuoliseen koulutus- ja kokemustaustaani ja saamiini valmennuspalautteisiin.
Alue- ja kuntavaaleissa tärkeiden aiheiden kannalta tarvittaviin perusvahvuuksiini kuuluu mm.:
- KOKONAISVALTAISEN hyvinvoinnin ja inhimillisen arjen ymmärtäminen (terapeutti, mielenterveyden taitojen kouluttaja, 3 lapsen/teinin äiti).
- TODELLISEN työelämän ja yritystoiminnan tunteminen (työhyvinvoinnin johtamisen valmentaja, kokenut johtaja, yrittäjä)
- HYVÄN hallinnon ja talouden osaaminen (HHJ, KTM, KHT, CFO, VP)
Terveyttä + Turvallisuutta + Työtä + Tiedolla johtaen
- TERVEYS JA HYVINVOINTI: Henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen inhimillisenä kokonaisuutena ja aktiivisemmassa yhteistyössä kaupungin moniammatillisten osaajien ja hyvinvointialueen palvelualueiden kanssa.
- TURVALLISUUS: Turvallisuus palvelujen saannissa ja vaikuttavuudessa sekä mm. kaduilla, kouluissa ja julkisen hallinnon työntekijöiden työolosuhteissa.
- TYÖ: Työelämän vahvempi elinvoima, joka edistää niin yritysten, työntekijöiden kuin elinympäristömmekin hyvinvointia sekä parantaa eri asukasryhmien yhteisöllisempää aktiivisuutta kestävän hyvinvoinnin luomiseksi meille kaikille.
- TIEDOLLA JOHTAMINEN: Hyvä hallinto ja kokonaistaloudellinen järkijohtaminen.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone aluevaaleissa 2025
Suomen edellinen hallitus päätti hyvinvointialueiden määräksi 21+Helsinki, vaikka ehdotus oli 5, 9 tai 12. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme ei voi vaikuttaa valtion määräämän budjetin kokoon, mutta voimme vaikuttaa rahan ja työntekijöiden kohdistamiseen monien sote-palveluiden ja pelastustoimen kesken.
HS/IS Aluevaalikone: Kysymys 1/60 lähiterveysasemista ja keskittämisestä
Vaalikoneväittämä: ”Jos valittavana on lähiterveysaseman säilyttäminen tai palveluiden keskittäminen isompaan yksikköön, keskittäminen on parempi vaihtoehto.”
Vastaukseni: Ei samaa eikä eri mieltä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella peruspalvelujen tulee olla helposti saavutettavissa. Palveluiden nopeutta ja kattavuutta voidaan parantaa liikkuvilla palveluilla ja etävastaanotoilla, mutta lisäksi on varmistettava palvelujen helppo saavutettavuus myös mm. ikäihmisille eri alueilla. Tärkeintä on, että apua saa nopeasti ja palvelu on oikeasti vaikuttavaa eikä asiakasta pallotella luukulta toiselle, jonosta jonoon. Sijaintipäätösten on oltava tasapainoisia ottaen huomioon laajan hyvinvointialueemme alueelliset tarpeet. On viisaampaa investoida palvelun nopeuteen ja laatuun kuin useisiin rakennuksiin, koska myös liikkuvat palvelut ja etätapaamiset ovat tutkitusti erittäin hyödyllisiä tavanomaisimpiin tarpeisiin, mm. reseptiuusimisiin. Kiireellinen ensihoito tulee saada nopeasti.
HS/IS Aluevaalikoneen kysymys 2/60 mielenterveyspalveluista
Vaalikoneväittämä: ”Mielenterveyspalveluihin pitää laittaa lisää rahaa, vaikka se olisi pois muualta.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Ennaltaehkäiseviin ja varhaisen vaiheen palveluihin panostaminen säästää sekä inhimillistä kärsimystä että yhteiskunnan varoja pitkällä aikavälillä. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden lisäksi niiden tosiasiallinen vaikuttavuus on tärkeää yksilön inhimilliselle hyvinvoinnille ja mm. koulussa tai työssä jaksamiselle eli myös kokonaistaloudellisesta näkökulmasta yhteiskuntamme tulevaisuudelle. Mielenterveyspalveluissa tulee vahvemmin panostaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiin. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Erityisesti lasten ja nuorten nopea pääsy matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin on varmistettava esim. lisäämällä koulupsykologien ja -kuraattorien resursseja sekä laajentamalla walk-in-terapiaa ja chat-/etävastaanottoja.
Hesarin ja Ilta-Sanomien vaalikone 3/60 pelastustoimen turvaamisesta
Vaalikoneväittämä: ”Pelastustoimen budjetti on turvattava leikkauksilta, vaikka se tarkoittaisi sote-palveluiden rahoituksen vähentämistä.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Pelastustoimen tehtävät ovat kriittisiä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan turvallisuudelle. Pelastustoimi on yhteiskunnan perustoiminto, jonka on toimittava luotettavasti ja tehokkaasti kaikissa tilanteissa. Viiveet akuuteissa tilanteissa voivat johtaa vakaviin seurauksiin. Pelastajien koulutustasosta tinkiminen ei ole kestävä ratkaisu työvoimapulaan, sillä tehtävät vaativat vankkaa ammattiosaamista ja fyysistä toimintakykyä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme ja kaikkien kuntien kokonaistaloudellisuuden parantamiseksi on tärkeää myös tiedon välittäminen eteenpäin aktiivisesti ja vaikuttava moniammatillinen yhteistyö. Yhteisen hyvinvointialueemme ja myös kuntiemme rakenteiden ja mm. tiedonvälitysjärjestelmien tulee tukea kokonaisvaltaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.
HS/IS Aluevaalikone 4/60 akuutista vs ennaltaehkäisevästä sote-palvelusta
Vaalikoneväittämä: ”Rahaa ja työntekijöitä pitää siirtää sairaaloista enemmän perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Ennaltaehkäisy on sekä inhimillisestä että kokonaistaloudellisesta näkökulmasta järkevämpää, joten painotusta tulee maltillisesti edeten siirtää enemmän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen kuin vain sairauksien hoitoon. Pelkästään resurssien siirtämisiä olennaisempaa on kokonaisvaltaisempi näkökulma terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen monipuolisiin keinoihin, arjen toimintatapojen kehittäminen, työntekijöiden motivoinnin ja johtamisen parantaminen, turhan byrokratian karsiminen ja sujuvampi yhteistyö perus- ja erikoissairaanhoidon välillä. Myös esimerkiksi omalääkärimalli tulee ottaa käyttöön kaikille hyvinvointialueellamme, jolloin haasteisiin huomataan reagoida ja ratkaista ongelmat varhaisessa vaiheessa.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 5/60 lastensuojelusta
Vaalikoneväittämä: ”Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten palveluita pitäisi siirtää yrityksiltä enemmän julkisen puolen hoidettavaksi.”
Vastaukseni: Ei samaa eikä eri mieltä. Hyvinvointialueiden tulee varmistaa, että jokaiselle lapselle löytyy hänen tarpeisiinsa sopivin ratkaisu. Laadukkaasti johdettu, kodinomaisesti viihtyisä ja turvallinen yksikkö on lapselle ja nuorelle parempi kuin laitosmainen hoivapaikka. Myös perhehoidon kehittäminen on tärkeää. Julkinen hallinto ei voi ulkoistaa vastuutaan eikä myöskään julkisten palvelujen ulkoistamista ole järkevää pelätä pelkän periaatteen vuoksi ideologisista syistä. Silloin kun palvelun yksityistäminen on järkevää, hankitun palvelun laatua on myös valvottava aktiivisesti. Sokeasti ei voi luottaa, että kuka tahansa suuri tai pieni palveluntarjoaja toimii laadukkaasti sovitulla tavalla – olipa toimija julkisen tai yksityisen sektorin edustaja. Julkisten palvelujen ja yksityistämisen tasapaino on tärkeää.
HS/IS Aluevaalikone 6/60 vanhustenhoidosta
Vaalikoneväittämä: ”Vanhustenhuollossa täytyy suosia kotihoitoa ja yhteisöllistä asumista ympärivuorokautisen hoivan sijaan, jotta kustannusten nousua saadaan hillittyä.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Ikäihmisten palveluissa on turvattava sekä laadukas kotihoito että riittävä määrä ympärivuorokautisen hoivan paikkoja. Jokaisen ikäihmisen tilanne on yksilöllinen. Yhteisöllinen palveluasuminen ja kotihoito ovat monille toivottu ratkaisu. Laadukasta ja luotettavaa ympärivuorokautista hoivaa on oltava saatavilla riittävästi niille, jotka sitä tarvitsevat. Hoitomuodosta riippumatta vanhusten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia tulee parantaa olennaisesti. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä, ja myös luonnossa ulkoilulla on paljon terveyttä ja psykofyysistä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.
Hesarin ja Ilta-Sanomien vaalikone 7/60 ulkomaisista sote-työntekijöistä
Vaalikoneväittämä: ”Ulkomaisten hoitajien tuloa töihin Suomeen on helpotettava työvoimapulan lievittämiseksi.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu hoitoalan työvoimapulaan, mutta hoidon turvallisuuden, luotettavan asiakasviestinnän ja muidenkin työntekijöiden työssäjaksamisen vuoksi on varmistettava, että koko hoitohenkilökunnalla on hyvän ammattitaidon lisäksi myös kunnollinen suomen kielen taito ennen työn aloittamista. Sote-alan houkuttelevuutta suomalaistenkin keskuudessa on parannettava, jotta tärkeät peruspalvelumme eivät jää vain ulkomaalaistaustaisten varaan.
8/60 sote-hyvinvointialueiden yhdistämisestä
Vaalikoneväittämä: ”Hyvinvointialueita on liikaa, joten niitä pitää yhdistää.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Hyvinvointialueiden määrää on syytä arvioida kriittisesti. Budjetin tulisi kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon. Joillain hyvinvointialueilla voi olla vaikeuksia tuottaa palveluita riittävällä laadulla ja kustannustehokkaasti, joten alueiden yhdistäminen voisi olla yksi mahdollisuus. Hallinnon rakenteelliset muutokset eivät riitä, vaan palveluiden johtamista ja toimintamalleja on kehitettävä. Alueiden yhdistämisen on perustuttava tarkkaan arvioon siitä, miten se vaikuttaa palveluiden laatuun ja saatavuuteen eri alueilla. Tärkeintä on uudistaa toimintatapoja aktiivisesti ja ottaa asiakkaana oleva ihminen huomioon kokonaisuutena, jonka fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Silloin sote-palvelut ovat myös vaikuttavia ja kokonaistaloudellisia.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 9/60 sote-palvelujen karsimisesta
Vaalikoneväittämä: ”Eduskunnan pitää karsia hyvinvointialueiden tehtäviä, jotta kaikkein tärkeimpiin palveluihin on varaa.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Taloudellisten haasteiden ratkaiseminen vaatii uudenlaisia toimintamalleja ilman byrokratiaa ja hallintorajojen välistä yhteistyötä, jotta resurssit saadaan kohdennettua oikein ja palvelut turvattua ilman että niitä vain siirrellään vastuunkantajalta toiselle. On tärkeää uudistaa toimintatapoja aktiivisesti ja ottaa asiakkaana oleva ihminen huomioon kokonaisuutena, jonka fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Esim. terveillä elämäntavoilla ja yhteisöllisellä toiminnalla voidaan vaikuttaa monenikäisten asukkaidemme terveyteen, hyvinvointiin ja mm. työkykyyn kokonaistaloudellisesti tehokkaasti. Hoidon vaikuttavuuteen auttaa myös omalääkärimalli, jolloin tuttu lääkäri hoitajaparinsa kanssa osaavat nopeammin arvioida hoitotarpeet.
HS/IS Aluevaalikone 10/60 maakuntaverosta
Vaalikoneväittämä: ”Eduskunnan pitäisi säätää laki, jolla hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Hyvinvointialueiden verotusoikeus (maakuntavero) ei ole järkevä ratkaisu, sillä se voi lisätä kokonaisveroastetta ja alueellista eriarvoistumista ilman, että palveluiden saatavuus tai vaikuttavuus paranisi. Valtion rahoitusmallia voidaan kehittää, mutta veropohjan laajentaminen ei saa tarkoittaa sitä, että kansalaisille kasataan lisää veroja ilman hallinnollisten rakenteiden ja bykokratian vähentämistä, palvelujen toimintamallien parantamista ja todellisten yksikkökustannusten läpinäkyvyyden perusteella paremmin arvioitavaa vastuullista taloudenpitoa ja hyvää johtamista. Olennaisinta ei ole se, mikä taho verot kerää ja tilittää eteenpäin sote-alueelle, vaan mitä kerätyillä verovaroilla saadaan aikaan asukkaiden fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia vaikuttavasti parantaen.
Hesarin ja Ilta-Sanomien vaalikone 11/60 terveyskeskusmaksuista
Vaalikoneväittämä: ”Länsi-Uudellamaalla peritään terveyskeskusmaksu. Siitä pitäisi luopua.”
Vastaukseni: Täysin eri mieltä Ihmisen kokonaisvaltainen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi luodaan hänen omassa päivittäisessä arjessaan. Suomen turvallisuudenkin näkökulmasta on tärkeää, että jokainen Suomessa asuva kantaa myös oman vastuunsa hyvinvoinnistaan ja yhteisestä hyvästämme. Paraskaan yksittäinen hoitotoimenpide ei voi kestävällä tavalla korjata mm. epäterveellisen ravinnon, liikunnan ja luontoyhteyden puutteen, arjen epäaktiivisuuden, sosiaalisten suhteiden haasteiden tai esim. työelämän vaikutuksia. Sotepalveluissa voidaan kannustaa ja ohjata vahvempaan oman vastuun kantamiseen yksilön elämän, terveyden ja hyvinvoinnin parantamisesta, sekä sillä, että palveluista peritään kohtuullisia maksuja eikä kaikkea saa ilmaiseksi rajattomasti. Tarvittaessa tulee olla sopiva maksukatto monisairaille.
12/60 huumeidenkäyttäjien huoneista
Vaalikoneväittämä: ”Huumeiden käyttöhuoneet pitää ottaa käyttöön, jos laki sen mahdollistaa.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Huumeidenkäytön yleistyminen on vakava ongelma, joka vaatii sekä ennaltaehkäisyä että tehokkaita hoitokeinoja. Pelkät rangaistukset eivät vähennä varsinkin pääkaupunkiseudun kasvukeskuksissa nykyisin jo täysin selvästi näkyvää huumeongelmaa, vaan meidän on panostettava varhaiseen puuttumiseen, mielenterveyspalveluihin ja kunnon hoitoon ohjaukseen. Huumeiden käytön haittoja on torjuttava mm. käyttöhuoneilla, joissa ohjataan vieroitukseen ym tuen pariin, jotta syrjäytyminen ja kalliimmat hoidot vältetään. Näin myös julkiset tilat mm. ostoskeskusten vessoissa tai lasten leikkialueilla pysyvät turvallisina eikä huumeiden käyttö rehota alueellamme. Käyttäjät on autettava irti riippuvuudestaan, ja mm. nuorten riskiä sortua huumeisiin tulee ennaltaehkäistä kaikin tavoin ennen kuin ongelma pahenee.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 13/60 HUS:n rahoitus
Vaalikoneväittämä: ”Alueeni pitäisi rahoittaa HUSia nykyistä enemmän perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kustannuksella.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Ennaltaehkäisy on sekä inhimillisestä että kokonaistaloudellisesta näkökulmasta järkevämpää, joten painotuksen tulee olla enemmän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä kuin erikoissairaanhoidossa. Pelkästään resurssien siirtämisiä olennaisempaa on kokonaisvaltaisempi näkökulma terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen monipuolisiin keinoihin, arjen toimintatapojen kehittäminen, työntekijöiden motivoinnin ja johtamisen parantaminen, turhan byrokratian karsiminen ja sujuvampi yhteistyö perus- ja erikoissairaanhoidon välillä. Myös tekoälyn hyödyntämistä tulee lisätä sekä hallinnossa että tekoäly-robotti-avusteisissa laboratorio-, röntgen- ym. analyyseissä, hoidoissa ja leikkauksissa mahdollisuuksien mukaan; niistä on jo saatu lupaavia kokemuksia myös HUS:ssa.
HS/IS Aluevaalikone 14/60 hammashuollosta
Vaalikoneväittämä: ”Länsi-Uusimaa vähensi hammashuollon palveluseteleitä, koska alueelle on tulossa omaa kapasiteettia. Tämä on oikea suunta.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Kun palvelu on kokonaistaloudellisempaa itse tuotettuna, ylimääräisiä palveluseteleitä tulee vähentää ja keskittää toimintaa omaan yksikköömme.
15/60 ilmaisista kuukautistuotteista
Vaalikoneväittämä: ”Alle 25-vuotiaille pitää tarjota maksuttomat kuukautistuotteet.”
Vastaukseni: Täysin eri mieltä. Nykyisessä taloustilanteessa meillä on kriittisempiä tarpeita kuin tarjota ilmaisia kuukautistuotteita.
Hesarin ja Ilta-Sanomien vaalikone 16/60 verojen korotuksesta
Vaalikoneväittämä: ”Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Rahoitus on turvattava hallintoa keventämällä, paremmalla moniammatillisella yhteistyöllä, hoidon jatkuvuuden myötä tehokkuuttakin lisäävällä omalääkärimallilla, etätapaamisilla, toimintamalleja tehostamalla mm. tekoälyllä, ja omaksumalla kokonaisvaltaisemmat keinot psykofyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Ennaltaehkäisyyn panostaminen vähentää kalliin korjaavan hoidon tarvetta. Lisäksi kannattaa muistaa, että sosiaaliturva rakentuu sananmukaisesti sosiaaliselle turvallisuudelle eli yhteisöllisyydelle. Sosiaalisen turvan tasoa ei kannata mitata vain rahassa, sillä turvan tunnetta ja hyvinvointia parantavaan osallisuuteen voidaan vaikuttaa muutenkin. Tarvitsemme mm. työllisyyden ja yrittäjien tukemista, jotta useampi Suomessa asuva osallistuu kulujen maksamiseen.
17/60 mm. ahkeruuteen kannustavista tuloeroista
Vaalikoneväittämä: ”Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Raha on energian vaihdon väline, joten on luonnollista, että energiankäytöstä eli mm. ylitöistä, innovaatioista, suuremmasta panoksesta tai tärkeitä kykyjä edellyttävästä työstä saa enemmän rahaa. Suomessa mahdollisuuksia tarjotaan tasa-arvoisesti yksilön perhetaustasta huolimatta ja paremman tulotason tavoittelu kannustaa tsemppaamaan ja yrittämään, mikä lisää veroeuroja julkistaloudellekin ja luo työpaikkoja. On reilua, että aktiivisuudesta ja ahkeruudella kasvatetusta osaamisesta palkitaan eikä ihmisen omaa vastuuta oman elämänsä hyvinvoinnista väheksytä, vaikka huolehdimme heikoimmista ja tuemme toisiamme kantamaan kunkin oma, kulloisenkin kantokyvyn kannalta paras korsi yhteiseen kekoon. Kaikkia Suomessa asuvia tulee kannustaa ja tukea työllistymiseen, jotta voimme auttaa toisiamme.
18/60 markkinatalouteen puuttumisesta
Vaalikoneväittämä: ”Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.”
Vastaukseni: Täysin eri mieltä. Vapaa markkinatalous toimii luonnollisesti kysynnän ja tarjonnan tasapainossa reilun kilpailun pelisäännöillä. Valtion ei kannata ylisäädellä markkinoita, vaan luoda ennustettavat ja oikeudenmukaiset raamit, joissa yksilöt ja yritykset voivat menestyä ja työllistää ihmisiä. Markkinoiden liika ohjailu johtaa epäterveisiin vinoumiin, tehottomuuteen ja kilpailukyvyn heikkenemiseen. Tietysti väärinkäytöksiin, monopolien syntymiseen, markkinahäiriöihin tai työmarkkinoiden epäterveisiin käytäntöihin, tulee puuttua. Läpinäkyvä ja johdonmukainen lainsäädäntö mahdollistaa talouskasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen, kun yrittäjien epävarmuustekijät pienenevät ja he uskaltavat ottaa riskejä mm. investoimalla ja kansainvälistymällä. Terve talous mahdollistaa huolehtimisen myös heikoimmista.
Hesarin ja Ilta-Sanomien vaalikone 19/60 sosiaaliturvan varassa elämisestä
Vaalikoneväittämä: ”Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Sosiaaliturvan varassa elävällä ei ole helppoa, vaan hänellä on ongelmia, joiden ratkaisuun hän tarvitsee apua. Vanha viisaus kehottaa meitä mieluummin opettamaan kaverimmekin kalastamaan kuin vain kantamaan kalaa hänen eteensä vuodesta toiseen. Sosiaaliturva ei toimi, jos sen saajia ei opasteta toimimaan elämänsä parantamiseksi. Rahalla ei syvemmät ongelmat ratkea. Raha on energianvaihdon väline, mutta rahalla ei ihmisen energia lisäänny. Sosiaaliturva rakentuu sananmukaisesti sosiaaliselle turvallisuudelle, jonka tasoa ei kannata mitata vain sosiaaliturvarahana, sillä hyvinvointia ja turvan tunnetta parantavaan osallisuuteen voidaan vaikuttaa muutenkin. Tarvitsemme säälin sijaan uskoa yksilöön ja muutokseen parempaa kohti. Tukiloukot pitävät paikoillaan, kun tuen pitäisi auttaa eteenpäin.
HS/IS Aluevaalikone 20/60 valtion ja kuntien yritysomistuksista
Vaalikoneväittämä: ”Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Julkinen omistus on tärkeää strategisesti tai turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeissä asioissa (mm. vesihuollossa ym. infrassa). Muuten omistusta voidaan vähentää. Valtion ja kuntien yritysomistusten myynti tulee tehdä hallitusti ja arvioiden tapauskohtaisesti, jotta varmistetaan, että myynnit eivät johda markkinahäiriöihin tai kansallisesti tärkeiden toimintojen ajautumiseen ulkomaille välikäsienkään kautta. Julkisen sektorin perustehtävä ei ole kilpailla asukkaidensa liiketoiminnan ja alueella toimivien muidenkaan yritysten kanssa, vaan mahdollistaa oikeudenmukainen, mahdollisimman ennustettavissa oleva ja suotuisa toimintaympäristö yritystoiminnalle ja työpaikkojen luomiselle.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 21/60 maahanmuutosta
Vaalikoneväittämä: ”Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.”
Vastaukseni: Ei samaa eikä eri mieltä. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan mm. kansainvälisten yritysten tarpeisiin ja sote-alan työvoimapulan vuoksi. Maahanmuutto voi vahvistaa Suomen elinvoimaa, kunhan kotoutuminen onnistuu nopeasti ja työelämässä tarvittavat taidot, kuten kielitaito, ovat hyvät. Kunnon yhteisöllisyyden rakentaminen on erittäin tärkeää. Nopeaa kotoutumista tulee edistää demokraattisen, tasa-arvoisen kulttuurimme tapojen opetuksella, sekä miesten että naisten työllistymisen tukemisella, lasten koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien varmistamisella, katuturvallisuudella ja jengiytymisen estämisellä. Asuinalueiden eriytymistä on ennaltaehkäistävä, jotta tietyt kaupunginosat eivät jää vain maahanmuuttajille. Monikulttuurisuus on rikkaus, joten myös Suomen kulttuuri ja perinteet tulee turvata: maassa maan tavalla.
22/60 kristillisyyteen perustuvasta politiikasta
Vaalikoneväittämä: ”Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.”
Vastaukseni: Ei samaa eikä eri mieltä. Poliittinen päätöksenteko tulee rakentaa kestävien arvojen, kuten vastuullisuuden, oikeudenmukaisuuden ja lähimmäisenrakkauden pohjalle, jotka eivät ole sidottuja vain yhteen uskontoon, mutta jotka kristillisessäkin perinteessä ovat keskeisiä. Julkisen hallinnon tulee olla katsomuksellisesti neutraali ja liiallista uskonnollista fanatismia tulee välttää myös meidän kristittyjen.
Hesarin ja Ilta-Sanomien vaalikone 23/60 sukupuolten moninaisuudesta
Vaalikoneväittämä: ”Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Jokaisen ihmisen yksilöllisyyttä on kunnioitettava, ja yhteiskunnan tulee kohdella kaikkia yhdenvertaisesti. Sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisun vapaus ovat osa jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta. Sote-ammattilaisten tulee ymmärtää sukupuolen moninaisuuteen liittyviä tekijöitä, ja osata auttaa inhimillisen asianmukaisesti. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokema syrjintä vaikuttaa yksilön terveyteen ja hyvinvointiin olennaisesti, joten sote-ammattilaisten kunnon koulutus auttaa siihen, että tarvittavaa tukea saa ennen kuin mm. ahdistus tai esimerkiksi lähisuhdeväkivalta aiheuttaa mielenterveyden, työkyvyn ym ongelmia. Tarvitsemme keskinäistä kunnioitusta enemmän tässäkin aiheessa.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 24/60 lasten kasvatuksesta
Vaalikoneväittämä: ”Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Auktoriteettien kunnioittaminen ja toisten arvostaminen ovat olennaisia taitoja yhteiskunnan toimivuudelle, mutta yhtä lailla liiallinen auktoriteettien pelko estää itseohjautuvuuden, perinteisiä asetelmia positiivisesti kehittävän luovuuden sekä rohkeamman innovoinnin, jotka ovat erittäin tärkeitä taitoja sekä yksilön oman hyvinvoinnin kannalta että yhteiskunnallisesti mm. työelämässä ja yrittäjyydessä. Kuitenkin käytöstavat ja muiden kunnioittaminen ovat tärkeitä arvoja niin lapsille kuin aikuisillekin mm. somessa. Koulurauhan säilyttäminen edellyttää lasten käytöstapojen lisäksi sitä, että opettaja uskaltaa lunastaa oman johtajuutensa ja sen avulla itseasiassa auttaa myös oppilaitaan oppimaan turvallisessa tilassa, jossa ei vallitse kaaos tai valtataistelut.
25/60 Suomen päästöjen vähentämisestä
Vaalikoneväittämä: ”Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Terve elinympäristö ja pienempi kemikaalikuorma ovat tärkeitä terveydelle ja hyvinvoinnille. Ympäristöstä huolehtiminen ja kannattava talouskasvu eivät ole toistensa vastakohtia, kun päätöksiä tehdään pitkäjänteisesti eikä vain hetkellisten näennäisvoittojen perässä. Kestävään kehitykseen panostamisen kannattaa ruokkia uusia innovaatioita ja yritystoimintaa, joilla voimme viedä vihreää osaamistamme kansainvälisillekin markkinoille. Enter Espoon mukaan maailmalta Espooseen saadut kansainväliset huippuosaajat arvostavat kaupunkiamme nimenomaan luontoyhteyden ja aitoon, kestävään hyvinvointiin panostamisen vuoksi. Päästöjen vähentäminen ja lähiluonnon suojelu voi siis tukea kansantalouttamme jo meidän sukupolven aikana. Ja meidän tulee jättää parempi maailma lapsenlapsillemme.
HS/IS Aluevaalikone 26/60 Suomen etujen turvaamisesta
Vaalikoneväittämä: ”Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Poliitikkojen tulee tehdä päätöksiä Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Suomen turvallisuuden ja kestävän hyvinvoinnin puolustamiseen kuuluu myös huolehtiminen maailman rauhasta ja ympäristön terveydestä kansainvälisissä sopimuksilla. Aidossa johtajuudessa tarvitaan sekä päättäväisyyttä että demokraattista päätöksentekoa kunnioittavaa otetta, jotta ratkaisut ovat kestäviä ja yhteiskunnan kokonaisetua palvelevia. Vahva johtajuus ei tarkoita sääntöjen rikkomista, vaan kykyä tehdä vaikeitakin päätöksiä rehellisesti ja oikeudenmukaisesti. Kansainvälisiinkin sääntöihin voi ja pitää vaikuttaa neuvottelemalla vahvasti, avoimesti ja pitkäjänteisesti.
27/60 ympäristö vs talouskasvu ja työllisyys
Vaalikoneväittämä: ”Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Terve elinympäristö ja pienempi kemikaalikuorma ovat tärkeitä terveydelle ja hyvinvoinnille eli myös työssä jaksamiselle ja innovatiiviselle aivotoiminnalle, joita tarvitaan myös mm. talouskasvun luomiseksi. Enter Espoon mukaan maailmalta Espooseen saadut kansainväliset huippuosaajat, jotka myös perustavat start up-yrityksiä ja luovat uusien innovaatioiden lisäksi työpaikkoja, arvostavat kaupunkiamme mm. luontoyhteyden vuoksi. Ympäristönsuojelun ja talouskasvun tulee kulkea käsi kädessä. Lähiluonnon arvostaminen tukee Suomen houkuttelevuutta myös ulkomaisille yrittäjille, jotka tuovat mukanaan työpaikkoja ja verotuloja.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 28/60 haitallisesta johtamisesta
Vaalikoneväittämä: ”Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Perusteluni olivat kuten yllä kysymyksessä 26.
29/60 koko Suomen asuttamisesta
Vaalikoneväittämä: ”Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. On tärkeää varmistaa kansallinen turvallisuus erityisesti itärajalla, huoltovarmuus ja riittävä energiantuotanto, joilla voidaan ohjata työpaikkoja tasaisemmin Suomeen. Kuitenkin taloudellisesti kestämättömän kuntarakenteen sekä mm. useiden kunnanvaltuustojen ja niiden lautakuntien ylläpitäminen ei ole ratkaisu. Kuntaliitoksia on tehtävä tarvittaessa. Jokaisen kunnan tulisi kehittää toimintaansa suosiollisemmaksi yrittäjien ja lapsiperheiden houkuttelemiseksi, mutta esim. yksittäisten vauvarahojen maksamisen sijaan kunnan vetovoimaisuutta lapsiperheiden näkökulmasta voidaan parantaa pysyvämmin panostamalla esimerkiksi työpaikkojen saatavuuteen, laadukkaisiin varhaiskasvatuspalveluihin ja kouluihin sekä elinympäristön ja viihtyisyyden kehittämiseen.
30/60 Suomen kaupungistumisesta
Vaalikoneväittämä: ”Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. On luonnollista, että ihmiset kulkeutuvat parempien työmahdollisuuksien ja palvelujen perässä kaupunkeihin. On kuitenkin tärkeää, että kaupungeissakin pidetään lähiluonto läsnä myös kaupunkikeskuksissa, eikä kaupungeista tule epäterveitä betonibunkkerikeskittymiä. Lisäksi on tärkeää varmistaa kansallinen turvallisuus erityisesti itärajalla, huoltovarmuus ja riittävä energiantuotanto, joilla voidaan ohjata työpaikkoja tasaisemmin Suomeen.
31/60 terveydenhuollon toimipisteiden määrästä
Vaalikoneväittämä: ”Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi toimipiste, josta saa terveydenhuollon palveluita.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnissa kyllä, Suomen jokaisessa pienessä kunnassa ei. Länsi-Uudellamaalla terveysasemien tulee olla helposti saavutettavissa, ja niiden palveluiden tulee olla sujuvia, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon nopeasti ilman pitkiä odotusaikoja tai tarpeetonta pompottelua. Pienemmissä kunnissa terveysasemat ovat usein keskeisiä palvelukeskittymiä, ja niiden merkitys erityisesti ikääntyvän väestön kannalta on suuri. Liikkuvat palvelut ja etävastaanotot täydentävät terveysasemaverkostoa. Hoidon jatkuvuutta ja vaikuttavuutta tulee parantaa mm. omalääkärimallilla, joka voi olla myös ammatinharjoittajamallilla toteutettu ja mahdollisesti liikkuva lääkäripalvelu tutun hoitajaparin kanssa.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 32/60 hoitotakuu 2 viikkoa
Vaalikoneväittämä: ”Kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuu pitää lyhentää 14 vuorokauteen nykyisestä kolmesta kuukaudesta.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Kiireellisessä tilanteessa hoitoon on päästävä heti, kiireettömään hoitoon 2 viikon sisällä. Monimuotoisten palvelujen on oltava saatavilla silloin, kun ihmiset niitä tarvitsevat, joten myös mm. ilta- ja viikonloppuaikojen sekä etävastaanottojen ja liikkuvien palvelujen tarjoaminen parantaa palvelujen saatavuutta. Myös digitaalisten palveluiden, kuten helpon nettiajanvarauksen ja päivystävän chatin, kehittäminen on tärkeää, jotta hoitoonpääsy nopeutuu. Etä- ja digipalvelujen lisäksi tarvitaan vastaanottoja myös kasvokkain.
HS/IS Aluevaalikone 33/60 yöpäivystyksistä
Vaalikoneväittämä: ”Yöpäivystyksistä päättäminen kuuluu omalle hyvinvointialueelleni – ei Suomen hallitukselle.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Hyvinvointialueiden tulee saada päättää yöpäivystyksistä paikallisten tarpeiden ja resurssien mukaan, koska ne tuntevat alueensa tilanteen parhaiten. Valtion tehtävä on varmistaa riittävä rahoitus ja kansallisesti yhdenmukaiset laatukriteerit.
HS/IS Aluevaalikone 34/60 palveluseteleistä
Vaalikoneväittämä: ”Palveluseteleiden käyttöä täytyy lisätä, jotta hoitojonoja saadaan lyhyemmiksi.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Julkisilla verovaroilla maksettujen palveluiden järjestämisessä keskeistä on niiden laatu, nopea saatavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus – ei palveluntuottajan juridinen muoto. Harkitut ostopalvelut ja palvelusetelit ovat yksi hyödyllinen keino purkaa hoitojonoja ja varmistaa, että asiakkaat pääsevät jonoista hoitoon. Yksityiset toimijat voivat tarjota joustavampia ratkaisuja ja vähentää julkisen sektorin kustannuspaineita, kunhan valvonta ja laadunvarmistus toimivat.
35/60 yksityisten palvelujen maksaminen verovaroilla
Vaalikoneväittämä: ”Julkisia varoja ei pidä käyttää yksityisiin terveyspalveluihin.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Julkisilla verovaroilla maksettujen palveluiden järjestämisessä keskeistä on niiden laatu, nopea saatavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus – ei palveluntuottajan juridinen muoto. Harkitut ostopalvelut ja palvelusetelit ovat yksi hyödyllinen keino purkaa hoitojonoja ja varmistaa, että asiakkaat pääsevät jonoista hoitoon. Yksityiset toimijat voivat tarjota joustavampia ratkaisuja ja vähentää julkisen sektorin kustannuspaineita, kunhan valvonta ja laadunvarmistus toimivat. Silloin kun palvelun yksityistäminen on järkevää, hankitun palvelun laatua on myös valvottava aktiivisesti. Sokeasti ei voi luottaa, että kuka tahansa palveluntarjoaja toimii laadukkaasti sovitulla tavalla. Lopputulos ratkaisee ja laatu on lunastettava sekä itse tuotetuissa että ulkoistetuissa palveluissa.
36/60 nuorten mielenterveyspalveluista
Vaalikoneväittämä: ”Alle 23-vuotiaan pitää päästä nopeammin mielenterveyspalveluiden piiriin kuin yli 23-vuotiaan.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Lasten ja nuorten nopea pääsy matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin on varmistettava esim. lisäämällä koulupsykologien ja -kuraattorien resursseja, laajentamalla walk-in-vastaanottoja ja hyödyntämällä digitaalisia palveluita täydentävänä tukena. Ennaltaehkäiseviin ja varhaisen vaiheen palveluihin panostaminen säästää sekä inhimillistä kärsimystä että yhteiskunnan varoja pitkällä aikavälillä. Mielenterveyspalveluissa tulee vahvemmin panostaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiin. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Nuorten aktivointi ja yhteisöllisyys on tärkeää.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 37/60 neuvoloiden määrästä
Vaalikoneväittämä: ”Pieniä neuvoloita ei saa lakkauttaa.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Eri puolilla Suomea tilanteet vaihtelevat. Sijaintipäätösten on oltava tasapainoisia ottaen huomioon kunkin hyvinvointialueen omat alueelliset tarpeet. Lähtökohtaisesti on viisaampaa investoida sote-palvelujen nopeuteen ja laatuun kuin useisiin rakennuksiin, koska myös liikkuvat palvelut ovat yksi mahdollisuus tuoda kiireettömät neuvolapalvelut pienillekin paikkakunnille ilman, että odottavan äidin, isän tai pienten lasten tarvitsee matkustaa liian pitkiä matkoja neuvolaan päästäkseen.
HS/IS Aluevaalikone 38/60 hammashuollosta
Vaalikoneväittämä: ”Koululaisten hammastarkastuksia pitää lisätä, vaikka se kasvattaisi hammashoidon jonoja.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Ennaltaehkäisevä suun terveydenhoito on tärkeää, sillä varhainen puuttuminen ehkäisee suurempia ja kalliimpia ongelmia myöhemmin.
39/60 nuorten ilmaisesta ehkäisystä
Vaalikoneväittämä: ”Alle 25-vuotiaille pitää tarjota maksuton ehkäisy.”
Vastaukseni: Täysin eri mieltä. Nykyisessä taloustilanteessa meillä on kriittisempiä tarpeita kuin tarjota ilmaista ehkäisyä.
HS/IS Aluevaalikone 40/60 vanhusten kotihoidosta
Vaalikoneväittämä: ”Hyvinvointialueet pakenevat vastuutaan pitämällä vanhukset liian pitkään kotihoidon piirissä.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Ikäihmisten palveluissa on turvattava sekä laadukas kotihoito että riittävä määrä ympärivuorokautisen hoivan paikkoja. Jokaisen ikäihmisen tilanne on yksilöllinen. Yhteisöllinen palveluasuminen ja kotihoito ovat monille toivottu ratkaisu. Laadukasta ja luotettavaa ympärivuorokautista hoivaa on oltava saatavilla riittävästi niille, jotka sitä tarvitsevat. Hoitopaikkapäätösten nopeuteen on panostettava. Vanhusten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia tulee parantaa olennaisesti hoitopaikasta riippumatta. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä, ja myös luonnossa ulkoilulla on paljon terveyttä ja psykofyysistä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.
41/60 vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoituksesta
Vaalikoneväittämä: ”Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen pitää olla vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohden.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Vanhusten tulee saada laadukas, inhimillinen hoiva. Myös hoiva-ammattilaisten työssäjaksamiseen on panostettava, jotta alalle saadaan työntekijöitä riittävästi väestömme vanhetessa ja hoivatarpeen lisääntyessä. Vanhusten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia tulee parantaa olennaisesti hoitopaikasta riippumatta. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä, ja myös luonnossa ulkoilulla on paljon terveyttä ja psykofyysistä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Työssäkäyvät keski-ikäisetkin joutuvat kantamaan liikaa huolta hoivakodeissa olevista vanhemmistaan, jos he eivät saa kunnon hoitoa.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 42/60 yli 65-vuotiaiden yksityisestä yleislääkäristä
Vaalikoneväittämä: ”Suomessa kokeillaan järjestelmää, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla. Käytäntö pitää ottaa pysyvästi käyttöön.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Kun kokeilu osoittautuu hyväksi, se kannattaa ottaa uudeksi toimintamalliksi. Julkisilla verovaroilla maksettujen palveluiden järjestämisessä keskeistä on niiden laatu, nopea saatavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus – ei palveluntuottajan juridinen muoto. Harkitut ostopalvelut ja palvelusetelit ovat yksi hyödyllinen keino purkaa hoitojonoja ja varmistaa, että asiakkaat pääsevät jonoista hoitoon. Yksityiset toimijat voivat tarjota joustavampia ratkaisuja ja vähentää julkisen sektorin kustannuspaineita, kunhan valvonta ja laadunvarmistus toimivat. Lisäksi hoidon jatkuvuutta ja vaikuttavuutta parantavaa omalääkärimallia voi ottaa käyttöön sekä yksityisten ammatinharjoittaja-lääkärien että julkisen terveyskeskusten lääkärien kanssa.
HS/IS Aluevaalikone 43/60 vanhusten ulkoilusta
Vaalikoneväittämä: ”Vanhuksen oikeus ulkoiluun on kirjattava lakiin.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Vanhusten tulee saada laadukas, inhimillinen hoiva. Vanhusten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia tulee parantaa olennaisesti niin kotihoidossa, palveluasumisen keskuksissa ja ympärivuorokautisessa hoivassa. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä, ja myös luonnossa ulkoilulla on paljon terveyttä ja psykofyysistä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Todennäköisesti myös joidenkin KELA-korvattujen mielialalääkkeiden käytössä voitaisiin säästää, kun perusasiat – mm. terveellinen ravinto ja liikkuminen raittiissa ulkoilmassa – olisivat ensin kunnossa. Vanhusten ulkoiluttajien ammattitaitovaatimusten ei tulisi olla niin korkeat kuin muilla sote-ammattilaisilla, joista on pulaa.
HS/IS Aluevaalikone 44/60 ulkomaalaiset sote-työntekijät
Vaalikoneväittämä: ”Hoitajia on tuotava Suomeen ulkomailta.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu hoitoalan työvoimapulaan, mutta hoidon turvallisuuden, luotettavan asiakasviestinnän ja muidenkin työntekijöiden työssäjaksamisen vuoksi on varmistettava, että koko hoitohenkilökunnalla on hyvän ammattitaidon lisäksi myös kunnollinen suomen kielen taito ennen työn aloittamista. Sote-alan houkuttelevuutta suomalaistenkin keskuudessa on parannettava, jotta tärkeät peruspalvelumme eivät jää vain ulkomaalaistaustaisten varaan.
45/60 sote-työntekijöiden suomen kielen taito
Vaalikoneväittämä: ”Lääkärin ja hoitajan on osattava suomea tai ruotsia.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu hoitoalan työvoimapulaan, mutta hoidon turvallisuuden, luotettavan asiakasviestinnän ja muidenkin työntekijöiden työssäjaksamisen vuoksi on varmistettava, että koko hoitohenkilökunnalla on hyvän ammattitaidon lisäksi myös kunnollinen suomen kielen taito ennen työn aloittamista. Sote-alan houkuttelevuutta suomalaistenkin keskuudessa on parannettava, jotta tärkeät peruspalvelumme eivät jää vain ulkomaalaistaustaisten varaan.
46/60 lääkärien sitouttaminen julkiselle puolelle
Vaalikoneväittämä: ”Lääkäri pitää velvoittaa työskentelemään julkisella puolella kahden vuoden ajan valmistumisen jälkeen.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Hyvinvointialueen tulee houkutella hyviä ammattilaisia monipuolisilla keinoilla, kuten kilpailukykyisellä palkkauksella, paremmilla työoloilla, selkeillä urapoluilla, hyvin johdetulla työyhteisöllä, toimivalla työvuorosuunnittelulla, ammatti- ja kielitaitoisilla kollegoilla. Voimme houkutella hyviä lääkäreitä julkiselle puolelle omalääkäreiksi myös ammatinharjoittajamallilla, jolloin lääkärin itsemääräämisoikeus vahvistaa hänen työmotivaatiotaan ja työssäjaksamistaan julkisissa sote-palveluissa.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 47/60 keikkalääkäreiden palkkioiden hintakatosta
Vaalikoneväittämä: ”Terveydenhuollon vuokrahenkilöstölle pitää asettaa maanlajuinen hintakatto, sillä keikkalääkäreiden palkat ovat karanneet käsistä.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Yksityistämisessä on varmistettava, että emme ajaudu vain muutaman suuren terveysjätin varaan, jolloin on vaarana menettää aidon markkinatalouden ja kilpailutuksen hyödyt. Suomessa on hyviä esimerkkejä myös siitä, kun pienillekin toimijoille annetaan aito mahdollisuus osallistua kilpailutukseen. Yhdellä kilpailutuksella ei kannata kilpailuttaa kaikkia mahdollisia palveluita, koska tällöin vain suurilla toimijoilla on mahdollisuus antaa tarjouksensa. Myös omalääkärimallin toteuttaminen ammatinharjoittajamallilla ja pienempien sote-yritysten hyödyntäminen tuovat kilpailuetua. Yksikkökustannuksiin tarvitaan täysi läpinäkyvyys, jotta toimintaa voidaan oikeasti johtaa kokonaistaloudellisesti.
48/60 pelastustoimesta valtion vs hyvinvointialueen alaisuudessa
Vaalikoneväittämä: ”Pelastustoimi jää hyvinvointialueilla sote-palveluiden varjoon, joten pelastusala pitää siirtää valtion hoidettavaksi.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Hyvinvointialueiden tulee osata turvata ja johtaa pelastustoimia myös ilman valtion holhousta. Pelastustoimen tehtävät ovat kriittisiä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan turvallisuudelle. Pelastustoimi on yhteiskunnan perustoiminto, jonka on toimittava luotettavasti ja tehokkaasti kaikissa tilanteissa. Viiveet akuuteissa tilanteissa voivat johtaa vakaviin seurauksiin. Pelastajien koulutustasosta tinkiminen ei ole kestävä ratkaisu työvoimapulaan, sillä tehtävät vaativat vankkaa ammattiosaamista ja fyysistä toimintakykyä.
49/60 pelastusalalla vaadittavasta koulutuksesta
Vaalikoneväittämä: ”Epäpätevän henkilöstön käyttö puhuttaa pelastusalalla. Kaikilta pelastajilta pitää vaatia pelastusalan tutkinto, vaikka se vaikeuttaisi työvoiman saantia.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Vaarallisissa ja nopeaa toimintaa edellyttävissä pelastustilanteissa kouluttamaton kollega voi olla enemmän haitaksi kuin avuksi. Pelastajien koulutustasosta tinkiminen ei ole kestävä ratkaisu työvoimapulaan, sillä tehtävät vaativat vankkaa ammattiosaamista ja fyysistä toimintakykyä. Pelastustoimen tehtävät ovat kriittisiä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan turvallisuudelle. Pelastustoimi on yhteiskunnan perustoiminto, jonka on toimittava luotettavasti ja tehokkaasti kaikissa tilanteissa. Viiveet akuuteissa tilanteissa voivat johtaa vakaviin seurauksiin. Koulutuksiin on panostettava.
HS/IS Aluevaalikone 50/60 maakuntaverosta
Vaalikoneväittämä: ”Hyvinvointialueiden pitää saada verotusoikeus (ns. maakuntavero) palveluiden turvaamiseksi.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Hyvinvointialueiden verotusoikeus (maakuntavero) ei ole järkevä ratkaisu, sillä se voi lisätä kokonaisveroastetta ja alueellista eriarvoistumista ilman, että palveluiden saatavuus tai vaikuttavuus paranisi. Valtion rahoitusmallia voidaan kehittää, mutta veropohjan laajentaminen ei saa tarkoittaa sitä, että kansalaisille kasataan lisää veroja ilman hallinnollisten rakenteiden ja bykokratian vähentämistä, palvelujen toimintamallien parantamista ja todellisten yksikkökustannusten läpinäkyvyyden perusteella paremmin arvioitavaa vastuullista taloudenpitoa ja hyvää johtamista. Olennaisinta ei ole se, mikä taho verot kerää ja tilittää eteenpäin sote-alueelle, vaan mitä kerätyillä verovaroilla saadaan aikaan asukkaiden fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia vaikuttavasti parantaen.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 51/60 veroprosentista
Vaalikoneväittämä: ”Kokonaisveroaste saa nousta, jotta kansalaisten terveydenhuolto voidaan turvata.”
Vastaukseni: Täysin eri mieltä. Rahoitus on turvattava hallintoa keventämällä, paremmalla moniammatillisella yhteistyöllä, hoidon jatkuvuuden myötä tehokkuuttakin lisäävällä omalääkärimallilla, etätapaamisilla, toimintamalleja tehostamalla mm. tekoälyllä, ja omaksumalla kokonaisvaltaisemmat keinot psykofyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Ennaltaehkäisyyn panostaminen ja terveisiin elämäntapoihin ohjaaminen vähentää kalliin korjaavan hoidon ja KELA-korvattavien lääkkeiden tarvetta. Lisäksi tarvitsemme mm. työllisyyden ja yrittäjien tukemista, jotta useampi Suomessa asuva osallistuu kulujen maksamiseen. Veroasteen nosto ei kannusta työntekoon.
52/60 lihavuuslääkkeiden maksamisesta
Vaalikoneväittämä: ”Lihavuuslääkkeitä ei tule maksaa julkisista varoista.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Ihmisten omaa vastuuta mm. terveistä elämäntavoista on tärkeää vahvistaa. Sivuoireita tai riippuvuuttakin aiheuttavat kalliit lääkkeet ja paraskaan yksittäinen hoitotoimenpide ei voi kestävällä tavalla korjata mm. epäterveellisen ravinnon, liikunnan ja luontoyhteyden puutteen, arjen epäaktiivisuuden tai lisääntyneen ruutuajan sotkeman univalverytmin vaikutuksia. Suomen turvallisuudenkin näkökulmasta on tärkeää, että jokainen Suomessa asuva kantaa enemmän omaa vastuuta arjen terveysvalinnoistaan ja sitä kautta myös yhteisestä hyvästämme. Lihavuuslääkkeen voi maksaa, jos vaihtoehtona on esim. kallis lihavuusleikkaus, jonka lääketieteen ammattilaiset toteavat muuten välttämättömäksi.
53/60 hoidettavien potilaiden priorisoinnista
Vaalikoneväittämä: ”Julkisessa terveydenhuollossa pitää säästösyistä priorisoida potilaita, joilla on parempi ennuste parantua.”
Vastaukseni: Ei samaa eikä eri mieltä. Lääketieteen ammattilaiset osaavat priorisoida hoitojen tarpeen, sisällön ja kiireellisyyden.
54/60 sote-johtajien vähentämisestä
Vaalikoneväittämä: ”IS:n selvityksen mukaan hyvinvointialueilla työskenteli syksyllä 2024 johtaja-nimikkeellä yli 650 henkilöä. Johtajien määrää pitää karsia.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Hyvinvointialueiden laaja vastuu monista elintärkeistä palveluista ja suuret työntekijämäärät edellyttävät vahvaa johtamista, mutta resurssien tulee kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon. Kuitenkaan hallinnon rakenteelliset muutokset eivät yksinään riitä, vaan palveluiden johtamista ja toimintamalleja on kehitettävä kokonaisvaltaisesti. Kunkin hyvinvointialueen on kannettava vastuunsa kunnon muutosten tekemiseksi ja byrokratiansa karsimiseksi mahdollisimman nopeasti. Tarvittaessa hyvinvointialueiden määrää on vähennettävä, jotta hallintorakenteiden yhdistämisellä saadaan tarvitut säästöt. Sote-budjetin tulee kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä byrokratiaan, jota yleensä on sitä enemmän mitä pienempiin osiin hallinto on jaoteltu myös hyvinvointialueen sisällä.
HS/IS Aluevaalikone 55/60 kansanedustajista aluevaltuustoissa
Vaalikoneväittämä: ”Moni kansanedustaja osallistuu laiskasti aluevaltuustojen kokouksiin. Kansanedustajien ei pitäisi olla ehdolla aluevaaleissa.”
Vastaukseni: Ei samaa eikä eri mieltä. Kuntien ja hyvinvointialueen päättäjien hyvä yhteys maamme lainsäätäjiin on erittäin tärkeää. Kansanedustajien mukanaolo alue- ja kuntapolitiikassa voi parhaimmillaan tuoda päätöksentekoon arvokasta kokonaiskuvaa sekä syvempää ymmärrystä valtakunnallisen ja paikallisen tason yhteyksistä. Tämä on hyödyllistä erityisesti silloin, kun edustaja pystyy aidosti osallistumaan ja käyttämään tietotaitoaan paikallisten asioiden edistämiseen. On kuitenkin ongelmallista, jos kansanedustaja asettuisi ehdolle lähinnä kerätäkseen ääniä puolueelleen ja jättäisi käytännön päätöksenteon sijaisilleen. Äänestäjän pitää voida luottaa siihen, että hänen valitsemansa henkilö todella hoitaa kaupunginvaltuutettuna tai aluevaltuutettuna saamansa vastuun.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 56/60 sote-johtajien palkoista
Vaalikoneväittämä: ”Kovapalkkaisimmat hyvinvointialueiden johtajat tienaavat enemmän kuin pääministeri, jopa yli 18000 euroa kuussa. Hyvinvointialueiden johtajien palkkoja pitää laskea.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Sote-resurssien tulee kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon. Hyvinvointialueiden laaja vastuu monista elintärkeistä palveluista ja suuret työntekijämäärät edellyttävät kuitenkin vahvaa johtamista. Ammattitaitoisten johtajien saamiseksi heidän palkitsemisen tulee olla riittävän kilpailukykyinen, jotta pätevää johtamista ei olisi vain yksityisellä sektorilla. Kuitenkaan palkitseminen ei saa olla sote-johtajan tärkein motivaatiotekijä eikä liian kovaan palkkakilpailuun ole varaa lähteä. Sote-budjettia tulee käyttää palvelujen kehittämiseen, ei hallintokulujen kasvattamiseen.
57/60 sote-hyvinvointialueiden karsimisesta
Vaalikoneväittämä: ”Hyvinvointialueita on liikaa.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Hyvinvointialueiden määrää on syytä arvioida kriittisesti. Budjetin tulisi kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon. Joillain hyvinvointialueilla voi olla vaikeuksia tuottaa palveluita riittävällä laadulla ja kustannustehokkaasti, joten alueiden yhdistäminen voisi olla yksi mahdollisuus. Hallinnon rakenteelliset muutokset eivät riitä, vaan palveluiden johtamista ja toimintamalleja on kehitettävä. Alueiden yhdistämisen on perustuttava tarkkaan arvioon siitä, miten se vaikuttaa palveluiden laatuun ja saatavuuteen eri alueilla. Tärkeintä on uudistaa toimintatapoja aktiivisesti ja ottaa asiakkaana oleva ihminen huomioon kokonaisuutena, jonka fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Silloin sote-palvelut ovat myös vaikuttavia ja kokonaistaloudellisia.
58/60 Lohjan sairaalan synnytystoiminnan lopettamisesta
Vaalikoneväittämä: ”Lohjan sairaalan synnytystoiminnan lakkauttaminen oli oikea päätös.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Synnytysmatkojen pidentyminen saattaa lisätä suunnittelemattomien sairaalan ulkopuolisten synnytysten riskiä, mikä voi vaarantaa äitien ja lasten turvallisuuden.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 59/60 Raaseporin yöpäivystysten lopettamisesta
Vaalikoneväittämä: ”Raaseporin yöpäivystyksen lopettaminen oli oikea päätös.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Yöpäivystyksen käyttäjämäärät olivat niin vähäisiä, ja todellisiin yöpäivystyksen tarpeisiin voidaan vastata nopeasti myös tehokkaalla ensihoidolla ja muiden sairaaloiden yöpäivystyksen avulla.
HS/IS Aluevaalikone 60/60 Uudenmaan hyvinvointialueiden yhdistämisestä
Vaalikoneväittämä: ”Jatkossa Uudellamaalla tulisi olla vain yksi koko maakunnan kokoinen hyvinvointialue, johon kuuluisi myös Helsinki.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Sote-budjetin tulee kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon ja byrokratiaan, jota yleensä on sitä enemmän mitä pienempiin osiin hallinto on jaoteltu. Pääsääntöisesti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla hallinnolliset raja-aidat ja useiden johtajien vastuualueiden keskinäinen koordinointi hidastavat arjessa ratkaisevaa yhteistyötä. Lisäksi järjestelmien ja toimintatapojen erillisyys luo tehottomuutta. Uudenmaan hyvinvointialueiden yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi Helsingin kanssa kannattaa selvittää perusteellisesti. Kokonaistaloudellisesti sekä myös palvelujen monipuolisuuden ja saatavuuden näkökulmista mahdollisesti kannattava yhdistyminen ei kuitenkaan automaattisesti saa tarkoittaa palveluiden keskittymistä Helsinkiin tai Länsi-Uudenmaan palveluiden karsimista.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone kuntavaaleissa 2025
HS/IS Kuntavaalikone 1/58 kännykkäkiellossa Espoon kouluissa myös välitunneilla
Vaalikoneväittämä: ”Kännykät pitäisi kieltää kouluissa myös välitunneilla.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Suomessa tulee ymmärtää jatkuvan kännykän käytön haitat mm. keskittymiskyvylle, oppimiselle, muistille ja hermostolliselle stressille. Muuten saamme jatkossakin hoitaa yhä enemmän hermostoperäisiä ongelmia, kuten stressin laukaisemaa häiriökäyttäytymistä sekä keskittymiskyky- ja oppimisvaikeuksia. Oppitunneilta kännykän tulee pysyä poissa, ellei ole jokin erityinen opetustilanne, jossa kännykkää nimenomaisesti tarvitaan. Lasten ja nuorten hermostostressin purkamiseksi sekä kansanterveyden ja -talouden parantamiseksi mm. terveisiin elämäntapoihin kannustamalla tarvitaan välitunneillekin runsaasti liikkumista eikä somen selailua. Suoraa kännykkäkieltoa ei tarvita kuntatasolla, jos opettajat lunastavat luokkansa johtajuuden ja sopivat mm. kännykkäparkeista tai kännyköiden pysymisestä repuissa.
HS/IS Kuntavaalikone 2/58 varhaiskasvatuksen työntekijöiden houkuttelusta
Vaalikoneväittämä: ”Varhaiskasvatuksen työntekijöitä pitää houkutella kuntaani palkankorotuksilla.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Varhaiskasvatuksen työvoimapula on vakava haaste. Meidän tulee houkutella hyviä ammattilaisia monipuolisilla keinoilla, kuten kilpailukykyisellä palkkauksella ja paremmilla työoloilla – ei pelkästään rahalla. Hyvin johdettu työyhteisö, ammatti- ja kielitaitoiset kollegat sekä koko henkilöstön vaikutusmahdollisuudet arjen sujuvuuteen ovat myös ratkaisevia tekijöitä. Kun henkilöstö saa enemmän vapautta kehittää omaa ja tiiminsä toimintaa parhaaksi näkemällään tavalla, he myös sitoutuvat vahvemmin ja työssäjaksaminen paranee. Pääkaupunkiseudun kuntien palkkakilpailu ei ole kestävää.
HS/IS Kuntavaalikone 3/58 erityisopettajista ja koulunkäyntiavustajista
Vaalikoneväittämä: ”Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia pitää palkata kouluihin lisää, vaikka se tarkoittaisi kuntaveron korotusta.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Lisärahan vaatiminen espoolaisilta veronmaksajilta ei ole kestävä ratkaisu, vaan koulujen resurssit tulee turvata muuta hallintoa järkeistämällä ja nyt kaupungin omalle vastuulle siirtyneisiin työllisyyspalveluihin panostamalla, jotta useampi Espoossa asuva työllistyy. Verrattuna muuhun Suomeen, nopeasti kasvavassa ja kansainvälistyvässä Espoossa varhaiskasvatuksen ja koulujen resursseja vie enemmän tukea tarvitsevien ulkomaalaistaustaisten suuri määrä, joten jatkossa maahanmuuttajia tulee sijoittua tasaisemmin muuallekin kuin Espooseen ja kasvukeskuksiin. Muuten Espoon talous ei ole kestävällä pohjalla, ja Espoo on jo nyt erittäin velkainen kaupunki muihin verrattuna (velkamäärä per asukas).
4/58 teattereiden ja orkesterien rahoituksesta
Vaalikoneväittämä: ”Jos kunnan taloustilanne on heikko, teattereiden ja orkestereiden tuesta voi karsia.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Monipuolinen kulttuuri on erittäin tärkeä osa yhteisöllisyyttä, hyvinvointia, kaupungin viihtyvyyttä ja monipuolista palvelutarjontaa sekä mm. mielenterveyden tukemista. Espoossa on laadukkaita kulttuuripalveluita, jotka houkuttelevat myös matkailijoita ja elävöittävät kaupunkia. Mm. Espoon teatteri on arvokas osa rikasta espoolaista kulttuurielämää. Tiukan talouden hetkellä on ymmärrettävästi ensin varmistettava kriittisimmät peruspalvelut, mutta kulukarsinnat eivät saa kohdistua yksipuolisesti kulttuuriin, vaan mahdolliset säästöt on suunniteltava tasapainoisesti pitkän aikavälin kokonaisvaikutukset huomioiden.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 5/58 kirjastojen rahoituksesta
Vaalikoneväittämä: ”Lähikirjastojen rahoitus on pidettävä nykytasolla, vaikka kunnassani etsittäisiin säästökohteita”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Lähikirjastojen rahoitus tulee turvata, sillä ne tarjoavat maksuttoman pääsyn tietoon, kulttuuriin ja opiskelutiloihin kaikille kuntalaisille – erityisesti lapsille, nuorille, opiskelijoille, ikäihmisille ja maahanmuuttajille, jotka hyötyvät kirjastojen tarjoamasta kielituesta ja kotoutumista edistävästä toiminnasta. Kirjastonhoitajat ohjaavat, neuvovat ja tukevat kuntalaisia tiedonhaussa, opiskelussa ja kulttuuriharrastuksissa. Tämä tuki on erityisen tärkeää esim. maahanmuuttajille, jotka voivat kirjaston kautta kehittää kielitaitoaan, tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja löytää tilan, jossa on helppo oppia ja verkostoitua. Maahanmuuttajien kotoutumiseen ja yhteisöllisyyteen tulee panostaa espoolaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi, ja kirjastoilla on tärkeä roolinsa.
HS/IS kuntavaalikone 6/58 veroprosentista
Vaalikoneväittämä: ”Kuntani veroprosentin on pysyttävä ennallaan, vaikka olisi paineita menojen kasvattamiseksi.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Lisärahan vaatiminen espoolaisilta veronmaksajilta ei ole kestävä ratkaisu, vaan resurssit tulee turvata muuta hallintoa järkeistämällä ja nyt kaupungin omalle vastuulle siirtyneisiin työllisyyspalveluihin panostamalla, jotta useampi Espoossa asuva työllistyy ja osallistuu kasvavien menojen kattamiseen. Verrattuna muuhun Suomeen, nopeasti kasvavassa ja kansainvälistyvässä Espoossa mm. varhaiskasvatuksen ja koulujen resursseja vie enemmän tukea tarvitsevien ulkomaalaistaustaisten suuri määrä, joten jatkossa maahanmuuttajia tulee sijoittua tasaisemmin muuallekin kuin Espooseen ja kasvukeskuksiin. Muuten Espoon talous ei ole kestävällä pohjalla, ja Espoo on jo nyt erittäin velkainen kaupunki muihin verrattuna (velkamäärä per asukas).
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 7/58 vihreät investoinnit
Vaalikoneväittämä: ”Kuntaani pitää houkutella vihreän siirtymän investointeja, kuten tuulivoimaa, aurinkovoimaa tai vähäpäästöisiä tehtaita.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Espoon tulee houkutella investointeja, jotka tukevat kestävää kasvua ja vähäpäästöisiä energiaratkaisuja, mutta samalla huomioida kaupungin elinympäristön laatu ja asukkaiden hyvinvointi. Vihreän siirtymän hankkeet, kuten aurinkoenergia ja vähäpäästöiset teollisuusratkaisut, voivat vahvistaa Espoon taloutta ja työllisyyttä, kunhan ne sovitetaan järkevästi kaupunkirakenteeseen ja infrastruktuuriin. Espoon maantieteellinen rakenne ei tue laajoja tuulivoimahankkeita, mutta aurinkopaneeliratkaisut ja pienydinvoimalat ovat kannatettavia Espoon tarpeiden näkökulmasta.
8/58 asuinalueiden eriytymisestä
Vaalikoneväittämä: ”Kunnassani pitää toimia niin, että asuinalueet eivät eriydy liikaa toisistaan asukkaiden varallisuuden tai etnisen taustan mukaan.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Espoon tulee kehittyä tasapainoisesti niin, että kaikilla asuinalueilla on monipuolisesti erilaisia asumisratkaisuja ja palveluja, jotta alueet eivät eriydy liikaa varallisuuden tai etnisen taustan perusteella. Segregaation ehkäiseminen tukee kaupungin yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja palveluiden tasapuolista kehitystä. Kaavoituksessa on tärkeää varmistaa, että esim. vuokra-asuntoja ei keskitetä liikaa, alueita ei rakenneta yksipuolisesti vain tietynlaisille asukkaille eikä kasvukeskuksistakaan tule vain betonibunkkereiden keskittymää. Koulujen tasapuolinen kehittäminen ja suomen kielen opetuksen lisääminen myös maahanmuuttajaperheiden vanhemmille ovat keinoja ehkäistä alueellista eriytymistä. Kun Espoota rakennetaan tasapainoisesti, se edistää turvallisuutta ja kaupunkimme vetovoimaa.
HS/IS kuntavaalikone 9/58 maahanmuutosta
Vaalikoneväittämä: ”Kuntani on pyrittävä saamaan muuttovoittoa ulkomailta väestön vähenemisen estämiseksi.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan mm. kansainvälisten yritysten tarpeisiin, ja se on yksi ratkaisu myös sote-alan työvoimapulaan. Kantasuomalaisen väestön vanhetessa hoivapalveluja ei saada tuotettua ilman hoitotyön arvostuksen nostoa suomalaisten keskuudessa tai maahanmuuttajien avulla. Maahanmuutto ja monimuotoisuus voivat vahvistaa Espoon elinvoimaa, kunhan kotoutuminen onnistuu nopeasti ja työelämässä tarvittavat taidot, kuten kielitaito, ovat hyvät. Kunnon yhteisöllisyyden rakentaminen on erittäin tärkeää. Espoon tulee edistää vahvaa ja nopeaa kotoutumista myös demokraattisen, tasa-arvoisen kulttuurimme tapojen opetuksella, työllistymisen tukemisella, lasten koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien varmistamisella. Asuinalueiden eriytymistä on ennaltaehkäistävä.
10/58 rakentamisesta luontoalueille
Vaalikoneväittämä: ”Rakentaminen on sallittava luontoalueille, jotta asuntojen hinnat pysyvät kohtuullisina.”
Vastaukseni: Täysin eri mieltä. Tilaa rakentamiselle riittää muillakin kuin luontoalueilla. Kaupunkikehityksessä lähiluonnon säilyttäminen on keskeinen tekijä, sillä se tukee espoolaisten psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia ja tekee kaupungista viihtyisyydellään turvallisemman ja myös kansainvälistä matkailua ja osaajia houkuttelevan. Metsien lisäksi luontoyhteyttä on saatava myös kerrostalolähiöiden, ostoskeskusten ja juna-asemien ym. yhteyteen. Vehreä kaupunki ei ole vain arkkitehtoninen kauneus- ja viihtyvyysasia, sillä ihmisen hermosto rauhoittuu luonnossa. Luonnollisesta elinympäristöstämme huolehtiminen on tarpeen kansanterveyden ja -taloudenkin vuoksi.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 11/58 pientalo- ja kerrostalorakentamisesta
Vaalikoneväittämä: ”Espoon pitäisi painottaa pientalorakentamista korkean ja tiiviin rakentamisen sijaan.”
Vastaukseni: Ei samaa eikä eri mieltä. Molempia tarvitaan. Pientalo- ja kerrostalorakentamisen suhde tulee arvioida aluekohtaisesti niin, että Espooseen jää monipuolisia asumisvaihtoehtoja eivätkä kaupunkikeskuksetkaan slummiudu. Eri elämäntilanteissa espoolaiset haluavat erilaisia asumisratkaisuja. On luonnollista, että ihmiset kulkeutuvat työmahdollisuuksien ja palvelujen perässä maalta kaupunkeihin ja kaupunkien sisällä niiden keskuksiin. On kuitenkin tärkeää, että kaupungeissakin pidetään lähiluonto läsnä myös kaupunkikeskuksissa, eikä Espooseen tule epäterveitä betonibunkkerikeskittymiä. Espoota tulee kehittää toimivana kokonaisuutena myös kasvukeskusten ulkopuolella ja julkisen liikenteen yhteyksiä helpottaa. Vehreää lähiluontoa tarvitaan kaupunkikeskuksiin lisäämään terveyttä, hyvinvointia, viihtyvyyttä ja turvallisuutta.
HS/IS kuntavaalikone 12/58 pysäköintimaksuista
Vaalikoneväittämä: ”Pysäköinnin on oltava maksutonta Espoossa.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Autojen pysäköinnin tulee pysyä maltillisesti hinnoiteltuna kaupunkikeskuksissa. Laajan Espoon sisäisissä siirtymisissä ja harvaan asutuilla alueilla autoilu ei ole valinta, vaan käytännön välttämättömyys mm. pientaloalueilla asuville lapsiperheille. Julkinen liikenne ei realistisesti mahdollista sujuvaa arkea ilman omaa autoa, ellei julkista liikennettä kehitetä, mikä hyödyttäisi kaikkia autoilijoitakin ruuhkien vähentyessä ja mm. harrastavien lasten vanhempia, kun lasten harrastuskuljetusrumba vähenisi. Ostoskeskusten rakennusluvissa tulee edellyttää riittäviä parkkipaikkoja, koska Espoo on voimakkaasti kasvava kaupunki ja jo nyt mm. Sellon ja Iso Omenan parkkihallit ovat ruuhkaisia.
13/58 Espoon metro- ja bussiliikenteestä
Vaalikoneväittämä: ”Espoon bussiliikennettä on karsittu liikaa metron takia.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Suuri osa espoolaisista ei asu metron, junaradan tai ratikkakiskojen lähellä, vaan tarvitsevat busseja. Moni käyttäisi niitä enemmän, kun yhteydet olisivat sujuvia ja lyhyiden matkojen liput edullisempia. Espoon julkista liikennettä on lisättävä, jotta työpaikat, koulut, harrastukset, kaupat ja peruspalvelut ovat saavutettavissa sujuvasti myös ilman omaa autoa. Näin autoilijoidenkaan ei tarvitsisi istua jatkuvasti liikenneruuhkissa, vaan hekin voisivat käyttää matka-ajan lyhentymisen tuottavampiin asioihin. Kyse ei ole pelkästään liikenteen, vaan koko arjen sujuvuudesta, koulussa ja työssäjaksamisesta, liikunta- ym. harrastustoimintaan kannustamisesta ja lapsiperhe-elämän pyörittämisestä ilman uupumista.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 14/58 Espoon velka ja menojen karsinta
Vaalikoneväittämä: ”Espoo on velkainen kaupunki, ja siksi menoja pitäisi karsia.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Asukaskohtainen velkasumma on Espoossa Suomen suurimpia. Espoon menot kasvavat väestönkasvun ja mm. maahanmuuton edellyttämien lisätukitarpeiden vuoksi mm. varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Emme voi karsia lasten ja nuorten kasvatuksesta ja koulutuksesta, ja turvallisuuden vuoksi meidän on panostettava maahanmuuttajien kotouttamiseen nyt paljon. Resurssit tulee turvata muuta hallintoa järkeistämällä ja nyt kaupungin omalle vastuulle siirtyneisiin työllisyyspalveluihin panostamalla, jotta useampi Espoossa asuva työllistyy ja osallistuu kasvavien menojen kattamiseen.
15/58 varhaiskasvatuksen yksityiset toimijat
Vaalikoneväittämä: ”Kunnan tulee rajoittaa yksityisten palveluntarjoajien osuutta varhaiskasvatuksessa.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Espoon on huolehdittava, että perheillä on riittävästi valinnanvapautta ja että varhaiskasvatuspaikkoja on tarjolla kattavasti eri alueilla. Julkisilla verovaroilla maksettujen palveluiden järjestämisessä keskeistä on niiden laatu, joustavuus ja kokonaistaloudellisuus – ei palveluntuottajan juridinen muoto. Kasvavassa ja kansainvälistyvässä Espoossa varhaiskasvatuksen alueellisesti muuttuviin tarpeisiin on vastattava joustavasti ja toisinaan pienemmät yksityiset päiväkodit voivat vastata kysyntään nopeammin. Silloin kun palvelun yksityistäminen on järkevää, hankitun palvelun laatua on myös valvottava aktiivisesti. Lopputulos ratkaisee ja laatu on lunastettava sekä itse tuotetuissa että ulkoistetuissa palveluissa.
16/58 verojen korotuksista
Vaalikoneväittämä: ”Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Resurssit tulee turvata muuta hallintoa järkeistämällä ja nyt kaupungin omalle vastuulle siirtyneisiin työllisyyspalveluihin panostamalla, jotta useampi Espoossa asuva työllistyy ja osallistuu menojen kattamiseen.
HS/IS kuntavaalikone 17/58 tuloeroista
Vaalikoneväittämä: ”Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Raha on energian vaihdon väline, joten on luonnollista, että energiankäytöstä eli mm. ylitöistä, innovaatioista, suuremmasta panoksesta tai tärkeitä kykyjä edellyttävästä työstä saa enemmän rahaa. Suomessa mahdollisuuksia tarjotaan tasa-arvoisesti yksilön perhetaustasta huolimatta ja paremman tulotason tavoittelu kannustaa tsemppaamaan ja yrittämään, mikä lisää veroeuroja julkistaloudellekin ja luo työpaikkoja. On reilua, että aktiivisuudesta ja ahkeruudella kasvatetusta osaamisesta palkitaan eikä ihmisen omaa vastuuta oman elämänsä hyvinvoinnista väheksytä, vaikka huolehdimme heikoimmista ja tuemme toisiamme kantamaan kunkin oma, kulloisenkin kantokyvyn kannalta paras korsi yhteiseen kekoon. Kaikkia Suomessa asuvia tulee kannustaa ja tukea työllistymiseen, jotta voimme auttaa toisiamme.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 18/58 markkinoiden toiminnasta
Vaalikoneväittämä: ”Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.”
Vastaukseni: Täysin eri mieltä. Vapaa markkinatalous toimii luonnollisesti kysynnän ja tarjonnan tasapainossa reilun kilpailun pelisäännöillä. Valtion ei kannata ylisäädellä markkinoita, vaan luoda ennustettavat ja oikeudenmukaiset raamit, joissa yksilöt ja yritykset voivat menestyä ja työllistää ihmisiä. Markkinoiden liika ohjailu johtaa epäterveisiin vinoumiin, tehottomuuteen ja kilpailukyvyn heikkenemiseen. Tietysti väärinkäytöksiin, monopolien syntymiseen, markkinahäiriöihin tai työmarkkinoiden epäterveisiin käytäntöihin, tulee puuttua. Läpinäkyvä ja johdonmukainen lainsäädäntö mahdollistaa talouskasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen, kun yrittäjien epävarmuustekijät pienenevät ja he uskaltavat ottaa riskejä mm. investoimalla ja kansainvälistymällä. Terve talous mahdollistaa huolehtimisen myös heikoimmista.
HS/IS kuntavaalikone 19/58 sosiaaliturvan varassa elämisestä
Vaalikoneväittämä: ”Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Sosiaaliturvan varassa elävällä ei ole helppoa, vaan hänellä on ongelmia, joiden ratkaisuun hän tarvitsee apua. Vanha viisaus kehottaa meitä mieluummin opettamaan kaverimmekin kalastamaan kuin vain kantamaan kalaa hänen eteensä vuodesta toiseen. Sosiaaliturva ei toimi, jos sen saajia ei opasteta toimimaan elämänsä parantamiseksi. Rahalla ei syvemmät ongelmat ratkea. Raha on energianvaihdon väline, mutta rahalla ei ihmisen energia lisäänny. Sosiaaliturva rakentuu sananmukaisesti sosiaaliselle turvallisuudelle, jonka tasoa ei kannata mitata vain sosiaaliturvarahana, sillä hyvinvointia ja turvan tunnetta parantavaan osallisuuteen voidaan vaikuttaa muutenkin. Tarvitsemme säälin sijaan uskoa yksilöön ja muutokseen parempaa kohti. Tukiloukot pitävät paikoillaan, kun tuen pitäisi auttaa eteenpäin.
HS/IS kuntavaalikone 20/58 valtion ja kuntien yritysomistuksista
Vaalikoneväittämä: ”Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Julkinen omistus on tärkeää strategisesti tai turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeissä asioissa (mm. vesihuollossa ym. infrassa). Muuten omistusta voidaan vähentää. Valtion ja kuntien yritysomistusten myynti tulee tehdä hallitusti ja arvioiden tapauskohtaisesti, jotta varmistetaan, että myynnit eivät johda markkinahäiriöihin tai kansallisesti tärkeiden toimintojen ajautumiseen ulkomaille välikäsienkään kautta. Julkisen sektorin perustehtävä ei ole kilpailla asukkaidensa liiketoiminnan ja alueella toimivien muidenkaan yritysten kanssa, vaan mahdollistaa oikeudenmukainen, mahdollisimman ennustettavissa oleva ja suotuisa toimintaympäristö yritystoiminnalle ja työpaikkojen luomiselle.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 21/58 maahanmuutosta
Vaalikoneväittämä: ”Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.”
Vastaukseni: Ei samaa eikä eri mieltä. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan mm. kansainvälisten yritysten tarpeisiin ja sote-alan työvoimapulan vuoksi. Maahanmuutto voi vahvistaa Suomen elinvoimaa, kunhan kotoutuminen onnistuu nopeasti ja työelämässä tarvittavat taidot, kuten kielitaito, ovat hyvät. Kunnon yhteisöllisyyden rakentaminen on erittäin tärkeää. Nopeaa kotoutumista tulee edistää demokraattisen, tasa-arvoisen kulttuurimme tapojen opetuksella, sekä miesten että naisten työllistymisen tukemisella, lasten koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien varmistamisella, katuturvallisuudella ja jengiytymisen estämisellä. Asuinalueiden eriytymistä on ennaltaehkäistävä, jotta tietyt kaupunginosat eivät jää vain maahanmuuttajille. Monikulttuurisuus on rikkaus, joten myös Suomen kulttuuri ja perinteet tulee turvata: maassa maan tavalla.
22/58 kristillisyyteen perustuvasta politiikasta
Vaalikoneväittämä: ”Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.”
Vastaukseni: Ei samaa eikä eri mieltä. Poliittinen päätöksenteko tulee rakentaa kestävien arvojen, kuten vastuullisuuden, oikeudenmukaisuuden ja lähimmäisenrakkauden pohjalle, jotka eivät ole sidottuja vain yhteen uskontoon, mutta jotka kristillisessäkin perinteessä ovat keskeisiä. Julkisen hallinnon tulee olla katsomuksellisesti neutraali ja liiallista uskonnollista fanatismia tulee välttää myös meidän kristittyjen.
23/58 sukupuolten moninaisuudesta
Vaalikoneväittämä: ”Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Jokaisen ihmisen yksilöllisyyttä on kunnioitettava, ja yhteiskunnan tulee kohdella kaikkia yhdenvertaisesti. Sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisun vapaus ovat osa jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta. Sote-ammattilaisten tulee ymmärtää sukupuolen moninaisuuteen liittyviä tekijöitä, ja osata auttaa inhimillisen asianmukaisesti. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokema syrjintä vaikuttaa yksilön terveyteen ja hyvinvointiin olennaisesti, joten sote-ammattilaisten kunnon koulutus auttaa siihen, että tarvittavaa tukea saa ennen kuin mm. ahdistus tai esimerkiksi lähisuhdeväkivalta aiheuttaa mielenterveyden, työkyvyn ym ongelmia. Tarvitsemme keskinäistä kunnioitusta enemmän tässäkin aiheessa.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 24/58 lasten kasvatuksesta
Vaalikoneväittämä: ”Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Auktoriteettien kunnioittaminen ja toisten arvostaminen ovat olennaisia taitoja yhteiskunnan toimivuudelle, mutta yhtä lailla liiallinen auktoriteettien pelko estää itseohjautuvuuden, perinteisiä asetelmia positiivisesti kehittävän luovuuden sekä rohkeamman innovoinnin, jotka ovat erittäin tärkeitä taitoja sekä yksilön oman hyvinvoinnin kannalta että yhteiskunnallisesti mm. työelämässä ja yrittäjyydessä. Kuitenkin käytöstavat ja muiden kunnioittaminen ovat tärkeitä arvoja niin lapsille kuin aikuisillekin mm. somessa. Koulurauhan säilyttäminen edellyttää lasten käytöstapojen lisäksi sitä, että opettaja uskaltaa lunastaa oman johtajuutensa ja sen avulla itseasiassa auttaa myös oppilaitaan oppimaan turvallisessa tilassa, jossa ei vallitse kaaos tai valtataistelut.
25/58 Suomen päästöjen vähentämisestä
Vaalikoneväittämä: ”Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Terve elinympäristö ja pienempi kemikaalikuorma ovat tärkeitä terveydelle ja hyvinvoinnille. Ympäristöstä huolehtiminen ja kannattava talouskasvu eivät ole toistensa vastakohtia, kun päätöksiä tehdään pitkäjänteisesti eikä vain hetkellisten näennäisvoittojen perässä. Kestävään kehitykseen panostamisen kannattaa ruokkia uusia innovaatioita ja yritystoimintaa, joilla voimme viedä vihreää osaamistamme kansainvälisillekin markkinoille. Enter Espoon mukaan maailmalta Espooseen saadut kansainväliset huippuosaajat arvostavat kaupunkiamme nimenomaan luontoyhteyden ja aitoon, kestävään hyvinvointiin panostamisen vuoksi. Päästöjen vähentäminen ja lähiluonnon suojelu voi siis tukea kansantalouttamme jo meidän sukupolven aikana. Ja meidän tulee jättää parempi maailma lapsenlapsillemme.
26/58 Suomen etujen turvaamisesta
Vaalikoneväittämä: ”Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Poliitikkojen tulee tehdä päätöksiä Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Suomen turvallisuuden ja kestävän hyvinvoinnin puolustamiseen kuuluu myös huolehtiminen maailman rauhasta ja ympäristön terveydestä kansainvälisillä sopimuksilla. Aidossa johtajuudessa tarvitaan sekä päättäväisyyttä että demokraattista päätöksentekoa kunnioittavaa otetta, jotta ratkaisut ovat kestäviä ja yhteiskunnan kokonaisetua palvelevia. Vahva johtajuus ei tarkoita sääntöjen rikkomista, vaan kykyä tehdä vaikeitakin päätöksiä rehellisesti ja oikeudenmukaisesti. Kansainvälisiinkin sääntöihin voi ja pitää vaikuttaa neuvottelemalla vahvasti, avoimesti ja pitkäjänteisesti.
27/58 ympäristö vs talouskasvu ja työllisyys
Vaalikoneväittämä: ”Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Terve elinympäristö ja pienempi kemikaalikuorma ovat tärkeitä terveydelle ja hyvinvoinnille eli myös työssä jaksamiselle ja innovatiiviselle aivotoiminnalle, joita tarvitaan myös mm. talouskasvun luomiseksi. Enter Espoon mukaan maailmalta Espooseen saadut kansainväliset huippuosaajat, jotka myös perustavat start up-yrityksiä ja luovat uusien innovaatioiden lisäksi työpaikkoja, arvostavat kaupunkiamme mm. luontoyhteyden vuoksi. Ympäristönsuojelun ja talouskasvun tulee kulkea käsi kädessä. Lähiluonnon arvostaminen tukee Suomen houkuttelevuutta myös ulkomaisille yrittäjille, jotka tuovat mukanaan työpaikkoja ja verotuloja.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 28/58 haitallisesta johtamisesta
Vaalikoneväittämä: ”Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Perusteluni olivat kuten yllä kysymyksessä 26.
HS/IS kuntavaalikone 29/58 koko Suomen asuttamisesta
Vaalikoneväittämä: ”Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. On tärkeää varmistaa kansallinen turvallisuus erityisesti itärajalla, huoltovarmuus ja riittävä energiantuotanto, joilla voidaan ohjata työpaikkoja tasaisemmin Suomeen. Kuitenkin taloudellisesti kestämättömän kuntarakenteen sekä mm. useiden kunnanvaltuustojen ja niiden lautakuntien ylläpitäminen ei ole ratkaisu. Kuntaliitoksia on tehtävä tarvittaessa. Jokaisen kunnan tulisi kehittää toimintaansa suosiollisemmaksi yrittäjien ja lapsiperheiden houkuttelemiseksi, mutta esim. yksittäisten vauvarahojen maksamisen sijaan kunnan vetovoimaisuutta lapsiperheiden näkökulmasta voidaan parantaa pysyvämmin panostamalla esimerkiksi työpaikkojen saatavuuteen, laadukkaisiin varhaiskasvatuspalveluihin ja kouluihin sekä elinympäristön ja viihtyisyyden kehittämiseen.
30/58 Suomen kaupungistumisesta
Vaalikoneväittämä: ”Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. On luonnollista, että ihmiset kulkeutuvat parempien työmahdollisuuksien ja palvelujen perässä kaupunkeihin. On kuitenkin tärkeää, että kaupungeissakin pidetään lähiluonto läsnä myös kaupunkikeskuksissa, eikä kaupungeista tule epäterveitä betonibunkkerikeskittymiä. Lisäksi on tärkeää varmistaa kansallinen turvallisuus erityisesti itärajalla, huoltovarmuus ja riittävä energiantuotanto, joilla voidaan ohjata työpaikkoja tasaisemmin Suomeen.
HS/IS kuntavaalikone 31/58 yksityisautoilun tukeminen
Vaalikoneväittämä: ”Valtion pitää tukea yksityisautoilua harvaan asutuilla alueilla, joilla julkinen liikenne ei toimi.”
Vastaukseni: Täysin eri mieltä. Suomessa jokainen voi itse valita asuinpaikkansa. Harvaan asutuilla alueilla asumisen edullisemmat kulut tasapainottavat autoilun kuluja.
32/58 polttomoottoriautojen rajoittamisesta kaupunkien keskustoissa
Vaalikoneväittämä: ”Polttomoottoriautojen käyttöä kaupunkien keskustoissa pitää rajoittaa.”
Vastaukseni: Täysin eri mieltä. Polttomoottoriautojen käyttöä kaupunkikeskustoissa ei tule rajoittaa, koska sähkö- ja hybridiautojen latauspaikkoja ei ole riittävästi eikä julkinenkaan liikenne toimi riittävän sujuvasti Espoon eri alueiden välillä.
33/58 autoilusta ja ilmastotoimista
Vaalikoneväittämä: ”Ilmastotoimet eivät saa johtaa autoilun hinnan nousuun.”
Vastaukseni: Ei samaa eikä eri mieltä. Päästöjen vähentämiseen on löydettävä kestävät keinot, joissa huomioidaan niin ympäristövaikutukset kuin taloudellinen oikeudenmukaisuuskin ilman äkkinäisiä muutosvaatimuksia autoilijoille. Kaikkien aikaa kuluttavat ruuhkat pakokaasuineen vähenisivät luonnollisesti, kun julkista liikennettä parannettaisiin kunnolla niin, että se olisi realistisesti kilpailukykyinen yksityisautoilulle esimerkiksi ruuhkavuosiaan elävässä lapsiperheessä päiväkoti-, koulu- ja harrastuskuljetusrumbineen. Myös turvallisten pyöräily- ja kävelyreittien lisääminen auttaisi vähentämään liikenteen päästöjä luonnollisesti.
HS/IS kuntavaalikone 34/58 nastarenkaiden kieltämisestä
Vaalikoneväittämä: ”Kotikunnassani pitää kieltää nastarenkaiden käyttö.”
Vastaukseni: Täysin eri mieltä. Espoon ei pidä kieltää nastarenkaita, koska suomalaisessa talvessa niiden käyttö voi turvallisuuden kannalta olla perusteltua. Hyvin hoidetuilla teillä tienpintoja vähemmän kuluttavien kitkarenkaiden käyttö on toki suositeltavaa, mutta rengasvalinta tulee jättää autoilijoiden oman tarveharkinnan varaan.
35/58 koulujen inkluusiosta ja erityisopetuksesta
Vaalikoneväittämä: ”Koulujen inkluusio on mennyt liian pitkälle. Erityisoppilaita pitäisi opettaa nykyistä enemmän erityisluokilla.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Espoon kouluissa inkluusio on tärkeä lähtökohta, ja jokaisella lapsella on oikeus kuulua kouluyhteisöön. Kuitenkin oppilaiden tarpeet vaihtelevat, ja joillekin erityistä tukea tarvitseville oppilaille pienryhmät ovat paras ratkaisu oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Koulujen oppimisympäristön tulee tukea jokaisen lapsen keskittymistä, oppimista, turvallisuutta ja hyvinvointia. Koulurauhan perusedellytykset on varmistettava koko kouluyhteisössä selkeällä johtamisella ja riittävillä tukitoimilla. Hyvin toimiva inkluusio edellyttää riittäviä resursseja ja joustavia ratkaisuja, jotta jokainen saa oppimisympäristön, jossa voi kehittyä ja menestyä. Pienryhmät ovat tarpeen erityistilanteissa, joissa suuri luokkaympäristö ei tarjoa riittävää tukea.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 36/58 kouluruoasta
Vaalikoneväittämä: ”Kotikuntani pitää käyttää nykyistä enemmän rahaa kouluruokaan.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Espoon kannattaa panostaa puhtaaseen, ravitsevaan ja luonnolliseen kouluruokaan. Se tukee fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia aivojen välittäjäaineisiin ja hormoneihin vaikuttamalla, sekä auttaa tasoittamaan myös sosiaalista levottomuutta. Monet lapset eivät kotonaan saa kunnon ruokaa eikä opastusta psykofyysisen terveytensä parantamiseen ruoan avulla, mikä näkyy vanhempien elintapasairauksien lisäksi lasten lisääntyneenä ylipainona ja monisyisinä ”selittämättöminä” oireyhtyminä, joiden juurisyyt usein piilevät epäterveissä elintavoissa. Varhaiskasvatuksen ja koulun tulee lisätä ruoan terveysvaikutuksista kertomista ja kunnan ruokapalvelujen on osoitettava esimerkkiä. Tämä on sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti tärkeä kysymys. Hyvä malli tulee saada koulusta.
HS/IS kuntavaalikone 37/58 nuorisotyöstä
Vaalikoneväittämä: ”Koulunuorisotyötä pitää lisätä kiusaamisen vähentämiseksi.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Koulunuorisotyö on keskeinen keino kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyssä, sillä ulkopuolinen tuki ja turvalliset aikuiset voivat auttaa purkamaan konflikteja ennen kuin ne kärjistyvät. Kurin ja järjestyksen lisääminen ei yksinään riitä, vaan tarvitaan toimivaa vuorovaikutusta, riittävää aikuislähtöistä tukea ja oikeudenmukaisia toimintamalleja, jotka luovat turvallisen ja oppimiseen kannustavan ilmapiirin.
HS/IS kuntavaalikone 38/58 Afrikan tähti -pelistä
Vaalikoneväittämä: ”Afrikan tähti -peli kuuluu päiväkoteihin ja esikouluihin.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Päiväkotien ohjaajat voivat selittää lapsille sen, että Afrikan tähti ei ole opetuspeli, vaan mielikuvituksellinen seikkailupeliklassikko. Afrikan tähteä voidaan pelata, ja aikuisten tulee olla valmiita keskustelemaan ja tukemaan lasten oivalluksia. On tärkeää, että varhaiskasvatuksessa pelien ja leikkien ympärillä käydään keskusteluja, jotka auttavat lapsia ymmärtämään eri kulttuureja ja menneisyyden ilmiöitä laajemmassa kontekstissa.
39/58 painotetusta opetuksesta
Vaalikoneväittämä: ”Painotettua opetusta pitää vähentää, jotta koulushoppailu ja koulujen eriytyminen saadaan kuriin.”
Vastaukseni: Täysin eri mieltä. Painotettu opetus mahdollistaa oppilaille syventymisen omiin kiinnostuksenkohteisiinsa ja vahvuuksiinsa. Tämä ei ole eriarvoistavaa, vaan pikemminkin kannustaa monipuoliseen kehitykseen ja tarjoaa mahdollisuuksia kaikille. Lapsen ja nuoren hyvinvointi paranee, kun hän saa antaa parastaan omilla vahvuuksillaan ja hän saa kehittyä omissa kiinnostuksenkohteissaan eikä häntä pakoteta olemaan muiden kopio. Sen sijaan, että painotettua opetusta vähennettäisiin, on huolehdittava siitä, että se on kaikkien saatavilla eikä painotuksiin pääseminen ole kiinni perheen varallisuudesta tai asuinpaikasta. Koulujen eriytymiseen on puututtava ensisijaisesti parantamalla peruskoulujen laatua ja resursointia, ei karsimalla erilaisia oppimismahdollisuuksia. Tasa-arvoisuus ei tarkoita tasapäistämistä.
HS/IS kuntavaalikone 40/58 liharuoasta kouluissa
Vaalikoneväittämä: ”Kouluissa ja päiväkodeissa pitää tarjota vähemmän liharuokaa.”
Vastaukseni: Kunnan ruokapalveluissa on panostettava puhtaaseen, ravitsevaan ja luonnolliseen ruokaan, joka tukee fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä auttaa tasoittamaan myös sosiaalista levottomuutta. Kasviksia tulee lisätä paljon jokaiselle aterialle kaikille sekasyöjillekin, mutta ei pidä siirtyä pelkkään kasvisruokaan.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 41/58 vauvarahoista
Vaalikoneväittämä: ”Kotikuntani pitää maksaa syntyneestä lapsesta kertaluonteinen vauvaraha, jotta kuntaan saadaan lisää lapsiperheitä.”
Vastaukseni: Täysin eri mieltä. Kasvavassa ja kansainvälistyvässä Espoossa ei vauvarahoja tarvita. Yleisestikin ottaen kunnan vetovoimaisuutta lapsiperheiden näkökulmasta voidaan parantaa pysyvämmin panostamalla esimerkiksi työpaikkojen saatavuuteen, laadukkaisiin varhaiskasvatuspalveluihin ja kouluihin sekä elinympäristön ja viihtyisyyden kehittämiseen. Kuntien ja kaupunkien tulee houkutella asukkaita tarjoamalla hyvää arkea vauvasta vaariin eikä yksittäisillä kertaluonteisilla vauvapalkkioilla, jotka saatuaan perhe voi muuttaa kunnasta kuitenkin pois, jos kunnassa ei ole muuten hyvä asua tai ei ole työpaikkoja saatavilla tai jos jatkuvasti kasvava veroprosentti ajaa pois kunnasta toiseen kaupunkiin, jossa kokonaisveroaste saadaan pidettyä maltillisempana.
42/58 työllisyyspalveluiden siirrosta TE-keskukselta Espooseen
Vaalikoneväittämä: ”Työvoimapalveluiden siirto TE-keskuksilta kunnille parantaa kotikuntani elinvoimaa.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Espoon vahva elinkeinoelämä, startup-kenttä ja tiivis yhteistyö yritysten kanssa mahdollistaa työvoimapalveluiden paremman integroinnin kaupungin muihin palveluihin, kun kaikki palvelut koulutuksesta lähtien ovat saman kaupunkiorganisaation alla. Työllistämisessä tulee panostaa yritysyhteistyöhön, paikallistietämyksen hyödyntämiseen ja työnhakijoiden yksilölliseen ohjaukseen, jotta työllistyminen onnistuu nopeammin.
HS/IS kuntavaalikone 43/58 Itä-Suomen tukemisesta
Vaalikoneväittämä: ”Itä-Suomea pitää tukea muiden alueiden kustannuksella Venäjän hyökkäyssodan seurausten vuoksi.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Suomen turvallisuus edellyttää itärajan seudun turvaamista.
HS/IS kuntavaalikone 44/58 tuulivoimasta
Vaalikoneväittämä: ”Kuntien tuulivoimasta saamat kiinteistöverotuotot pitää tasata muiden kuntien kesken.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Osa tuulivoimakuntien saamista kiinteistöverotuotoista pitää ottaa huomioon verotulojen tasauksessa, mutta ei täysimääräisesti, jotta tuulivoimakunnat itse hyötyvät riittävästi siitä, että ne ovat ottaneet vastaan tuulivoimalat ja kantavat niiden vaikutukset, kuten maiseman muutoksen, mahdolliset meluhaitat ja infrastruktuurin tarpeet. On oikeudenmukaista, että nämä kunnat saavat myös taloudellista hyötyä investoinneistaan ja energiantuotannosta, joka hyödyttää koko Suomea.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 45/58 menoleikkauksista
Vaalikoneväittämä: ”Kotikunnassani on leikattava ennemmin menoja kuin kiristettävä veroja talouden vakauttamiseksi.
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Resurssit tulee turvata muuta hallintoa järkeistämällä ja nyt kaupungin omalle vastuulle siirtyneisiin työllisyyspalveluihin panostamalla, jotta useampi Espoossa asuva työllistyy ja osallistuu menojen kattamiseen.
46/58 Espoon elinvoimaisesta tulevaisuudesta
Vaalikoneväittämä: ”Uskon, että kuntani on elinkelpoinen itsenäisenä jatkossakin.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Espoo on elinvoimainen kaupunki. Yritystoiminnan edistäminen ja hyvän koulutustason ylläpitäminen tukevat kestävää kasvuamme. Säilytämme itsenäisen päätösvaltamme kehittäessämme palveluitamme espoolaisten parhaaksi sujuvassa yhteistyössä naapurikaupunkien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueemme kanssa.
HS/IS kuntavaalikone 47/58 kiinteistöveron nostosta
Vaalikoneväittämä: ”Kotikuntani tulee paikata kassaansa kiinteistöveroluokkien nostolla.”
Vastaukseni: Täysin eri mieltä. Espoon tulee olla houkutteleva asuin- ja yritysympäristö, mikä tuo enemmän verotuloja pitkällä aikavälillä. Jos kiinteistöveroa nostettaisiin, espoolaisten omakotitaloasujien kulut nousisivat suoraan ja taloyhtiöt joutuisivat siirtämään veron suoraan vastikkeisiin, mikä nostaa asumisen hintaa sekä omistus- että vuokra-asunnoissa. Vastaavasti yritysten pitäisi kiinteistöveron kattamiseksi karsia esim. henkilöstökustannuksia tai nostaa myyntihintoja asiakkaille.
48/58 asuntojen romutuspalkkiosta
Vaalikoneväittämä: ”Vanhojen asuntojen purkamisesta pitää maksaa romutuspalkkio.”
Vastaukseni: Täysin eri mieltä. Omistajalla tulee olla vastuu kiinteistöstään sen koko elinkaaren ajan. Jokaisen yrityksen, taloyhtiön tai yksityishenkilön tulee investointisuunnitelmaansa laskelmoidessaan varautua myös siihen, että heillä on varaa kustantaa rakennusten riittävä ylläpito tai purkaa se omalla kustannuksellaan. Tämä kannustaisi jokaista Espooseen rakentavaa tahoa panostamaan laaturakentamiseen, joka kestää aikaa eikä ränsisty ennenaikaisesti – tai sitten siitä seuraa kustannuksia omistajalle. Kaupungin tulee voida vaatia purkamista ja tarvittaessa toteuttaa purkutoimet omistajan kustannuksella, jos tämä ei noudata purkuvelvoitettaan.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 49/59 slummiutumisen ehkäisemisestä
Vaalikoneväittämä: ”Paras keino estää slummiutumista on kaavoittaa samalle alueelle omistus- ja vuokra-asuntoja.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Slummiutumisen ehkäisemiseksi Espoon tulee panostaa tasapainoisen asuntorakentamisen lisäksi alueiden houkuttelevuuteen hyvällä julkisella liikenteellä, palveluilla, laadukkailla päiväkodeilla ja hyvämaineisilla kouluilla, joissa on koulurauha, riittävät resurssit ja hyvät oppimistulokset. Slummiutumista estää turvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen mm. lähiluonnolla, liikuntamahdollisuuksilla, yhteisöllisellä toiminnalla, hyvin valaistuilla ja siisteillä julkisilla tiloilla sekä rikollisuutta ennaltaehkäisevällä nuorisotyöllä. Paikallista yrittäjyyttä tukemalla alueille syntyy elinvoimaa ja luonnollista liikennettä, joka luo myös turvaa.
50/58 ympäristö vs talouskasvut ja työpaikat
Vaalikoneväittämä: ”Ympäristö pitää asettaa kotikunnassani talouskasvun ja työpaikkojen edelle.”
Vastaukseni: Ei samaa eikä eri mieltä. Ympäristö ja työllisyys- /talouskasvu eivät ole vastakkaisia tavoitteita, vaan ne pystyy yhdistämään pitkäjänteisellä päätöksenteolla. Espoolaiset yritykset voivat vihreillä innovaatioillaan luoda työpaikkoja ja kansainvälistäkin menestystä. Enter Espoon mukaan maailmalta Espooseen saadut kansainväliset huippuosaajat, jotka myös perustavat start up-yrityksiä ja luovat uusien innovaatioiden lisäksi työpaikkoja, arvostavat kaupunkiamme mm. luontoyhteyden vuoksi. Ympäristönsuojelun ja talouskasvun tulee kulkea käsi kädessä, jotta elinympäristömme säilyy terveenä ja yritykset voivat investoida kestävään kehitykseen. Lähiluontoa tulee arvostaa ja kaavoituksessa huomioida sen merkitys espoolaisten hyvinvoinnille ja sitä myöten espoolaisten yritysten työntekijöiden työkyvylle.
HS/IS kuntavaalikone 51/58 tuulivoimaloista Espooseen
Vaalikoneväittämä: ”Kuntaani ei pidä rakentaa tuulivoimaa, sillä se rasittaa luontoa ja tuhoaa mökkimaiseman.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä. Suuret tuulivoimalat sopivat paremmin muualle Suomeen kuin Espooseen.
HS/IS kuntavaalikone 52/58 susien kaatoluvista
Vaalikoneväittämä: ”Susien kaatoluvista pitäisi päättää kunnissa ja kantaa harventaa alueilla, joilla sudet liikkuvat asutuksen lähellä.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Susien kannanhoidollinen metsästys tulee sallia kuten Ruotsissa.
Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikone 53/58 maahanmuutosta
Vaalikoneväittämä: ”Kotikuntani pitää houkutella maahanmuuttajia aktiivisesti.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan mm. kansainvälisten yritysten tarpeisiin, ja se on yksi ratkaisu myös sote-alan työvoimapulaan. Maahanmuutto ja monimuotoisuus voivat vahvistaa Espoon elinvoimaa, kunhan kotoutuminen onnistuu nopeasti ja työelämässä tarvittavat taidot, kuten kielitaito, ovat hyvät. Kunnon yhteisöllisyyden rakentaminen on erittäin tärkeää. Espoon tulee edistää vahvaa ja nopeaa kotoutumista esimerkiksi kunnon suomen kielen ja demokraattisen, tasa-arvoisen kulttuurimme tapojen opetuksella, sekä miesten että naisten työllistymisen tukemisella, lasten koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien varmistamisella. Eri asuinalueiden eriytymistä on ennaltaehkäistävä, jotta Espoo on turvallinen, viihtyisä ja terveeseen, aktiiviseen arkeen kannustava kaupunki.
54/58 maahanmuuttajien kotouttamisesta
Vaalikoneväittämä: ”Maahanmuuttajien kotouttaminen on epäonnistunut kotikunnassani.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Perusteluni kuten yllä kysymyksessä 53/58.
55/58 englannin kielen lisäämisestä
Vaalikoneväittämä: ”Englannin kielen käyttöä kuntapalveluissa ja kouluissa on lisättävä.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Espoon kansainvälistyessä julkisissa palveluissa, päiväkodeissa ja kouluissa tarvitaan nykyään enemmän englantia kuin aiemmin, mutta suomen kielen tärkeyttä ja sen opiskeluun kannustamista on korostettava enemmän. Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu työvoimapulaan ja kansainvälisissä konserneissa työkieli voi olla englanti, mutta julkisten palvelujen turvallisuuden, luotettavan asiakasviestinnän ja muidenkin julkishallinnon työntekijöiden työssäjaksamisen vuoksi on varmistettava, että koko julkisen palvelun henkilökunnalla on hyvän ammattitaidon lisäksi myös kunnollinen suomen kielen taito. Julkisissa palveluissa työskentelyn houkuttelevuutta suomalaistenkin keskuudessa on parannettava, jotta tärkeät peruspalvelumme eivät jää vain ulkomaalaistaustaisten varaan.
HS/IS kuntavaalikone 56/58 metroasemien liityntäliikenteestä
Vaalikoneväittämä: ”Liityntäliikennettä metroasemille pitää lisätä Espoossa kaupungin tuella.”
Vastaukseni: Jokseenkin samaa mieltä. Espoon liityntäliikenteen kehittäminen on tärkeää, jotta julkinen liikenne olisi aidosti sujuva ja houkutteleva vaihtoehto. Julkisen liikenteen parantaminen vähentää yksityisautoilun tarvetta ja parantaa liikenteen sujuvuutta, mistä myös autoilijat hyötyvät. Liityntäyhteydet ovat tällä hetkellä liian harvassa tai vaativat pitkiä kävelymatkoja ja vaihtoja, mikä tekee joukkoliikenteen käytöstä käytännössä epärealistisen vaihtoehdon useimmille lapsiperheille, työmatkalaisille ja ikäihmisille. Liityntäliikenteen riittävällä tiheydellä ja kunnon sujuvuudella metroinvestointimme kunnon hyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön.
HS/IS kuntavaalikone 57/58 Kauklahdenmetsän varikosta
Vaalikoneväittämä: ”Kauklahdenmetsä on hyvä paikka lähijunien varikolle.”
Vastaukseni: Jokseenkin eri mieltä. Kauklahdenmetsän lähijunavarikko voi olla logistisesti toimiva ratkaisu, mutta myös sen vaikutukset ympäristöön ja mm. virkistysalueen säilyvyyteen on arvioitava huolellisesti ja vertailtava suhteessa todennäköisemmin parempaan sijaintiin Kirkkonummen puolella.
HS/IS kuntavaalikone 58/58 lasten puistoruokailusta kesällä
Vaalikoneväittämä: ”Ensi kesänä Espooseen palaavassa puistoruokailussa pitää tarjota lapsille kasvisruokavaihtoehto joka päivä.”
Vastaukseni: Kunnan ruokapalveluissa on panostettava puhtaaseen, ravitsevaan ja luonnolliseen ruokaan, joka tukee fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä auttaa tasoittamaan myös sosiaalista levottomuutta. Kasvisvaihtoehto tulee olla tarjolla päivittäin ja kasviksia tulee lisätä paljon jokaiselle aterialle kaikille sekasyöjillekin, mutta kaikkien puistoruokailijoiden ei pidä siirtyä pelkkään kasvisruokaan.
Siinä olivat Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikoneen 118 vastaustani alue- ja kuntavaaleissa, ole hyvä!
Minun pääteemani näissä alue- ja kuntavaaleissa ovat Terveys ja hyvinvointi, Työ, Turvallisuus ja Tiedolla johtaminen. Olen terapeutti, mielenterveyden taitojen valmentaja ja työhyvinvoinnin johtamisen kouluttaja-yrittäjä, jolla on pitkä ura johtajana. Voit tutustua tarkemmin monipuoliseen koulutus- ja kokemustaustaani ja saamiini valmennuspalautteisiin.
Voit myös palata Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien alue- ja kuntavaalikoneen kysymyksiin näistä painikkeista:
