Nuorten vaalikone kuntavaaleihin (Espoo) ja aluevaaleihin (Länsi-Uusimaa) julkaistiin 17.3.2025. Nuorisoalan vaalikone sisälsi yleisten teemojen lisäksi erityisesti nuoria koskettavia kysymyksiä. Nuorten vaalikonetta on julkaistu jo vuodesta 1996 alkaen ja se onkin YLEn vaalikoneen rinnalla toinen maailman ensimmäisistä vaalikoneista.
Saat nyt helposti luettua kaikki vastaukseni tästä, ole hyvä!
Arvostatko sinäkin terveyttä ja hyvinvointia, parempaa työelämää sekä turvallisuutta mm. kouluissa ja kaduilla? Mainiota – niin minäkin!
Olen terapeutti, mielenterveyden taitojen valmentaja ja työhyvinvoinnin johtamisen kouluttaja-yrittäjä, jolla on pitkä ura johtajana. Voit tutustua tarkemmin monipuoliseen koulutus- ja kokemustaustaani ja saamiini valmennuspalautteisiin.
Alue- ja kuntavaaleissa tärkeiden aiheiden kannalta tarvittaviin perusvahvuuksiini kuuluu mm.:
- KOKONAISVALTAISEN hyvinvoinnin ja inhimillisen arjen ymmärtäminen (terapeutti, mielenterveyden taitojen kouluttaja, 3 lapsen/teinin äiti).
- TODELLISEN työelämän ja yritystoiminnan tunteminen (työhyvinvoinnin johtamisen valmentaja, kokenut johtaja, yrittäjä)
- HYVÄN hallinnon ja talouden osaaminen (HHJ, KTM, KHT, CFO, VP)
Terveyttä + Turvallisuutta + Työtä + Tiedolla johtaen
- TERVEYS JA HYVINVOINTI: Henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen inhimillisenä kokonaisuutena ja aktiivisemmassa yhteistyössä kaupungin moniammatillisten osaajien ja hyvinvointialueen palvelualueiden kanssa.
- TURVALLISUUS: Turvallisuus palvelujen saannissa ja vaikuttavuudessa sekä mm. kaduilla, kouluissa ja julkisen hallinnon työntekijöiden työolosuhteissa.
- TYÖ: Työelämän vahvempi elinvoima, joka edistää niin yritysten, työntekijöiden kuin elinympäristömmekin hyvinvointia sekä parantaa eri asukasryhmien yhteisöllisempää aktiivisuutta kestävän hyvinvoinnin luomiseksi meille kaikille.
- TIEDOLLA JOHTAMINEN: Hyvä hallinto ja kokonaistaloudellinen järkijohtaminen.
Nuorten vaalikone 2025
Nuorisoalan vaalikone äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen
16-vuotiaat ovat jo monessa suhteessa vastuullisia kansalaisia, ja heidän kuulemisensa kunnallisessa päätöksenteossa on arvokasta. Samalla on kuitenkin varmistettava, että heillä on riittävästi tietoa ja ymmärrystä yhteiskunnallisista asioista, jotta he voivat tehdä harkittuja päätöksiä äänestäessään vaaleissa.
Espoossa nuorisovaltuustolla on merkittävä rooli nuorten äänen tuomisessa osaksi kaupungin päätöksentekoa, ja yhteistyötä kaupunginvaltuuston kanssa voidaan kehittää entisestään. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia tulee vahvistaa esimerkiksi lisäämällä heidän osallistumistaan lautakuntien ja valtuuston työskentelyyn sekä varmistamalla, että heidän näkemyksensä otetaan aidosti huomioon.
On tärkeää, että nuoret saavat riittävästi tietoa ja mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon, jotta he voivat kasvaa vastuullisiksi äänestäjiksi ja vaikuttajiksi. Kaupungin valtuustossa käsitellään laajoja kokonaisuuksia, joiden käsittelemisessä tarvitaan kokemusta.
Teini-ikään kuuluu luontaisesti suurempi ryhmäpaineen mukana meneminen, joten äänestämisen kriteerit eivät välttämättä olisi järkiperäiset kaikkien 16-17-vuotiaiden osalta, vaikka osa heidän ikätovereistaan olisikin erittäin tietoisia yhteiskunnan asioista. Vaikka on erittäin monia kypsiä 16-vuotiaita nuoria Espoossakin ja arvostan kaikkien nuorten näkökantoja, äänestysikärajan laskeminen ei ole oikea ratkaisu.
Nuorten ääni tulee saada kuuluviin myös ilman äänestysikärajan laskua. Minuun saa aina olla yhteydessä nuoria askarruttavissa asioissa, lämpimästi tervetuloa luokseni!
Nuorten puhe- ja läsnäolo-oikeus Espoon kaupunginvaltuustossa ja lautakunnissa
16-vuotiaat ovat jo monessa suhteessa vastuullisia kansalaisia, ja heidän kuulemisensa kunnallisessa päätöksenteossa on arvokasta. Espoossa nuorisovaltuustolla on merkittävä rooli nuorten äänen tuomisessa osaksi kaupungin päätöksentekoa, ja yhteistyötä kaupunginvaltuuston kanssa voidaan kehittää entisestään. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia tulee vahvistaa esimerkiksi lisäämällä heidän osallistumistaan lautakuntien ja valtuuston työskentelyyn sekä varmistamalla, että heidän näkemyksensä otetaan aidosti huomioon.
Nuorten vaalikone englanninkielisistä julkisen hallinnon palveluista
Ulkomailta Suomeen vasta muuttaneiden palvelemiseksi julkisen hallinnon työntekijöiden on osattava myös englantia. Lisäksi meidän on vahvistettava suomenkielentaitoa. Espoossa on jo nyt noin kolmasosa mm. päiväkoti- ja kouluikäisistä lapsista ja nuorista ulkomaalaistaustaisia ja heidän kotikielensä on muu kuin suomi tai ruotsi. Tämä aiheuttaa toiminnallisia haasteita varhaiskasvatuksen ja koulujen arjessa. Yhteisöllisyys ei synny ilman yhteistä kieltä, ja tuon kielen tulee olla Suomen kotimainen kieli – ei englanti. Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu mm. hoitoalan työvoimapulaan, mutta hoidon turvallisuuden, luotettavan asiakasviestinnän ja muidenkin työntekijöiden työssäjaksamisen vuoksi on varmistettava, että koko hoitohenkilökunnalla on hyvän ammattitaidon lisäksi myös kunnollinen suomen kielen taito ennen työn aloittamista. Sote-alan houkuttelevuutta suomalaistenkin keskuudessa on parannettava, jotta tärkeät peruspalvelumme eivät jää vain ulkomaalaistaustaisten varaan. Sen lisäksi että arvostamme muita kulttuureita ja Espoon kansainvälistyminen on rikkaus, meidän on arvostettava myös Suomen kulttuuria ja kieltämme enemmän.
Koulujen, sairaaloiden ym. liha- vs kasvisruoasta
Espoon ruokapalveluissa on panostettava puhtaaseen, ravitsevaan ja luonnolliseen ruokaan, joka tukee fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä auttaa tasoittamaan myös sosiaalista levottomuutta. Kasviksia tulee lisätä paljon jokaiselle aterialle kaikille sekasyöjillekin, mutta ei pidä siirtyä pelkkään kasvisruokaan.
Nuorten vaalikone hiilineutraalista Espoosta
Espoon tulee pitää kiinni hiilineutraaliustavoitteestaan. Ympäristönsuojelun ja talouskasvun tulee kulkea käsi kädessä, jotta elinympäristömme säilyy terveenä ja yritykset voivat investoida kestävään kehitykseen.
Lähiluontoa tulee arvostaa ja kaavoituksessa huomioida sen merkitys espoolaisten kokonaisvaltaiselle fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Kaupunkikehityksen on perustuttava viihtyisään ja laadukkaaseen ympäristöön, ja terveeseen ilmanlaatuun. Ympäristön ja asukkaiden hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.
Julkisen liikenteen kehittäminen ei ole pelkästään ilmastoteko, vaan se auttaa espoolaisten autoilijoiden ohella mm. ruuhkavuosiaan eläviä lapsiperheitä, jotka kuljettavat lapsiaan päiväkotiin, kouluun ja harrastuksiin sekä käyvät ostoksilla ja peruspalveluissa autolla, jos julkinen liikenne ei toimi riittävän sujuvasti myös Espoon poikittaisliikenteessä.
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt Espoossa
Jokaisen ihmisen yksilöllisyyttä on kunnioitettava, ja yhteiskunnan tulee kohdella kaikkia yhdenvertaisesti. Sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisun vapaus ovat osa jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta.
Jokaisella nuorella on oikeus kasvaa turvallisessa ympäristössä, jossa häntä kohdellaan kunnioittavasti ja yhdenvertaisesti. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi on tärkeä osa yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta.
Koulut, harrastuspaikat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut voivat tehdä enemmän sen varmistamiseksi, että kaikki nuoret tuntevat olonsa hyväksytyiksi. Syrjinnän ehkäiseminen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kouluissa ja nuorisotyössä tarjotaan tietoa moninaisuudesta, vahvistetaan turvallisia tiloja ja varmistetaan, että kiusaamiseen puututaan johdonmukaisesti. Lisäksi nuorille on tärkeää olla tarjolla helposti saavutettavia tukipalveluita, joissa he voivat puhua luottamuksellisesti omaan identiteettiinsä liittyvistä kysymyksistä.
Sote-ammattilaisten tulee ymmärtää sukupuolen moninaisuuteen liittyviä tekijöitä, ja osata auttaa inhimillisen asianmukaisesti. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokema syrjintä vaikuttaa yksilön terveyteen ja hyvinvointiin olennaisesti, joten sote-ammattilaisten kunnon koulutus auttaa siihen, että tarvittavaa tukea saa ennen kuin mm. ahdistus tai esimerkiksi lähisuhdeväkivalta aiheuttaa mielenterveyden tai esim. koulussa jaksamisen ym ongelmia.
Jokaisen nuoren tulee voida kasvaa omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä tai ulkopuolisuuden tunteesta. Tarvitsemme keskinäistä kunnioitusta enemmän tässäkin aiheessa. Lisäksi Espoossa kannattaa juhlistaa monimuotoista yhteisöllisyyttä ja rakkauden iloa myös Pride-liputuksella.
Nuorten vaalikone alle 29-vuotiaiden ilmaisesta harrastamisesta
On tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus mielekkääseen harrastukseen, sillä se tukee hyvinvointia, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Kunnan tulee panostaa erityisesti lasten ja nuorten maksuttomiin tai kohtuuhintaisiin harrastusmahdollisuuksiin esimerkiksi koulujen yhteydessä, jotta ne ovat helposti saavutettavissa. Nykyisessä taloustilanteessa on kuitenkin perusteltua kohdistaa resurssit ensisijaisesti alle 20-vuotiaiden harrastuksiin sen sijaan, että maksuttomuus ulotettaisiin 29-vuotiaisiin asti..
Nuorisoalan vaalikoneen kysymys kouluväkivaltaan puuttumisesta
Kun kyseessä on peruskouluikäiset lapset, kouluväkivaltaan on puututtava tehokkaasti ja johdonmukaisesti, mutta ensisijaisesti ennaltaehkäisevästi ja kasvatuksellisin keinoin. Koulun, kodin ja tarvittaessa sosiaalipalveluiden yhteistyö on keskeistä, jotta tilanteet eivät pääse kärjistymään väkivallaksi.
Koulukiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää selkeää johtamista, riittäviä tukipalveluja ja yhteisiä sääntöjä, joita kouluyhteisössä noudatetaan johdonmukaisesti. Opettajien on saatava tarpeeksi tukea oman johtajuutensa lunastamiseen, jotta kouluissa ei synny vallan ottamista oppilaiden kesken. Lisäksi jokaisen koululaisen oppimista ja koulurauhaa tukevat taso- ja pienryhmät ja suurtenkin koulujen ryhmäkokojen kohtuullistaminen.
Poliisin rooli on tärkeä vakavissa tapauksissa, joissa rikoslain rajat ylittyvät. Muutoin koulujen arjessa on olennaisempaa, että oppilashuolto, kuraattorit ja muut asiantuntijat tarjoavat varhaista tukea ja ohjausta. Jos väkivaltaan ei puututa riittävän varhain, tilanteet voivat kärjistyä niin, että poliisin apua tarvitaan – ja juuri siksi on tärkeää, että kouluilla ja sosiaalipalveluilla on riittävät resurssit puuttua ongelmiin ajoissa.
Tarvittaessa on tehtävä huostaanottoja aktiivisemmin, jos lapsen ja nuoren kotona ei saada lasta tai nuorta ohjattua paremmalle polulle edes sosiaaliviranomaisten ja opettajien tukemana.
Sekä fyysiselle että henkiselle väkivallalle tulee olla nollatoleranssi jokaikisessä koulussa. Koulukiusaamiseen ja väkivaltaan tarvitaan sekä ennaltaehkäiseviä toimia että selkeitä seuraamuksia, jotta jokainen lapsi voi käydä koulua turvallisesti eikä hänen tarvitse pelätä myöskään koulumatkallaan esim. vaatteiden varastelua tai uhkailua. Minkäänsortin jengiytymiselle ei Suomessa pidä antaa piiruakaan periksi.
Nuorisotyöttömyydestä ja nuorten työllistämispalveluista
Nuorten aikuisten työllistyminen on tärkeää sekä heidän oman hyvinvointinsa että yhteiskunnan taloudellisen kestävyyden kannalta. Kunnan tulee tarjota tehokkaita palveluita, kuten uraneuvontaa, koulutusmahdollisuuksia ja yrittäjyyden tukemista, jotta nuoret aikuiset voivat siirtyä sujuvasti työelämään. Myös kesätyöseteleitä tulisi antaa nuorille aikuisille, jotka ovat vasta valmistuneet toisen asteen koulutuksestaan. Näin yritysten olisi helpompaa rekrytoida nuori vastavalmistunut, jolla ei ole vielä lainkaan tai juurikaan työkokemusta. Nyt kun työllisyyspalvelut ovat siirtyneet TE-Keskuksilta Espoon kaupungin vastuulle, on erittäin tärkeää varmistaa, että nuoret saavat hyvän alun työuralleen.
Nuorten vaalikone: Kysymys lukioista ja ammattikouluista
On tärkeää, että jokaisella nuorella on mahdollisuus suorittaa toisen asteen koulutus ilman, että he joutuvat muuttamaan pois kotoa. Espoossa tämä toteutuu hyvin, sillä koulutusmahdollisuuksia on kattavasti eri puolilla kaupunkia ja koulumatkat julkisella liikenteellä pysyvät kohtuullisina. Kuitenkin julkista liikennettä on parannettava, jotta myös poikittaisliikenne toimii eikä nuori joutuisi vaihtamaan junaa, metroa, bussia tai ratikkaa kuin korkeintaan kerran. Koulumatkaan ei saa kulua liian pitkää aikaa.
Koko Suomen mittakaavassa kaikkien koulutusvaihtoehtojen tarjoaminen jokaisessa kunnassa ei kuitenkaan ole realistista. On ymmärrettävää, että pienemmissä kunnissa jotkut erikoistuneet koulutuspolut saattavat edellyttää pidempiä koulumatkoja tai toiselle paikkakunnalle liikkumista. Jokaisessa kunnassa onkin olennaista varmistaa, että koulumatkat ovat sujuvia.
Nuorten vaalikone Espoon kaupungin asunnoista
Kohtuuhintainen asuminen on tärkeää erityisesti opiskelijoille ja muille pienituloisille, jotta he voivat keskittyä opintoihinsa ja työelämään siirtymiseen ilman kohtuutonta taloudellista stressiä. Espoon tulee huolehtia siitä, että asuntopolitiikka tukee eri elämäntilanteissa olevia asukkaita ja että kaavoituksessa varataan riittävästi tilaa myös edullisemmalle asumiselle. Segregoitumisen välttämiseksi asuinalueita tulee kehittää tasapainoisesti, jotta edulliset asunnot eivät keskity liikaa ja jotta tiiviit kaupunkikeskuksetkin ovat viihtyisiä ja lähiluonto on lähellä. Espoossa on jo tarjolla opiskelija-asuntoja ja muitakin kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, mutta niiden saatavuutta voidaan kehittää. Samalla on tärkeää, että asuntotarjonta on monipuolista, jotta se ei perustu pelkästään tuettuihin asuntoihin, vaan myös yksityiset toimijat voivat tarjota kohtuuhintaisia asuntoja mm. opiskelijoille.
Nuorten vaalikone espoolaisten osallistuvasta budjetoinnista
Osallistuva budjetointi voi olla hyödyllinen tapa lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja sitoutumista yhteisiin hankkeisiin, erityisesti silloin, kun kyse on paikallisista parannuksista, kuten lähiliikuntapaikoista, viheralueiden kehittämisestä tai nuorisotiloista. On kuitenkin tärkeää, että osallistuvan budjetoinnin laajentaminen ei johda hankkeisiin, jotka eivät ole kokonaistaloudellisesti kestäviä. Budjetoinnin ei myöskään tule muodostua liikaa äänestyspohjaiseksi yksittäisistä projekteista, koska asukkaat ovat jo valinneet luotettavat edustajansa kaupunginvaltuustoon ja valtuutettujen tulee olla riittävän perehtyneitä eri alueiden tarpeiden huomioon ottamiseksi tasapainoisesti myös ilman erillisiä äänestyksiä, joihin mahdollisesti melko harvat espoolaiset välttämättä kuitenkaan huomaisivat osallistua. Äänestyksiä voidaan käyttää suuntaa-antavina ohjenuorina valtuutetuille, jotta asukkaiden ääni tulee varmasti kuulluksi tärkeimmissä investoinneissa ym.
Nuorten vaalikone: Espoon veroprosentin nosto
Verojen nosto ei ole kestävä ratkaisu hallinnolliseen tehottomuuteen ja byrokratiaan. Myös työllisyyspalveluihin on panostettava, jotta useampi Espoossa asuva työllistyy ja osallistuu yhteisen hyvinvointimme rakentamiseen.
Espoon kaupungin omistamista yrityksistä
Kunnan omistamien yhtiöiden myyminen voi tietyissä tilanteissa olla perusteltu keino tasapainottaa taloutta, mutta se ei saa olla ensisijainen tai hätiköity ratkaisu. Myyntipäätökset tulee tehdä strategisesti arvioiden, millä yhtiöillä on pitkäaikaista arvoa kunnalle ja mitkä toiminnat voidaan järjestää tehokkaammin ilman kunnan omistusta.
Jos kunnan yhtiö toimii kannattavasti ja tuottaa tuloja, sen myyminen voi heikentää kunnan taloudellista kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Toisaalta, jos yhtiö ei ole kunnan ydintoimintojen kannalta välttämätön ja sen ylläpitäminen vaatii merkittäviä investointeja, sen myynti voi olla järkevää. Ratkaisut on tehtävä tapauskohtaisesti siten, että ne tukevat kunnan kokonaistaloudellista kestävyyttä ja asukkaiden palveluja pitkällä aikavälillä.
Nuorten vaalikoneen kysymys Espoon luonnonsuojelusta
Lähiluonto ja metsät ovat keskeinen osa asukkaiden hyvinvointia, sillä ne tarjoavat virkistysmahdollisuuksia, edistävät terveyttä ja tukevat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Espoossa on upeita metsäalueita ja suojelualueita, joiden säilyttäminen ja kehittäminen osana kaupunkisuunnittelua on tärkeää, jotta myös tulevat sukupolvet voivat nauttia luonnonläheisestä ympäristöstä. Tarvitsemme kestävää tasapainoa, jossa suojelualueet, virkistysmetsät ja rakennetut alueet tukevat toisiaan. Suojelun lisäksi on tärkeää huolehtia metsien hyvästä hoidosta, jotta ne pysyvät terveinä ja turvallisina kaupunkilaisten käytössä. Myös kaupunkikeskuksiin tarvitaan enemmän lähiluontoa, jotta niistä ei tule ikäviä betonibunkkereiden keskittymiä.
Nuorten vaalikone: Julkinen liikenne, pyöräily ja kävelyreitit
Laajassa Espoossa tarvitaan monin paikoin myös autoa, mutta nykyisessä kansanterveys- ja taloustilanteessa Espoon budjettia tulee painottaa aiempaa enemmän julkisen liikenteen ja hyötyliikunnan edistämiseen.
Julkisen liikenteen kehittäminen auttaa myös kaikkia autoilijoita. Laajan Espoon eri alueiden välistä julkista liikennettä on helpotettava, jotta työpaikat, koulut, harrastukset, kaupat ja peruspalvelut ovat saavutettavissa sujuvasti myös ilman omaa autoa ja jotta autoilijoidenkaan ei tarvitsisi istua näin paljon liikenneruuhkissa.
Sujuvampi julkinen liikenne auttaisi paljon kaikkia espoolaisia lapsia, nuoria ja ruuhkavuosiaan eläviä, työssäkäyviä aikuisia sekä ikäihmisiä, vaikka heillä tällä hetkellä olisikin auto tai kaksikin. Kyse ei ole pelkästään liikenteen, vaan koko arjen sujuvuudesta, koulussa ja työssäjaksamisesta, liikunta- ym. harrastustoimintaan kannustamisesta ja lapsiperhe-elämän pyörittämisestä ilman uupumista.
Espoon sisäisen liikenteen lisäksi tulee kehittää pääkaupunkiseudun poikittaisliikennettä. Sujuvia metro- ja junayhteyksiä täydentämään tarvitaan enemmän joustavaa bussiliikennettä, nopeita liityntäyhteyksiä ja riittävästi liityntäpysäköintipaikkoja.
Liikkumisen kehittämisessä on tärkeää panostaa ensisijaisesti julkiseen liikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn, koska ne parantavat sekä kaupunkilaisten arjen sujuvuutta että kansanterveyttä. Sujuva joukkoliikenne vähentää ruuhkia ja pienentää ympäristökuormitusta, mutta sen lisäksi se mahdollistaa myös autottoman tai vähäautoisen elämäntavan yhä useammalle, mikä voi keventää perheiden taloudellista taakkaa.
Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on erityisen tärkeää, sillä liikkumattomuus on yksi suurimmista kansanterveydellisistä haasteista. Hyvin suunnitellut pyöräily- ja kävelyreitit tekevät arjen aktiivisuudesta helpompaa ja houkuttelevampaa, mikä vähentää pitkäaikaisia terveydenhuollon kustannuksia ja lisää hyvinvointia. Espoossa on paljon mahdollisuuksia kehittää turvallisia, suoria ja miellyttäviä reittejä, jotka houkuttelevat yhä useamman jättämään auton kotiin ainakin osaksi matkaa.
Julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen on paitsi ympäristön ja talouden kannalta kestävää, myös tehokkain tapa parantaa ihmisten terveyttä ja kaupunkien elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä.
Maahanmuutosta ja vastaanottokeskuksista Espoossa
Tilastokeskuksen mukaan Espoossa kotikieli on muu kuin kotimainen kieli jo lähes joka kolmannella lapsella eli suhteellisesti yli tuplasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin ikäryhmissä 0-9v. Tämä aiheuttaa suuria haasteita mm. varhaiskasvatuksen ja peruskoulun onnistumisessa laadukkaasti ja turvallisesti. Ja syntyvyystilastojen mukaan ulkomaalaistaustaisten % osuus tulee kasvamaan entisestään.
Vaikka kielten ja kulttuurien moninaisuus on rikkaus, ja tarvitsemme Espooseen ulkomaisia osaajia, maahanmuuttajien kotouttaminen on toiminnallinen ja taloudellinen haaste. Tämä korostuu nyt Espoossa jopa enemmän kuin mm. Helsingissä. Tämäkin haaste on voitettavissa, mutta muutosta tarvitaan siihen, mihin kaupunkeihin pakolaisia ohjataan. Keskittymisen ja segregaation haitat alkavat jo näkyä Espoon kaupunkikeskuksissa.
Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita tulee ohjata muuallekin kuin Espooseen ja kasvukeskuksiin. Maahanmuuttajien kunnon integroituminen edellyttää suurempia resursseja varhaiskasvatuksessa, kouluissa, sote- ym palveluissa, joten niiden järjestämistä ei voida vaatia näin suuressa määrin vain espoolaisilta.
Turvallisuus, yhteisöllisyys ja resurssien kestävä käyttö ovat keskeisiä tekijöitä siinä, miten maahanmuuttoa ja vastaanottokeskuksia suunnitellaan eri alueille. Vastaanottokeskuksen sijoittaminen on aina harkittava tapauskohtaisesti siten, että se tukee alueen vakautta ja palvelujen riittävyyttä eikä kuormita kohtuuttomasti paikallisia resursseja.
Vastaanottokeskuksia perustettaessa on tärkeää varmistaa, että ne eivät lisää alueellista segregaatiota tai heikennä alueen turvallisuutta ja elämänlaatua. Vaikutukset koulujen, terveyspalveluiden ja muiden kunnallisten palveluiden kuormitukseen tulee arvioida tarkasti. Lisäksi vastaanottokeskuksen asukkaiden kotoutumiseen ja mm. suomenkielen osaamiseen on panostettava heti alusta lähtien, jotta he voivat mahdollisimman nopeasti siirtyä työelämään ja osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Espoon tulee satsata yhteisöllisyyteen, maahanmuuttajien kotouttamiseen, parempiin oppimistuloksiin ja työllistymiseen, sekä syrjäytymisen ja katujengikulttuurin estämiseen. On tärkeää, että kotoutuminen onnistuu nopeasti ja mm. koulu- ja työelämässä tarvittavat taidot, kuten kielitaito, ovat hyvät. Espoon tulee edistää vahvaa ja nopeaa integraatiota myös demokraattisen, tasa-arvoisen kulttuurimme tapojen opetuksella, sekä miesten että naisten työllistymisen tukemisella, ja lasten koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien varmistamisella.
Eri asuinalueiden eriytymistä on ennaltaehkäistävä kaavoituksen ja palveluiden hyvällä suunnittelulla, jotta Espoo on turvallinen, viihtyisä ja terveeseen, aktiiviseen arkeen kannustava kaupunki. Silloin kulttuureiden ja kielten kirjosta saadaan Espooseenkin elinvoimaa, mutta kestävä kehitys edellyttää nyt määrätietoisempaa johtajuutta.
Nuorten vaalikone: Sote-palvelujen yksityistäminen
Julkisilla verovaroilla maksettujen palveluiden järjestämisessä keskeistä on niiden laatu, nopea saatavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus – ei palveluntuottajan juridinen muoto. Arviointi on tehtävä palvelu- ja aluekohtaisesti mm. työvoimatilanne huomioon ottaen. Harkitut ostopalvelut ja palvelusetelit ovat yksi hyödyllinen keino purkaa hoitojonoja. Silloin kun palvelun yksityistäminen on järkevää, hankitun palvelun laatua on myös valvottava aktiivisesti. Sokeasti ei voi luottaa, että kuka tahansa palveluntarjoaja toimii laadukkaasti sovitulla tavalla. Lopputulos ratkaisee ja laatu on lunastettava sekä itse tuotetuissa että ulkoistetuissa palveluissa. Yksityistämisessä on varmistettava, että emme ajaudu vain muutaman suuren terveysjätin varaan, jolloin on vaarana menettää aidon markkinatalouden ja kilpailutuksen hyödyt. Myös omalääkärimallin toteuttaminen ammatinharjoittajamallilla ja pienempien sote-yritysten hyödyntäminen tuovat kilpailuetua hyvinvointialueemme palvelujen laadukkaalle ja kokonaistaloudelliselle toteutukselle. Yksikkökustannuksiin tarvitaan täysi läpinäkyvyys, jotta toimintaa voidaan oikeasti johtaa faktojen eikä ideologisten vinoumien perusteella.
Nuorisoalan vaalikonekysymys nuorten ilmaisesta ehkäisystä
Nykyisessä taloustilanteessa meillä on kriittisempiä tarpeita kuin tarjota ilmaista ehkäisyä.
Sote-palvelut digi- ja etäpalveluina
Digitaalisten palveluiden, kuten helpon nettiajanvarauksen ja päivystävän chatin, kehittäminen on tärkeää, jotta hoitoonpääsy nopeutuu. Etä- ja digipalvelujen lisäksi tarvitaan vastaanottoja myös kasvokkain.
Etäpalvelut ja liikkuvat palvelut tarjoavat joustavia ja saavutettavia sote-ratkaisuja erityisesti pienten paikkakuntien asukkaille. Niiden avulla voidaan tarjota yksilöllistä ohjausta ilman, että sote-asiakkaan tarvitsee matkustaa pitkiä matkoja palveluiden pariin.
Terapeuttina tiedän, että etäpalvelut sopivat useimmille työikäisille ja nuorille erinomaisesti ja moni priorisoi niitä mieluummin kuin liikenteeseen lähtemistä saadakseen apua. Etätapaamisessakin yksilö tulee kohdata aidosti, jotta tapaaminen on vaikuttava ja sote-asiakas tulee kuulluksi.
Monimuotoisten palvelujen on oltava saatavilla sillä tavalla ja silloin, kun ihmiset niitä tarvitsevat, joten mm. ilta- ja viikonloppuaikojen sekä etävastaanottojen (mm. reseptien uusimiset) ja liikkuvien palvelujen tarjoaminen parantaa palvelujen saatavuutta. Omalääkärimalli lisää hoidon jatkuvuutta, mikä puolestaan edistää jokaisen tapaamisen sujuvuutta ja vaikuttavuutta eli tuo ajan myötä myös säästöjä niin ajassa kuin rahassakin eikä kasvokkain tapaamisia tarvita välttämättä joka kerta enää jatkossa, kun pysyvä hoitosuhde tuottaa tulosta.
Inhimillistä hoivaa ja mm. vanhusten kotihoitoa ei luonnollisesti korvaa mitkään robotit ja tekoäly, vaikka muuten ne ovatkin hyödyllisiä ja niitä tulee käyttää enemmän myös siksi, että sote-ammattilaisilta vapautuisi arvokasta työaikaa lomake- ym. byrokratialta varsinaiseen asiakastyöhön.
Nuorten vaalikone: Sote-alueiden verotusoikeudesta
Hyvinvointialueiden verotusoikeus ei ole järkevä ratkaisu, sillä se voi lisätä kokonaisveroastetta ja alueellista eriarvoistumista ilman, että palveluiden saatavuus tai vaikuttavuus paranisi.
Valtion rahoitusmallia voidaan kehittää, mutta veropohjan laajentaminen ei saa tarkoittaa sitä, että kansalaisille kasataan lisää veroja ilman hallinnollisten rakenteiden ja bykokratian vähentämistä, palvelujen toimintamallien parantamista ja todellisten yksikkökustannusten läpinäkyvyyden perusteella paremmin arvioitavaa vastuullista taloudenpitoa ja hyvää johtamista.
Olennaisinta ei ole se, mikä taho verot kerää ja tilittää eteenpäin sote-alueelle, vaan mitä kerätyillä verovaroilla saadaan aikaan kokonaisvaltaisesti asukkaiden fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia aidosti, vaikuttavasti parantaen.
Huumeiden käyttöhuoneet Espoossa ja Länsi-Uudenmaan sote-hyvinvointialueella
Huumeidenkäytön yleistyminen on vakava ongelma, joka vaatii sekä ennaltaehkäisyä että tehokkaita hoitokeinoja. Pelkät rangaistukset eivät vähennä varsinkin pääkaupunkiseudun kasvukeskuksissa nykyisin jo täysin selvästi näkyvää huumeongelmaa, vaan meidän on panostettava varhaiseen puuttumiseen, mielenterveyspalveluihin ja kunnon hoitoon ohjaukseen. Käyttäjät on autettava irti riippuvuudestaan, ja mm. nuorten riskiä sortua huumeisiin tulee ennaltaehkäistä kaikin tavoin ennen kuin ongelma pahenee. Huumeiden käytön haittoja on torjuttava mm. käyttöhuoneilla, joissa ohjataan vieroitukseen ym tuen pariin, jotta syrjäytyminen ja kalliimmat hoidot vältetään. Näin myös julkiset tilat mm. ostoskeskusten vessoissa, puistoissa tai lasten leikkialueilla pysyvät turvallisina eikä huumeiden käyttö rehota alueellamme.
Nuorten vaalikone sote-asiakasmaksuista
Ihmisen kokonaisvaltainen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi luodaan hänen omassa päivittäisessä arjessaan. Laadukkaat, aidosti vaikuttavat ja sujuvasti saatavilla olevat sotepalvelut ovat tukemassa, ohjaamassa ja auttamassa tarpeen mukaan elämässä eteenpäin.
Suomen turvallisuudenkin näkökulmasta on tärkeää, että jokainen Suomessa asuva kantaa myös oman vastuunsa hyvinvoinnistaan ja yhteisestä hyvästämme.
Ihmisten omaa vastuuta mm. terveistä elämäntavoista on tärkeää vahvistaa. Paraskaan yksittäinen hoitotoimenpide ei voi kestävällä tavalla korjata mm. epäterveellisen ravinnon, liikunnan ja luontoyhteyden puutteen, arjen epäaktiivisuuden, sosiaalisten suhteiden haasteiden tai esimerkiksi työelämän vaikutuksia.
Sotepalveluissa voidaan kannustaa ja ohjata vahvempaan oman vastuun kantamiseen yksilön elämän, terveyden ja hyvinvoinnin parantamisesta, sekä sillä, että palveluista peritään kohtuullisia maksuja eikä kaikkea saa ilmaiseksi rajattomasti. Suuria korotuksia asiakasmaksuihin ei kuitenkaan tule tehdä. Tarvittaessa tulee olla sopiva maksukatto esim. monisairaille opiskelijoille tai ikäihmisille.
Paperittomien maahanmuuttajien välttämättömät sote-palvelut
On erittäin tärkeää, että jo pahasti velkaantunut ja taloudellisissa vaikeuksissa oleva hyvinvointivaltiomme ei kannusta laittomaan maassa oleskeluun ja että jokainen laillisestikin Suomessa oleva osallistuu sote-palvelujemme kustantamiseen oman ahkeran työnteon kautta. Jokaisella ihmisellä taustasta riippumatta on oikeus saada apua, jos hänellä on välttämätön tarve terveydenhuollon palvelulle.
Ulkomaalaisten sote-työntekijöiden palkkaaminen Länsi-Uudellamaalla
Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu hoitoalan työvoimapulaan, mutta hoidon turvallisuuden, luotettavan asiakasviestinnän ja muidenkin työntekijöiden työssäjaksamisen vuoksi on varmistettava, että koko hoitohenkilökunnalla on hyvän ammattitaidon lisäksi myös kunnollinen suomen kielen taito ennen työn aloittamista. Sote-alan houkuttelevuutta suomalaistenkin keskuudessa on parannettava, jotta tärkeät peruspalvelumme eivät jää vain ulkomaalaistaustaisten varaan.
Nuorten vaalikone: Terapiatakuun laajentaminen 28-vuotiaille
Ennaltaehkäiseviin ja varhaisen vaiheen palveluihin panostaminen säästää sekä inhimillistä kärsimystä että yhteiskunnan varoja pitkällä aikavälillä. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden lisäksi niiden tosiasiallinen vaikuttavuus on tärkeää yksilön inhimilliselle hyvinvoinnille ja mm. koulussa tai työssä jaksamiselle eli myös kokonaistaloudellisesta näkökulmasta yhteiskuntamme tulevaisuudelle. Mielenterveyspalveluissa tulee vahvemmin panostaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiin. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Erityisesti lasten ja nuorten nopea pääsy matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin on varmistettava esim. lisäämällä koulupsykologien ja -kuraattorien resursseja sekä laajentamalla walk-in-terapiaa ja chat-/etävastaanottoja. Mielenterveyspalveluiden saatavuus on erittäin tärkeää, erityisesti lapsille, teineille ja nuorille aikuisille, sillä varhainen tuki ehkäisee vakavampia ongelmia ja syrjäytymistä. Terapiatakuun laajentaminen alle 29-vuotiaille tukisi tätä tavoitetta, mutta nykyisessä taloustilanteessa se ei ole mahdollista.
Nuorisoalan vaalikone sote-palvelujen keskittämisestä
Palveluiden keskittäminen parantaa terveydenhuollon laatua ja kustannustehokkuutta, sillä suuremmissa yksiköissä on mahdollista ylläpitää paremmat resurssit nopeampaan hoitoon ja erikoisosaamista. Samalla on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että palvelut pysyvät saavutettavina myös pienemmillä paikkakunnilla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi liikkuvia palveluja, digiratkaisuja ja joustavia vastaanottomalleja, jotta hyvinvointialueemme kaikki asukkaat saavat tarvitsemansa hoidon ilman kohtuuttomia matkoja. Lähtökohtaisesti vaativammat erikoispalvelut kannattaa keskittää, mutta mm. perusterveydenhuolto ja mielenterveystuki kannattaa säilyttää lähellä asukkaita. Erityisesti nuorten mielenterveyspalvelujen tulee olla lähellä koulun yhteydessä. Näin varmistetaan palveluiden laatu, saavutettavuus ja kokonaistaloudellisuus.
Siinä olivat nuorten vaalikoneen vastaukseni alue- ja kuntavaaleissa, ole hyvä!
Minun pääteemani näissä alue- ja kuntavaaleissa ovat Terveys ja hyvinvointi, Työ, Turvallisuus ja Tiedolla johtaminen. Olen terapeutti, mielenterveyden taitojen valmentaja ja työhyvinvoinnin johtamisen kouluttaja-yrittäjä, jolla on pitkä ura johtajana. Voit tutustua tarkemmin monipuoliseen koulutus- ja kokemustaustaani ja saamiini valmennuspalautteisiin.
Voit myös palata Länsiväylän alue- ja kuntavaalikoneen kysymyksiin näistä painikkeista:
