HHJ-yhteisölle järjestettiin tänään mielenkiintoinen webinaari siitä, miten kuntien ja hyvinvointialueiden omistamien osakeyhtiöiden hallitustyö eroaa yksityisomisteisten yhtiöiden hallitusten työskentelytavoista ja miten julkishallinnon omistamien yhteisöjen hallitustyötä voisi kehittää.
Pohjana käytettiin mm. tuoretta suurta hallitustutkimusta, jossa julkisen/yksityisen omistajatahon omaavien eri yhtiömuotojen, toimialojen ja suuruusluokkien yritysten hallitusjäsenet (828) arvioivat hallitustyötä kukin aina yhden valitsemansa yhtiön näkökulmasta. Webinaarissa vertailtiin julkisen ja yksityisen puolen hallitustyön eroavaisuuksia; tässä blogissani pari poimintaani.
Positiivisesti kuntayhtiöt erottuivat mm. siinä, että niissä yrityksen sidosryhmiä osallistetaan paremmin kuin keskimäärin muissa suomalaisissa yrityksissä.
Useinhan kunnissa on totuttu järjestämään mm. asukasiltoja ja kuntalaisten viestintään kiinnitetään huomiota, vaikka siinäkin varmasti on myös monessa kaupungissa parantamisen varaa. Tämä oli kuitenkin yksi positiivinen nosto tämänpäiväisessä HHJ-hallitustyö-webinaarissa
Suurimpana riskinä kuntien ja hyvinvointialueiden omistamien yritysten hallitustyössä nähtiin puolestaan tämä:
Laiska omistajaohjaus ja virkakoneiston harjoittama ohiohjaus ovat suurimmat riskit kuntaomisteisen yrityksen hallitustyön ja strategian toteutumisen onnistumiselle.
Yksityisomisteistenkin osakeyhtiöiden hallitustyössä on olennaista mm. omistajastrategia, joka HHJ-koulutuksessakin jo todettiin olevan melko heikolla tasolla monissa suomalaisissa yrityksissä. Myös kuntaomisteisissa yhtiöissä on todella tärkeää varmistaa omistajan tahtotila ainakin ennen suuria päätöksiä, vaikka hallituksen vastuu tehtävistä päätöksistä ei tietenkään laimene.
Esim. kuntayhtiöitä koskeva konserniohje tulee jokaisen hallitusjäsenen osata ja muistaa, jotta hallituksen päätökset ovat omistajatahdon mukaista.
Lisäksi roolit, vastuut ja oikeudet tulee olla selkeät omistajan, hallituksen ja johdon välillä – aivan kuten yksityisomisteisissakin osakeyhtiöissä, joissa tämä kuitenkin onnistuu hieman luontaisemmin kuin julkishallinnon omistamissa yhtiöissä yleensä.
Kuntaomisteisen yrityksen johto työskentelee tyypillisesti kunnan virkahenkilöiden kanssa aktiivisesti, ja hyvä yhteistyö on tietysti erittäin tärkeää. Pitkien työ- ja virkasuhteiden ja hitaan henkilökierron vuoksi yrityksen johdon ja kunnan virkahenkilöiden väliset suhteet voivat olla erittäin pitkiä, kun taas yrityksen hallituksen kokoonpano yleensä vaihtuu yleensä nelivuotisvaalikausien tahdissa ainakin osittain, jopa kokonaan.
Ajan myötä tämä voi johtaa siihen, että yrityksen toimitusjohtajalle siirtyy enemmän valtaa kuin hallitukselle, josta alkaa tulla pelkkä kumileimasin. Näin yritys voikin alkaa näyttämään toimitusjohtajan ja kunnan virkamiesten tahtotilan näköiseltä eikä omistajastrategian mukaiselta.
Tällainen sotkee omistaja-hallitus-johto-ketjun toimintaa.
Kuntaomisteisten yritysten strategiatyötä vaikeuttaa mm. se, että on epäselvää, kuka käyttää omistajan ääntä.
Kuntayhtiön todellisina omistajina ovat kunnan asukkaat, ja he ovat äänestäneet kunnanvaltuustoon haluamansa valtuutetut. Jos kunnan omistaman yrityksen hallituksen jäsen haluaa omistajan tahtotilaan selkeytystä, hän saattaa saada ohjeeksi soittaa usealle eri virkahenkilölle tai valtuutetuille riippuen aiheesta.
Tällöin yrityksen hallitus ei saa selkeää omistajaohjausta, vaan he itse rakentavat kasvottoman omistajan teoreettisen tahtotilan, mikä hankaloittaa hallitustyötä ja yrityksen johtamista todellisen omistajatahdon mukaisesti.
Kun virkahenkilöt, jotka johtavat kunnan operatiivista toimintaa, toimivat suoraan kuntayhtiön johdon kanssa, yhtiön toiminta voi ajautua virkahenkilöiden tavoitteiden mukaiseksi eikä välttämättä omistajastrategian mukaiseksi.
Usean kunnan tai hyvinvointialueiden omistamissa osakeyhtiöissä on yleensä mahdotonta nivoa yhteen jokaisen omistajatahon konserniohjetta, jolloin on erittäin vaikeaa luoda täysin selkeää omistajastrategiaa. Tällöin on kompromissejakin tehtävä enemmän, joten lopputulemana aikaansaadun omistajastrategian perustelujen dokumentointi on tavallistakin tärkeämpää.
Hyvä kuntayhtiön omistajastrategia on selkeä, riittävän yksinkertainen ja hyvin dokumentoitu (laatu ennen sivumäärää!). Omistajapoliittisista linjauksista mainittiin hyvänä esimerkkinä Kuopion kaupungin tuore dokumentti, jonka voit ladata tästä.
Hallitustyö -perussääntö: Hallituksen jäsen ei voi vetää oman puolueensa, vaan yrityksen omistajan linjaa.
Tämänpäiväisessä HHJ-hallitustyö-webinaarissa korostettiin, miten tärkeää on, että jokainen julkishallinnon omistamaan yritykseen hallitusjäseneksi valittava tiedostaa oman lakisääteisen vastuunsa ja marssijärjestyksen omistajan vs hallituksen jäsenen edustaman puolueen välillä.
Joskus kuntaomisteisissa yhtiöissä joudutaan käymään omistajaohjauksen ja hallituksen jäsenten välistä tiukempaa keskustelua, jos hallituksen jäseniltä tuppaa unohtua, että heidän oikeus ja velvollisuus on edistää vain ko. yhtiön tavoitteita omistajaohjauksen (ja toki mm. lainsäädännön) mukaisesti eikä hallituksen jäsenen muiden sidosryhmien (tyypillisesti puolueen) agendaa.
Tämänhän voisi toivoa olevan itsestäänselvyys jokaiselle, joka edes hakee luottamustehtävää kuntaomisteisen yrityksen hallituksesta, mutta ilmeisesti kunnon perehdytyskoulutusta pitäisi järjestää uusille jäsenille näistä asioista kuten muutenkin perehdytetään yhtiön liiketoimintaan ym.
Tästäkin syystä omistajastrategian dokumentoinnin tärkeys korostuu. Hyvä omistajastrategia antaa kunnon selkänojan hallitusjäsenille erityisesti silloin, kun hallituksen jäsen joutuu kokemaan sivusta ohjailua puolueensa tai muun hänelle henkilökohtaisesti tärkeän tahon toimesta.
Puolueiden vaikutuspaikka on valtuustossa, kaupungin lautakunnissa ja mm. kuntayhtiöitä ohjaavan omistajastrategian luomisessa sekä kuntaomisteisen yhtiön hallitusjäsenten nimityksessä. Toki jos nimitetyn hallituksen jäsenen toiminta ei miellytä jonkin puolueen linjaa, vaikka se olisikin omistajastrategian ja esim. muiden puolueiden tahtotilan (valtuustopuolueiden enemmistön) mukaista, tyytymätön puolue ei välttämättä nimitä samaa jäsentään yrityksen hallitukseen enää myöhemmin.
Vaikeissa paikoissa punnitaankin hallituksen jäsenen integriteetti: onko oman luottamustehtävän säilyttäminen tärkeämpää kuin tehtävän hoitaminen? Harmaita alueita toki on, mutta tämä varmasti on yksi leimaa antava piirre nimenomaan julkishallinnon omistamisssa osakeyhtiöissä verrattuna yksityisomisteisiin yhtiöihin.
Kunnanvaltuustojen nelivuotiskausien yli tarvitaan sopivaa jatkuvuutta, jotta hallitustyö ja yhtiön johtaminen ei mene poukkoiluksi.
HHJ-webinaarissa todettiin, että tyypillisesti 4-vuotisten vaalikausien välillä kuntaomisteisten osakeyhtiöiden omistajastrategia (jos sitä on tehty) voi päivittyä suhteellisesti jyrkemmin kuin yksityisten omistamissa osakeyhtiöissä, joissa omistajan linjaus voi kestää paremmin aikaa, vaikka varsinainen liiketoimintastrategia päivittyy elävien markkinoiden mukaan.
Lisäksi jos kunnanvaltuustossa on suurta vaihtuvuutta, kuntaomisteisen yrityksen hallituksen saama sparraus ei toimi välttämättä vaalikauden parin ensimmäisen vuodenkaan aikana vielä kunnolla. Toimitusjohtajan aikaa vie myös se, että hän perehdyttää uudet hallituksen jäsenet.
Riippumattomat hallitusjäsenet voisivat olla pidempiaikaisia jäseniä, jotta he tuovat hallitustyöhön jatkuvuutta vaalikausien yli. HHJ-webinaarissa kuultujen näkemysten mukaan poliittisesti valitut tai virkahenkilöinä toimivat yritysten hallitusjäsenet saattavat pelata omaa poliittista peliään, joten senkin vuoksi olisi suositeltavaa valita ainakin kriittisimpien yritysten hallitukseen enemmän ulkopuolisia hallitusammattilaisia.
HHJ-hallitusammattilaisten mukaan kuntayhtiön hallituksen jäsenen palkkion pitäisi olla vuosiperusteinen eikä kokousperusteinen, koska hallituksen vastuukin perustuu koko tilikauteen riippumatta kokousten määrästä.
Kuntaomisteisissa yhtiöissä hallitusjäsenten palkkioiden tulisi olla myös nykyistä korkeampia, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä riippumattomien hallitusjäsenten näkökulmasta. Muutoin kuntayhtiöt eivät houkuttele ulkopuolisia hallitusjäseniä, vaan hallituksen jäsenten nimitys jää täysin poliittisten puolueiden tekemien nimitysten varaan.
Kunta-/Hyvinvointialueen omistaman yrityksen hallituksen jäsenten osaamistarpeissa korostui suhteellisesti enemmän talous- ja riskienhallintaosaaminen.
Kunnon strategia- ja skenaario-osaaminen oli tärkeintä sekä kunta- että yksityisomisteisten yrityksen hallituksen jäseniä valittaessa. Kuntapuolella korostui lisäksi suurempi tarve hyvälle talousosaamiselle ja riskienhallinnan osaamiselle.
Usein suurimpien (pörssi)konsernien talousjohtajilla on myös normityönsä puolesta vahvempaa osaamista mm. riskienhallinnasta, sisäisen ja ulkoisen valvonnan vaatimuksista ja myös yritysten hallitustyöskentelystä. Näistä on varmasti apua myös valtio-, kunta- ja hyvinvointialue-omisteisten yritysten hallitustyössä.
HHJ-hallitusjäsenenä (+entisenä pörssiyhtiöiden talousjohtajana ja KHT-tilintarkastajana) näen, että myös yksityisomisteisissa yrityksissä hallitustyössä joskus joiltain hallitusten jäseniltä vaikuttaa unohtuvan hallituksen jäsenen vastuu. Joskus hallitus voi olla lähinnä vanhojen kaverusten konklaavi jopa vielä siinä vaiheessa, kun yritys on jo kasvanut reippaammin ja yrityksen luotsaamisessa tarvittava osaamisprofiili kaipaisi kunnon päivitystä, jotta yritys pääsisi seuraaviin tavoitteisiinsa.
Kun omistajastrategioissa on parannettavaa ja lisäksi hallitustutkimuksen mukaan vain puolet yritysten hallituksista tekevät itsearviointia, niin voi olla, että menee vielä pitkään ennen kuin uusiin tarpeisiin havahdutaan ja että hallitustyö kehittyisi Suomessa kunnolla yksityis- tai julkisomisteisissa yrityksissä.
HHJ-webinaari oli todella ajankohtainen juuri eilen voimaan astuneiden Espoon lautakuntapaikkojen ja kaupungin omistamien yritysten hallituspaikkanimitysten myötä.
Suomen kunnissa ja kaupungeissa uuden valtuuston kausi 2025-2029 alkoi 1.6.2025. Eilen 9.6 oli Espoon uuden kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous, jossa nuijittiin myös luottamushenkilöpaikat puolueiden esitysten mukaisesti. Voit katsoa minun uusimmat nimitykset tästä ja muilta osin luottamustehtäviäni tästä.
Tämänpäiväinen HHJ-yhteisömme hallitustyö-webinaari oli siis sekä ajankohtainen että muutenkin erinomaista settiä! Suosittelen osallistumaan HHJ-koulutukseen (ja tietysti tutkintoon) ja siten pääsemään mukaan näihin hyviin ajankohtaiskoulutuksiinkin.
Miten hallitustyö toimii niissä yrityksissä, kaupungeissa tai hyvinvointialueilla, joissa sinä olet mukana jossain roolissa?
Hallitustyö -webinaarissa läpikäydyn Suuren hallitustutkimuksen voit ladata tästä. Siinä on mukana kaikkien yhtiöiden hallitusjäsenten vastaukset; ei pelkästään kuntapuolen osakeyhtiöiden.
Kun haluat keskustella kanssani teidän hallitustyön kehittämisestä, varaa ilmainen tutustuminen tästä.
Nähdään!
