MTV:n vaalikone kuntavaaleihin (Espoo) ja aluevaaleihin (Länsi-Uusimaa) julkaistiin 11.3.2025. Saat nyt helposti luettua kaikki vastaukseni tästä, ole hyvä!
Arvostatko sinäkin terveyttä ja hyvinvointia, parempaa työelämää sekä turvallisuutta mm. kouluissa ja kaduilla? Mainiota – niin minäkin!
Olen terapeutti, mielenterveyden taitojen valmentaja ja työhyvinvoinnin johtamisen kouluttaja-yrittäjä, jolla on pitkä ura johtajana. Voit tutustua tarkemmin monipuoliseen koulutus- ja kokemustaustaani ja saamiini valmennuspalautteisiin.
Alue- ja kuntavaaleissa tärkeiden aiheiden kannalta tarvittaviin perusvahvuuksiini kuuluu mm.:
- KOKONAISVALTAISEN hyvinvoinnin ja inhimillisen arjen ymmärtäminen (terapeutti, mielenterveyden taitojen kouluttaja, 3 lapsen/teinin äiti).
- TODELLISEN työelämän ja yritystoiminnan tunteminen (työhyvinvoinnin johtamisen valmentaja, kokenut johtaja, yrittäjä)
- HYVÄN hallinnon ja talouden osaaminen (HHJ, KTM, KHT, CFO, VP)
Terveyttä + Turvallisuutta + Työtä + Tiedolla johtaen
- TERVEYS JA HYVINVOINTI: Henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen inhimillisenä kokonaisuutena ja aktiivisemmassa yhteistyössä kaupungin moniammatillisten osaajien ja hyvinvointialueen palvelualueiden kanssa.
- TURVALLISUUS: Turvallisuus palvelujen saannissa ja vaikuttavuudessa sekä mm. kaduilla, kouluissa ja julkisen hallinnon työntekijöiden työolosuhteissa.
- TYÖ: Työelämän vahvempi elinvoima, joka edistää niin yritysten, työntekijöiden kuin elinympäristömmekin hyvinvointia sekä parantaa eri asukasryhmien yhteisöllisempää aktiivisuutta kestävän hyvinvoinnin luomiseksi meille kaikille.
- TIEDOLLA JOHTAMINEN: Hyvä hallinto ja kokonaistaloudellinen järkijohtaminen.
MTV:n vaalikone aluevaaleissa 2025
Suomen edellinen hallitus päätti hyvinvointialueiden määräksi 21+Helsinki, vaikka ehdotus oli 5, 9 tai 12. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme ei voi vaikuttaa valtion määräämän budjetin kokoon, mutta voimme vaikuttaa rahan ja työntekijöiden kohdistamiseen monien sote-palveluiden ja pelastustoimen kesken.
MTV:n aluevaalikoneen kysymys 1/15 sote-hyvinvointialueiden määrän vähentämisestä
Hyvinvointialueiden määrää on syytä arvioida kriittisesti. Lähtökohtaisesti useammat erilliset hallintorakenteet lisäävät hallinnon, johtajien ja alueiden välisenkin byrokratian määrää. Budjetin tulisi kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon. Joillain hyvinvointialueilla voi olla vaikeuksia tuottaa palveluita riittävällä laadulla ja kustannustehokkaasti, joten alueiden yhdistäminen voisi olla yksi mahdollisuus. Hallinnon rakenteelliset muutokset eivät kuitenkaan pelkästään riitä, vaan palveluiden johtamista ja toimintamalleja on kehitettävä. Alueiden yhdistämisen on perustuttava tarkkaan arvioon siitä, miten se vaikuttaa palveluiden laatuun ja saatavuuteen eri alueilla. Tärkeintä on uudistaa toimintatapoja aktiivisesti ja ottaa asiakkaana oleva ihminen huomioon kokonaisuutena, jonka fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Silloin sote-palvelut ovat myös vaikuttavia ja kokonaistaloudellisia.
MTV:n aluevaalikone 2/15 sote-alueiden talouden kuntoon laittamisen kiireellisyydestä
Mahdollinen aikataulun jousto ei saa tarkoittaa ongelmien pitkittämistä tai paikallisen vastuun pakoilua. Kunkin hyvinvointialueen on kannettava vastuunsa kunnon muutosten tekemiseksi ja byrokratiansa karsimiseksi mahdollisimman nopeasti.
Tarvittaessa hyvinvointialueiden määrää on vähennettävä, jotta hallintorakenteiden yhdistämisellä saadaan tarvitut säästöt ja jatkossa pysytään budjetissa ilman, että pyydetään lisää rahaa veronmaksajilta. Sote-budjetin tulee kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon ja byrokratiaan, jota yleensä on sitä enemmän mitä pienempiin osiin hallinto on jaoteltu.
Tärkeintä on uudistaa toimintatapoja aktiivisesti ja ottaa asiakkaana oleva ihminen huomioon kokonaisuutena, jonka fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Silloin sote-palvelut ovat myös vaikuttavia ja kokonaistaloudellisia jatkossa.
MTV:n vaalikone 3/15 sote-johtajien palkkojen leikkauksesta
Sote-resurssien tulee kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon. Hyvinvointialueiden laaja vastuu monista elintärkeistä palveluista ja suuret työntekijämäärät edellyttävät kuitenkin vahvaa johtamista. Ammattitaitoisten johtajien saamiseksi heidän palkitsemisen tulee olla riittävän kilpailukykyinen, jotta pätevää johtamista ei olisi vain yksityisellä sektorilla. Kuitenkaan palkitseminen ei saa olla sote-johtajan tärkein motivaatiotekijä eikä liian kovaan palkkakilpailuun ole varaa lähteä. Sote-budjettia tulee käyttää palvelujen kehittämiseen, ei hallintokulujen kasvattamiseen.
MTV:n vaalikone 4/15 pelastustoimen budjetin leikkauksesta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella
Pelastustoimen tehtävät ovat kriittisiä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan turvallisuudelle. Pelastustoimi on yhteiskunnan perustoiminto, jonka on toimittava luotettavasti ja tehokkaasti kaikissa tilanteissa. Viiveet akuuteissa tilanteissa voivat johtaa vakaviin seurauksiin. Pelastajien koulutustasosta tinkiminen ei ole kestävä ratkaisu työvoimapulaan, sillä tehtävät vaativat vankkaa ammattiosaamista ja fyysistä toimintakykyä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme ja kaikkien kuntien kokonaistaloudellisuuden parantamiseksi on tärkeää myös tiedon välittäminen eteenpäin aktiivisesti ja vaikuttava moniammatillinen yhteistyö. Yhteisen hyvinvointialueemme ja myös kuntiemme rakenteiden ja mm. tiedonvälitysjärjestelmien tulee tukea kokonaisvaltaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.
MTV:n aluevaalikoneen kysymys 5/15 sote-verosta ("maakuntavero")
Hyvinvointialueiden verotusoikeus ei ole järkevä ratkaisu, sillä se voi lisätä kokonaisveroastetta ja alueellista eriarvoistumista ilman, että palveluiden saatavuus tai vaikuttavuus paranisi.
Valtion rahoitusmallia voidaan kehittää, mutta veropohjan laajentaminen ei saa tarkoittaa sitä, että kansalaisille kasataan lisää veroja ilman hallinnollisten rakenteiden ja bykokratian vähentämistä, palvelujen toimintamallien parantamista ja todellisten yksikkökustannusten läpinäkyvyyden perusteella paremmin arvioitavaa vastuullista taloudenpitoa ja hyvää johtamista.
Olennaisinta ei ole se, mikä taho verot kerää ja tilittää eteenpäin sote-alueelle, vaan mitä kerätyillä verovaroilla saadaan aikaan kokonaisvaltaisesti asukkaiden fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia aidosti, vaikuttavasti parantaen.
MTV:n vaalikone 6/15 sote-hyvinvointialueen terveyskeskusmaksujen korottamisesta
Ihmisen kokonaisvaltainen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi luodaan hänen omassa päivittäisessä arjessaan. Laadukkaat, aidosti vaikuttavat ja sujuvasti saatavilla olevat sotepalvelut ovat tukemassa, ohjaamassa ja auttamassa tarpeen mukaan elämässä eteenpäin.
Suomen turvallisuudenkin näkökulmasta on tärkeää, että jokainen Suomessa asuva kantaa myös oman vastuunsa hyvinvoinnistaan ja yhteisestä hyvästämme.
Ihmisten omaa vastuuta mm. terveistä elämäntavoista on tärkeää vahvistaa. Paraskaan yksittäinen hoitotoimenpide ei voi kestävällä tavalla korjata mm. epäterveellisen ravinnon, liikunnan ja luontoyhteyden puutteen, arjen epäaktiivisuuden, sosiaalisten suhteiden haasteiden tai esimerkiksi työelämän vaikutuksia.
Sotepalveluissa voidaan kannustaa ja ohjata vahvempaan oman vastuun kantamiseen yksilön elämän, terveyden ja hyvinvoinnin parantamisesta, sekä sillä, että palveluista peritään kohtuullisia maksuja eikä kaikkea saa ilmaiseksi rajattomasti. Tarvittaessa tulee olla sopiva maksukatto esim. monisairaille ikäihmisille.
MTV:n aluevaalikone 7/15 kahden viikon hoitotakuusta
Kiireellisessä tilanteessa hoitoon on päästävä heti, kiireettömään hoitoon 2 viikon sisällä. Monimuotoisten palvelujen on oltava saatavilla silloin, kun ihmiset niitä tarvitsevat, joten myös mm. ilta- ja viikonloppuaikojen sekä etävastaanottojen (mm. reseptien uusimiset) ja liikkuvien palvelujen tarjoaminen parantaa palvelujen saatavuutta. Omalääkärimalli lisää hoidon jatkuvuutta, mikä puolestaan edistää jokaisen tapaamisen sujuvuutta ja vaikuttavuutta eli tuo ajan myötä myös säästöjä niin ajassa kuin rahassakin. Myös digitaalisten palveluiden, kuten helpon nettiajanvarauksen ja päivystävän chatin, kehittäminen on tärkeää, jotta hoitoonpääsy nopeutuu. Etä- ja digipalvelujen lisäksi tarvitaan vastaanottoja myös kasvokkain.
MTV:n vaalikone sairaaloiden määrän vähentämisestä Suomessa
Suomessa sairaaloiden määrän vähentäminen on perusteltua, koska väestö vähenee ja keskittyy suuriin kaupunkeihin, hoitohenkilökunnasta on pulaa ja taloudellinen tilanne vaatii priorisointeja. Keskittämällä palveluita voidaan turvata henkilöstön saatavuus, moniammatillinen osaaminen ja siten vahvempi potilasturvallisuus sekä hyödyntää koko Suomen sairaalainfrastruktuuria tehokkaammin. Akuuttisairaaloita voidaan kehittää ilman ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta, kunhan ensihoito saadaan tehokkaasti mm. liikkuvilla palveluilla. Palveluverkkoratkaisuissa on etäisyydet huomioitava kuitenkin tarkkaan, jotta hoidon saavutettavuus säilyy eikä kenenkään suomalaisen perusturvallisuudesta tai mm. kansallisesta turvallisuudesta mahdollisissa poikkeustilanteissa tingitä.
MTV:n aluevaalikone nuorten ilmaisesta ehkäisystä
Nykyisessä taloustilanteessa meillä on kriittisempiä tarpeita kuin tarjota ilmaista ehkäisyä.
MTV:n sote-aluevaalikone huumeneulojen vaihtopisteistä
Neulojen vaihtopalvelut vähentävät tartuntatauteja ja suojelevat muita kaupunkilaisia, ja vaihtopalvelujen yhteydessä voidaan ohjata vieroitukseen tai muiden tarpeellisten tukipalvelujen pariin, jotta syrjäytymisen seurannaisvaikutukset ja kalliimmat hoidot vältetään myöhemmin.
Huumeidenkäytön yleistyminen on vakava ongelma, joka vaatii sekä ennaltaehkäisyä että tehokkaita hoitokeinoja. Pelkät rangaistukset eivät vähennä varsinkin pääkaupunkiseudun kasvukeskuksissa nykyisin jo täysin selvästi näkyvää huumeongelmaa, vaan meidän on panostettava varhaiseen puuttumiseen, mielenterveyspalveluihin ja kunnon hoitoon ohjaukseen.
Huumeiden käytön haittoja on torjuttava myös niin, että julkiset tilat mm. ostoskeskusten vessoissa tai lasten leikkialueilla pysyvät turvallisina kaikille eikä huumekauppa ja -käyttö rehota alueellamme. Huumeidenkäyttäjät on autettava irti riippuvuudestaan, ja mm. nuorten riskiä sortua huumeisiin tulee ennaltaehkäistä kaikin tavoin ennen kuin ongelma pahenee.
MTV:n vaalikone lähiomaisten hoitovastuu
Monet huolehtivat vanhemmistaan ja isovanhemmistaan kykyjensä mukaan. Aikuisten lasten suurempi osallistuminen vanhempiensa hyvinvoinnista huolehtimiseen ei saa tarkoittaa sitä, että heidät velvoitettaisiin kantamaan päävastuu hoidosta, vaan ennemminkin sitä, että yhteiskunnan ja perheiden välinen yhteistyö voisi toimia paremmin.
On paljon yksinäisiä vanhuksia, ja lisäksi joissain perheissä keskinäiset välit ovat voineet katketa jopa täysin tai lapset ovat muuttaneet työn perässä niin kauas Suomessa tai ulkomaille, että he eivät voi hoitaa vanhempiaan, joten hyvinvointivaltiossa tulee järjestää kunnon hoito kaikille vanhuksille.
Moni suomalainen kuitenkin haluaa tukea ikääntyviä vanhempiaan, mutta tarvitsee siihen joustavampia ratkaisuja työelämässä ja yhteiskunnan palveluissa. Hyvin toimiva omaishoidon tuki helpottaa monen perheen tilannetta ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta, mikä myös säästää yhteiskunnan varoja pitkällä aikavälillä.
MTV:n vaalikone vanhustenhoidon hoitajamäärästä
Vanhusten tulee saada laadukas, inhimillinen hoiva. Myös hoiva-ammattilaisten työssäjaksamiseen on panostettava, jotta alalle saadaan työntekijöitä riittävästi väestömme vanhetessa ja hoivatarpeen lisääntyessä. Vanhusten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia tulee parantaa olennaisesti hoitopaikasta riippumatta. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä, ja myös luonnossa ulkoilulla on paljon terveyttä ja psykofyysistä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Työssäkäyvät keski-ikäisetkin joutuvat kantamaan liikaa huolta hoivakodeissa olevista vanhemmistaan, jos he eivät saa kunnon hoitoa.
MTV:n sote-vaalikone ulkomaalaisista sote-työntekijöistä
Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu hoitoalan työvoimapulaan, mutta hoidon turvallisuuden, luotettavan asiakasviestinnän ja muidenkin työntekijöiden työssäjaksamisen vuoksi on varmistettava, että koko hoitohenkilökunnalla on hyvän ammattitaidon lisäksi myös kunnollinen suomen kielen taito ennen työn aloittamista. Sote-alan houkuttelevuutta suomalaistenkin keskuudessa on parannettava, jotta tärkeät peruspalvelumme eivät jää vain ulkomaalaistaustaisten varaan.
MTV:n aluevaalikone 14/15 sote-palvelujen yksityistämisestä
Julkisilla verovaroilla maksettujen palveluiden järjestämisessä keskeistä on niiden laatu, nopea saatavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus – ei palveluntuottajan juridinen muoto. Arviointi on tehtävä palvelu- ja aluekohtaisesti mm. työvoimatilanne huomioon ottaen. Harkitut ostopalvelut ja palvelusetelit ovat yksi hyödyllinen keino purkaa hoitojonoja. Silloin kun palvelun yksityistäminen on järkevää, hankitun palvelun laatua on myös valvottava aktiivisesti. Sokeasti ei voi luottaa, että kuka tahansa palveluntarjoaja toimii laadukkaasti sovitulla tavalla. Lopputulos ratkaisee ja laatu on lunastettava sekä itse tuotetuissa että ulkoistetuissa palveluissa. Yksityistämisessä on varmistettava, että emme ajaudu vain muutaman suuren terveysjätin varaan, jolloin on vaarana menettää aidon markkinatalouden ja kilpailutuksen hyödyt. Myös omalääkärimallin toteuttaminen ammatinharjoittajamallilla ja pienempien sote-yritysten hyödyntäminen tuovat kilpailuetua hyvinvointialueemme palvelujen laadukkaalle ja kokonaistaloudelliselle toteutukselle. Yksikkökustannuksiin tarvitaan täysi läpinäkyvyys, jotta toimintaa voidaan oikeasti johtaa faktojen eikä ideologisten vinoumien perusteella.
MTV:n vaalikone aluevaaleissa sote-työntekijöiden kelpoisuusvaatimuksista
Julkiseen hallintoon tarvitaan enemmän tilannekohtaista joustavuutta, varsinkin nyt yhä kasvavan työvoimapulan aikana. Porrastettu malli helpottaisi työvoimapulaa, auttaisi sote-työntekijöitäkin jaksamaan kasvavan työmäärän kanssa ja mm. vanhuksille saataisiin ulkoiluttajia ym eikä heitä jätettäisi heitteille vain, koska tietyn pätevyystason henkilöstöä ei ole riittävästi. Työtehtävät tulee analysoida tarkemmin, jotta roolitukset ovat selkeät. Avustaviin tehtäviin voidaan palkata mm. työttömiä, joilla ei vielä ole täyttä koulutusta, mutta he voivat oppia työn kautta ja myös ammattikoulutuksen myötä saavuttaa paremman pätevyyden ja myöhemmin täyttää myös korkeammat ammattitaitovaatimukset. Korkeamman ammattipätevyyden työntekijöille on maksettava parempaa palkkaa, jotta koulutetut ammattilaiset eivät koe epätasa-arvoa. Suomen kielen taidon on oltava aina hyvä, ja myös apulaisten on täytettävä työnsä laatuvaatimukset. Avustajien taitojen ja työmotivaation tulee olla hyvä, jotta kokeneet konkarit eivät koe heitä hidasteeksi, vaan että apulaisista on aitoa apua. Yrityksissäkin työtehtäviin on useita vaatimustasoja, palkat taitojen mukaiset ja resurssointi joustaa tarpeiden mukaan.
MTV:n vaalikone kuntavaaleissa 2025
MTV:n kuntavaalikoneen kysymys 1/18 kuntaveron progressiivisuudesta
Kokonaisveroasteen nousu ei kannusta työntekoon. Työn verotuksen pahentaminen heikentäisi työnteon kannustimia entisestään, mikä ei rakenna vaan rapistuttaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Meidän tulee saada kannustettua jokainen työikäinen ja -kykyinen espoolainen edes osa-aikaisiin töihin ja aktiivisesti mukaan kustantamaan yhteisen hyvinvointimme. Jos työtön ei saa työntekoon ryhtymisestään rahaa enemmän kuin työttömyysturvalla ym tukien varassa eläessään, hän ei ota vastaan työtä, vaikka sitä hänelle tarjottaisiin. Yrittäjätkin kärsivät siitä, kun heillä voisi olla töitä tarjottavana, mutta työtön työnhakija ei halua tehdä tiettyä euromäärää enempää töitä, jotta ei menettäisi tukiaan. Tällainen tukiloukko haittaa yksilön työtaitojen kehittymistä ja etenemistä työelämässä, estää työntekijöitä tarvitsevien pk-yritystemme kestävän kasvun ja tappaa kansantaloutemme, jolla mm. vanhenevan väestömme terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä Suomen turvallisuudesta huolehtiminen pitäisi saada maksettua. Työnteon tulee olla nykyistä kannattavampaa.
MTV:n kuntavaalikone 2/18 kiinteistöveron nostosta
Espoon tulee olla houkutteleva asuin- ja yritysympäristö, mikä tuo enemmän verotuloja pitkällä aikavälillä. Jos kiinteistöveroa nostettaisiin, espoolaisten omakotitaloasujien kulut nousisivat suoraan ja taloyhtiöt joutuisivat siirtämään veron suoraan vastikkeisiin, mikä nostaa asumisen hintaa sekä omistus- että vuokra-asunnoissa. Vastaavasti yritysten pitäisi kiinteistöveron kattamiseksi karsia esim. henkilöstökustannuksia tai nostaa myyntihintoja asiakkaille.
MTV:n vaalikone 3/18 kuntaliitoksiin pakottamisesta
Kuntien määrää on syytä arvioida kriittisesti. Lähtökohtaisesti useammat erilliset hallintorakenteet lisäävät hallinnon, johtajien ja kuntien välisenkin byrokratian määrää. Budjetin tulisi kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon. Joillain kunnilla voi olla vaikeuksia tuottaa palveluita riittävällä laadulla ja kustannustehokkaasti, joten kuntien yhdistäminen on yksi mahdollisuus. Hallinnon rakenteelliset muutokset eivät kuitenkaan pelkästään riitä, vaan palveluiden johtamista ja toimintamalleja on kehitettävä. Kuntien yhdistämisen on perustuttava tarkkaan arvioon siitä, miten se vaikuttaa palveluiden laatuun ja saatavuuteen eri alueilla. Silloin kun jotkut kunnat eivät saa talouttaan kuntoon eli ne ovat muiden suomalaisten veronmaksajien kustannettavana (ja ilman Suomen puolustuksen kannalta tärkeää roolia), kuntaliitoksia tulee tehdä lähtökohtaisesti vapaaehtoisilla kumppanuuksilla, tarvittaessa valtion määräämänä. Ei ole oikeudenmukaista muiden suomalaisten veronmaksajien kohtelua, jos he joutuvat rahoittamaan heikkoja kuntia jatkuvasti. Muutoksia on pystyttävä tekemään aktiivisesti jokaisessa kunnassa, jotta Suomesta saadaan elinvoimainen.
MTV kuntavaalit 4/18: Lasten kotihoidon tuen lisä Espoossa
Espoon tulee tukea perheiden valinnanvapautta lastenhoidossa tarjoamalla kuntalisää alle 3-vuotiaiden kotihoitoon. Tämä mahdollistaa sen, että perheet voivat tehdä lastenhoitoon liittyvät päätökset oman elämäntilanteensa ja lapsen tarpeiden mukaisesti ilman taloudellista painetta siirtää lasta varhaiskasvatukseen ennen kuin se on heille luontevin ratkaisu. Kuntalisän avulla voidaan myös vähentää päiväkotien paineita ja turvata rauhallisempi aloitus varhaiskasvatuksessa niille lapsille, jotka siirtyvät sinne myöhemmin.
Espoon varhaiskasvatuksen kehittämisessä tulee varmistaa riittävät resurssit, jotta ryhmäkoot pysyvät kohtuullisina ja jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen. Päiväkodit ja perhepäivähoito ovat arvokas osa lasten hyvinvointia ja kasvua, ja niiden laadun varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta perheet voivat valita varhaiskasvatuksen luottavaisin mielin myös alle 3-vuotiaille lapsille.
5/18 peruskoulun etäopetuksesta Espoossa
Etäopetus ei lähtökohtaisesti voi korvata perusopetuksen päämuotoa, ja vain erityistilanteissa se voi täydentää opetusta. Etäopetus voi olla hyödyllinen lisä perusopetuksessa tietyissä erikoistilanteissa, kuten pitkäaikaisen sairauden, erityistarpeiden tai väliaikaisten poikkeustilanteiden vuoksi. Lapsille ja nuorille kuuluu kuitenkin mahdollisimman aktiivisesti ja inhimillisesti läsnäoleva opetus, jossa vahva yhteisöllisyys, sosiaalinen vuorovaikutus ja yksilöllinen tuki ovat keskiössä. Etätyöskentely ei osallista lapsia tarpeeksi, vaan lapset pitävät ruudun pimeänä ja ovat kännykällä, vaikka pitäisi seurata opetusta. Etäopetuksessa on myös liian korkea kynnys pyytää opettajalta apua eikä opettaja voi aidosti myöskään havaita, kuka putoaa kärryiltä. Liian somen käytön myötä lapset ovat jo nyt liian vähän aidosti sosiaalisessa kanssakäymisessä keskenään, mikä on osaltaan vaikuttanut mm. yksinäisyyteen ja mielenterveyden haasteisiin. Etäopetuksen tauoilla lapset pysyvät koneillaan tai kännyköillään eivätkä pidä kunnon välitunteja, joiden aikana heidän tulisi liikkua purkaakseen aktiivista keskittymistä edellyttäneen opiskelun aiheuttamaa hermostokuormaa kehonsa kautta.
MTV:n kuntavaalikone 6/18 opettajien palkankorotuksista
Kasvavassa ja vahvasti kansainvälistyvässä Espoossa opettajat ovat kovilla ja pula pätevistä opettajista on vakava haaste. Meidän tulee houkutella hyviä ammattilaisia monipuolisilla keinoilla, kuten riittävän kilpailukykyisellä palkkauksella ja paremmilla työoloilla, mutta ei pelkästään rahalla. Tutkimustenkin mukaan palkankorotus ei lämmitä kuin hetken varsinkaan, kun työolot ovat rankat ja työssäjaksaminen jatkuvasti koetuksella mm. levottomien luokkien tai yhä lisääntyvien erityistukitarpeiden vuoksi. Hyvin johdettu työyhteisö, ammatti- ja kielitaitoiset kollegat sekä koko henkilöstön vaikutusmahdollisuudet arjen sujuvuuteen ovat myös ratkaisevia tekijöitä. Kun henkilöstö saa enemmän vapautta kehittää toimintaa parhaaksi näkemällään tavalla, he myös sitoutuvat vahvemmin ja työssäjaksaminen paranee. Riittävän pienet luokkakoot ja koulurauhaa edistävä moniammatillinen tuki auttaa opettajia jaksamaan, ja niihin investoiminen on nyt kriittisempää kuin opettajien kannustaminen pelkällä rahalla. Meidän tulee purkaa opettajien liikakuormitusta, joka vaikuttaa myös lasten keskittymiskykyyn, oppimistuloksiin ja mielenterveyteen. Pääkaupunkiseudun kuntien palkkakilpailu ei ole kestävää.
7/18 koulujen erityisluokista ja inkluusiosta
Espoon kouluissa inkluusio on tärkeä lähtökohta, ja jokaisella lapsella on oikeus kuulua kouluyhteisöön. Kuitenkin oppilaiden tarpeet vaihtelevat, ja joillekin erityistä tukea tarvitseville oppilaille pienryhmät ovat paras ratkaisu oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Koulujen oppimisympäristön tulee tukea jokaisen lapsen keskittymistä, oppimista, turvallisuutta ja hyvinvointia. Koulurauhan perusedellytykset on varmistettava koko kouluyhteisössä selkeällä johtamisella ja riittävillä tukitoimilla. Hyvin toimiva inkluusio edellyttää riittäviä resursseja ja joustavia ratkaisuja, jotta jokainen saa oppimisympäristön, jossa voi kehittyä ja menestyä. Pienryhmät ovat tarpeen erityistilanteissa, joissa suuri luokkaympäristö ei tarjoa riittävää tukea. Kun oppilaiden erilaiset tarpeet huomioidaan aidosti tarvittaessa myös pienryhmäopetuksella, inkluusio voi toteutua käytännössä niin, että se palvelee kaikkia.
8/18 työllisyyspalveluiden siirrosta TE-keskukselta Espooseen
Espoon vahva elinkeinoelämä, startup-kenttä ja tiivis yhteistyö yritysten kanssa mahdollistaa työvoimapalveluiden paremman integroinnin kaupungin muihin palveluihin, kun kaikki palvelut koulutuksesta lähtien ovat saman kaupunkiorganisaation alla. Työllistämisessä tulee panostaa yritysyhteistyöhön, paikallistietämyksen hyödyntämiseen ja työnhakijoiden yksilölliseen ohjaukseen, jotta työllistyminen onnistuu nopeammin.
MTV:n vaalikone 9/18 kirjaston maksuista
Kirjastot eivät ole enää pelkkiä kirjanlainauspaikkoja, vaan olennainen tekijä espoolaisten yhteisöllisyyden parantamiselle, kunhan useammat löytäisivät kirjastojen nykyaikaisen, runsaan tarjonnan. Kirjastot tarjoavat maksuttoman pääsyn tietoon, kulttuuriin ja opiskelutiloihin kaikille espoolaisille – erityisesti lapsille, nuorille, opiskelijoille, ikäihmisille ja maahanmuuttajille, jotka hyötyvät kirjastojen tarjoamasta kielituesta ja kotoutumista edistävästä toiminnasta, mm. nuorison omilla osastoilla, joissa voi myös mm. pelata palapelejä tai biljardia. Kirjastonhoitajat ohjaavat, neuvovat ja tukevat kuntalaisia tiedonhaussa, opiskelussa ja kulttuuriharrastuksissa. Tämä tuki on erityisen tärkeää esim. maahanmuuttajille, jotka voivat kirjaston kautta kehittää kielitaitoaan, tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja löytää tilan, jossa on helppo oppia ja verkostoitua. Maahanmuuttajien kotoutumiseen ja yhteisöllisyyteen tulee panostaa espoolaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi, ja kirjastoilla on tärkeä roolinsa. Maksuttomuus takaa sen, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus käyttää kirjastoja varallisuudesta riippumatta.
MTV:n vaalikone 10/18 liikunta vs kulttuuri
Hengen ja ruumiin kulttuurit eivät ole toistensa vastakohtia, vaan molempia tarvitaan kasvavan ja voimakkaasti kansainvälistyvän Espoon asukkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden parantamiseksi. Lisääntyneiden elämäntapasairauksien vuoksi kaikkien suomalaisten on nyt fokusoitava enemmän liikkumiseen niin varhaiskasvatuksessa, kouluissa, osana terveydenhoitoa ja myös vapaa-ajalla. Terveet elämäntavat ja riittävä liikunta edistävät fyysisen kunnon lisäksi tutkitusti myös mielenterveyttä, työssäjaksamista ja koululaisten keskittymiskykyä, kun stressiä ja levottomuutta saa purettua kehosta ja hermostosta mahdollisimman aktiivisen ja monipuolisen liikkumisen avulla. Ryhmäliikunta parantaa myös yhteisöllisyyttä, johon tulee panostaa erityisesti nyt kasvavassa ja nopeasti kansainvälistyvässä Espoossa. Kaikkien kaupunkilaisten turvallisuuttakin lisää se, kun syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saadaan kaduilta, ostoskeskuksista ja nuorisojengeistä tervehenkisen joukkueurheilun pariin. Urheilussa onnistumiset vahvistavat huonosta opiskelumotivaatiosta kärsivän nuoren itseluottamusta ja aktiivisempaa yrittämistä myös koulussa ja työelämässä.
11/18 Espoon lähiluonnon suojelusta
Lähiluontoa on tuotava enemmän myös kaupunkikeskuksiin, jotta niistä ei tule epäterveitä betonibunkkerikeskittymiä. Espoon kaavoituksen tulee olla tasapainoista ja pitkäjänteistä, jossa huomioidaan sekä asuntotarpeet että kaupunkirakenteen kestävä kehitys mm. työpaikoissa ja palveluissa. Pientalo- ja kerrostalorakentamisen suhde tulee arvioida aluekohtaisesti niin, että Espooseen jää monipuolisia asumisvaihtoehtoja eivätkä kaupunkikeskuksetkaan slummiudu. Kaupunkikehityksessä lähiluonnon säilyttäminen on keskeinen tekijä, sillä se tukee espoolaisten psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia ja tekee kaupungista viihtyisyydellään turvallisemman ja myös kansainvälistä matkailua ja osaajia houkuttelevan. Metsien lisäksi luontoyhteyttä on saatava myös kerrostalolähiöiden, ostoskeskusten ja juna-asemien ym. yhteyteen. Vehreä kaupunki ei ole vain arkkitehtoninen kauneus- ja viihtyvyysasia, sillä ihmisen hermosto rauhoittuu luonnossa. Luonnollisesta elinympäristöstämme huolehtiminen on tarpeen kansanterveyden ja -taloudenkin vuoksi. Jokainen ihminen tarvitsee luontoyhteyttä huomattavasti enemmän kuin mitä nykypäivän espoolainen keskimäärin saa nauttia tavallisen arkiviikon aikana.
MTV:n kuntavaalikone 12/18 hybridi- ja sähköautojen latauspisteistä
Latauspisteitä tarvitaan enemmän.
13/18 Espoon rikkaiden ja köyhien asuinalueista
On täysin luonnollista, että Espoossa saa jatkossakin olla alueita, joissa asuminen on kalliimpaa kuin toisilla alueilla eikä kaikilla ole varaa merenranta-asuntoon. Kuitenkin joissain maissa, joissa asuinalueet ovat eriytyneet liikaa, rikkaat joutuvat rikollisuuden pelosta aitaamaan itsensä korkeiden muurien taakse eikä sellainen luo hyvinvointia kenellekään. Segregaation ehkäiseminen tukee kaupungin yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja palveluiden tasapuolista kehitystä. Lähtökohtaisesti Espoon tulee kehittyä tasapainoisesti niin, että kaikilla asuinalueilla on monipuolisesti erilaisia asumisratkaisuja ja palveluja, jotta alueet eivät eriydy liikaa varallisuuden tai etnisen taustan perusteella. Kaavoituksessa on tärkeää varmistaa, että esim. vuokra-asuntoja ei keskitetä liikaa, alueita ei rakenneta yksipuolisesti vain tietynlaisille asukkaille eikä kasvukeskuksistakaan tule vain betonibunkkereiden keskittymää. Koulujen tasapuolinen kehittäminen ja suomen kielen opetuksen lisääminen myös maahanmuuttajaperheiden vanhemmille ovat keinoja ehkäistä alueellista eriytymistä. Kun Espoota rakennetaan tasapainoisesti, se edistää turvallisuutta myös kalliimmilla asuinalueilla.
MTV:n vaalikone 14/18 kriittisen infrastruktuurin suojelusta Espoossa
Kriittisen infrastruktuurin suojelu on keskeinen osa Suomen turvallisuutta ja varautumista häiriötilanteisiin. Lisäksi Suomen puolustusta on tärkeää vahvistaa yhteiskunnallisen eheyden kautta. Polarisaation ja segregaation torjuminen, vahva yhteisöllisyys ja kaikkien Suomessa asuvien luottamus toisiinsa ovat olennaisia tekijöitä rakkaan kotimaamme sisäisen vakauden ja turvallisuuden kannalta. Fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva ja yhtenäinen Suomi kykenee kohtaamaan kriisit paremmin ja puolustautumaan ulkoisia tai sisäisiä uhkia vastaan. Mielenrauhan vahvistamisen taitoja tulisi kaikkien harjoitella nyt, jotta kykenemme säätelemään psykofyysistä stressiämme sekä toimimaan järkevästi ja aktiivisesti Suomen turvallisuutta ja kansantalouttakin edistäen olivatpa päivän uutiset itärajan tai rapakon takaa mitä tahansa. Keholtaan, mieleltään ja sosiaaliselta luottamukseltaan vahva Suomi on myös 100% puolustuskykyinen eikä huoju maailman myllerryksessä.
15/18 yksityisautoilun ja julkisen liikenteen kehittämisestä
Julkisen liikenteen kehittäminen auttaa myös kaikkia autoilijoita. Laajan Espoon eri alueiden välistä julkista liikennettä on helpotettava, jotta työpaikat, koulut, harrastukset, kaupat ja peruspalvelut ovat saavutettavissa sujuvasti myös ilman omaa autoa ja jotta autoilijoidenkaan ei tarvitsisi istua näin paljon liikenneruuhkissa. Sujuvampi julkinen liikenne auttaisi paljon kaikkia espoolaisia lapsia, nuoria ja ruuhkavuosiaan eläviä, työssäkäyviä aikuisia sekä ikäihmisiä, vaikka heillä tällä hetkellä olisikin auto tai kaksikin. Kyse ei ole pelkästään liikenteen, vaan koko arjen sujuvuudesta, koulussa ja työssäjaksamisesta, liikunta- ym. harrastustoimintaan kannustamisesta ja lapsiperhe-elämän pyörittämisestä ilman uupumista. Espoon sisäisen liikenteen lisäksi tulee kehittää pääkaupunkiseudun poikittaisliikennettä. Sujuvia metro- ja junayhteyksiä täydentämään tarvitaan enemmän joustavaa bussiliikennettä, nopeita liityntäyhteyksiä ja riittävästi liityntäpysäköintipaikkoja. Kaupunkisuunnittelussa ja mm. ostoskeskuksissa on huomioitava myös riittävät ja ulkoisesti siistit pysäköintihallit autoille, sillä kasvavassa Espoossa mm. Sellon ja Iso Omenan parkkihallit ovat jo nyt ruuhkaisia.
16/18 Espoon koulujen kristillisten perinteiden jatkamisesta
Poliittinen päätöksenteko tulee rakentaa yleisesti kestävien arvojen, kuten vastuullisuuden, oikeudenmukaisuuden ja lähimmäisenrakkauden pohjalle, jotka eivät ole sidottuja vain yhteen uskontoon, mutta jotka kristillisessäkin perinteessä ovat keskeisiä. Espoon kaupungin ja hyvinvointialueemme toimintojen tulee olla katsomuksellisesti neutraaleja ja turvata jokaisen oikeus omaan vakaumukseensa.
Suomen kulttuuri on arvokas ja tärkeä. Sen lisäksi että arvostamme muita kulttuureita, niin suomalaisina me luonnollisesti saamme arvostaa myös omia perinteitämme. Koulujemme juhlatraditioita on tärkeää kunnioittaa, ja samalla niiden tulisi olla kaikille oppilaille sopivasti osallistavia ja yhteisöllisyyttä tukevia. Suvivirren saa laulaa kevätjuhlassa.
Liiallista uskonnollisuutta tulee välttää kouluissa, koska kaupungin perusopetuksen tehtävä on sivistää ja kouluttaa monialaisesti kaikkia Espoossa asuvia eikä koulun tehtävä ole opettaa uskontojen varsinaista tunnuksellista sisältöä lapsille.
17/18 Pride-liputus Espoossa
Länsimaisen vapaan demokratian horjuessa maailmalla on entistäkin tärkeämpää, että ainakin me Espoossa liputamme tasa-arvon ja rakkauden puolesta. Espoossa kannattaa juhlistaa monimuotoista yhteisöllisyyttä ja rakkauden iloa.
Jokaisella ihmisellä on kiistaton, yhdenvertainen ihmisarvo. On rikkaus, että olemme erilaisia emmekä samasta puusta veistettyjä. Seksuaalisen suuntauksen tai sukupuoli-identiteetin ilmaisun vapaus ovat osa jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta.
Rakkautta saa olla monenmuotoista, ja kaikki sateenkaaren iloiset värit runsauttavat meidän kaikkien maailmankuvaa. Erilaisuutta ei tarvitse pelätä, ja jos pelkää, kannattaa hakea apua itselleen eikä hyökätä vähemmistön kimppuun. Muiden elämäntapa ei ole meiltä muilta pois, ja keskinäinen rauha ja rakkaus lisää koko kansakuntamme hyvinvointia.
Kun jokainen keskitymme toistemme turhanpäiväisen kritisoinnin sijaan niihin asioihin, joilla itse parhaiten luomme hyvinvointia yhteiskuntaamme, me voimme sekä itse paremmin että rakennamme koko Suomelle parempaa perusturvallisuutta ja kansantaloudellistakin kasvua.
MTV:n kuntavaalikone 18/18 Espoon kouluruoasta
Espoon ruokapalveluissa on panostettava puhtaaseen, ravitsevaan ja luonnolliseen ruokaan, joka tukee fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä auttaa tasoittamaan myös sosiaalista levottomuutta. Kasviksia tulee lisätä paljon jokaiselle aterialle kaikille sekasyöjillekin, mutta ei pidä siirtyä pelkkään kasvisruokaan.
Siinä olivat MTV:n vaalikoneen 33 vastaustani alue- ja kuntavaaleissa, ole hyvä!
Minun pääteemani näissä alue- ja kuntavaaleissa ovat Terveys ja hyvinvointi, Työ, Turvallisuus ja Tiedolla johtaminen. Olen terapeutti, mielenterveyden taitojen valmentaja ja työhyvinvoinnin johtamisen kouluttaja-yrittäjä, jolla on pitkä ura johtajana. Voit tutustua tarkemmin monipuoliseen koulutus- ja kokemustaustaani ja saamiini valmennuspalautteisiin.
Voit myös palata Länsiväylän alue- ja kuntavaalikoneen kysymyksiin näistä painikkeista:
