YLEn vaalikone kuntavaaleihin (Espoo) ja aluevaaleihin (Länsi-Uusimaa) julkaistiin 4.3.2025. Saat nyt helposti luettua kaikki vastaukseni tästä, ole hyvä!
Arvostatko sinäkin terveyttä ja hyvinvointia, parempaa työelämää sekä turvallisuutta mm. kouluissa ja kaduilla? Mainiota – niin minäkin!
Olen terapeutti, mielenterveyden taitojen valmentaja ja työhyvinvoinnin johtamisen kouluttaja-yrittäjä, jolla on pitkä ura johtajana. Voit tutustua tarkemmin monipuoliseen koulutus- ja kokemustaustaani ja saamiini valmennuspalautteisiin.
Alue- ja kuntavaaleissa tärkeiden aiheiden kannalta tarvittaviin perusvahvuuksiini kuuluu mm.:
- KOKONAISVALTAISEN hyvinvoinnin ja inhimillisen arjen ymmärtäminen (terapeutti, mielenterveyden taitojen kouluttaja, 3 lapsen/teinin äiti).
- TODELLISEN työelämän ja yritystoiminnan tunteminen (työhyvinvoinnin johtamisen valmentaja, kokenut johtaja, yrittäjä)
- HYVÄN hallinnon ja talouden osaaminen (HHJ, KTM, KHT, CFO, VP)
- TERVEYS JA HYVINVOINTI: Henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen inhimillisenä kokonaisuutena ja aktiivisemmassa yhteistyössä kaupungin moniammatillisten osaajien ja hyvinvointialueen palvelualueiden kanssa.
- TURVALLISUUS: Turvallisuus palvelujen saannissa ja vaikuttavuudessa sekä mm. kaduilla, kouluissa ja julkisen hallinnon työntekijöiden työolosuhteissa.
- TYÖ: Työelämän vahvempi elinvoima, joka edistää niin yritysten, työntekijöiden kuin elinympäristömmekin hyvinvointia sekä parantaa eri asukasryhmien yhteisöllisempää aktiivisuutta kestävän hyvinvoinnin luomiseksi meille kaikille.
- TIEDOLLA JOHTAMINEN: Hyvä hallinto ja kokonaistaloudellinen järkijohtaminen.
YLEn vaalikoneen toisessa kohdassa kysyttiin vielä uudelleen teemojani erikseen alue- ja kuntavaaleille:
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen liittyen:
- Henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen inhimillisenä kokonaisuutena ja aktiivisemmassa yhteistyössä moniammatillisten osaajien välillä ja kuntien palvelualueiden (mm. koulut) kanssa.
- Terveiden elämäntapojen, lähiluontoyhteyden, arjen aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. (YLEn vaalikoneen tekstikenttään ei mahtunut tämä selkeämpi selostukseni: Luonnollisesti terveiden elämäntapojen, lähiluontoyhteyden, arjen aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden selkeämpi arvostaminen ja ottaminen tärkeäksi osaksi sote-asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.)
- Yksilölliset, perhekohtaiset ja eri elämäntilanteiden mukaan vaihtelevat sote-palvelujen tarpeet tulee ottaa huomioon joustavissa palvelumuodoissa, aukioloajoissa ja mm. omalääkärimallin laajentamisessa, jotta aidosti vaikuttavaa palvelua saa nopeasti eikä asiakkaita pallotella hoitojonosta toiseen.
- Turvallisuus palvelujen saannissa ja vaikuttavuudessa sekä mm. julkisen hallinnon työntekijöiden työolosuhteissa. Turvallisuuteen on panostettava kunnolla sekä sote-asiakkaiden palvelussa että hyvinvointialueen työntekijöiden johtamisessa. Erilaisten työtehtävien kannalta tärkeä ammatillinen pätevyys ja hyvä suomen kielen osaaminen on varmistettava jokaisen työntekijän kohdalla.
YLEN vaalikone kuntavaaleissa (Espoo):
- Espoolaisten henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen inhimillisenä kokonaisuutena. (YLEn vaalikoneen tekstikenttään ei mahtunut ihan koko tekstini: Espoolaisten henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen inhimillisenä kokonaisuutena ja aktiivisemmassa yhteistyössä Espoon kaupungin eri palvelualueiden moniammatillisten osaajien välillä sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa).
- Luonnollisesti terveiden elämäntapojen, lähiluontoyhteyden, arjen aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden selkeämpi arvostaminen ja ottaminen tärkeäksi osaksi Espoon kaupunkisuunnittelua, päiväkotien ja koulujen toimintaa, ikäihmisten palveluihin, aktiivisemman harrastustoiminnan edistämistä, kaupungin ruokapalveluja ja mm. julkisten liikenneyhteyksien ja pyöräteiden lisäämistä.
- Turvallisuus palvelujen saannissa ja vaikuttavuudessa sekä mm. kaduilla, kouluissa ja julkisen hallinnon työntekijöiden työolosuhteissa. Erilaisten työtehtävien kannalta tärkeä ammatillinen pätevyys ja hyvä suomen kielen osaaminen on varmistettava jokaisen työntekijän kohdalla.
- Työelämän vahvempi elinvoima, joka edistää niin yritysten, työntekijöiden kuin elinympäristömmekin hyvinvointia sekä parantaa eri asukasryhmien yhteisöllisempää aktiivisuutta kestävän hyvinvoinnin luomiseksi meille kaikille.
Miten asetun eri arvoakseleille liberaali <> konservatiivi ja oikeisto <> vasemmisto?
YLEn vaalikoneen perustiedoissa kysyttiin myös arvomaailma yleisillä määrittelyillä ja avoimella tekstikuvauksella. Arvoiltani olen liberaali, vaikkakin talouspolitiikassa enemmän oikeiston puolella ja siksi valitsemani puolue on Kokoomus. Olen arvoliberaali markkinatalouden kannattaja.
YLEn vaalikone kysyi yleisemminkin elämänarvoista, hienoa!
Hienoa, että YLE kysyi laajemminkin elämänarvoista! Valmennan arvopohjaista itsensäjohtamista ja työelämän johtamista, joten luonnollisesti elämänarvoja koskeviin kysymyksiin minun oli nopeaa vastata. Voit lukea tarkemmin elämänarvoistani ja niiden käytännön ilmenemismuodoista.
YLEn vaalikoneessa mielenkiintoinen taustatieto: Minkä verran olen kaupunkilainen vs maalainen?
Espoossa olen asunut koko ikäni niin kerros-, rivi- kuin omakotitalossakin. Tällä hetkellä asun Espoon Leppävaarassa ja nautin kaupunkielämästä, koska arvostan hyviä palveluita kävelyetäisyydellä ja helppoa julkista liikennettä, jossa ei tarvitse odottaa bussia liian kauan (bussiliikennettä pitäisikin parantaa koko Espoossa; tiedän vanhasta kokemuksestani mm. Espoon Karhusuolla, miten liikenneyhteydet eivät todellakaan ole riittävät, jolloin ruuhkavuosien lapsiperheessä mm. harrastuskuljetusrumba vie turhaa aikaa).
Vaikka pidän kaupungin hulinasta, minulle lähiluonto on supertärkeä. Ja tykkään myös mökkeillä mieluusti. Lisäksi puhun luonnonmukaisempien ja terveiden elämäntapojen puolesta. Luontohan on myös meidän ihmisten elinympäristö ja mm. terveen ruoan lähde.
Näin ollen tähän YLEn perustiedoksi vastasin olevani ”hieman kaupunkilainen”.
YLEn vaalikone halusi tietää myös vaalibudjettini
100% omalla rahalla tässä ollaan liikenteessä. Ihan tarkkaa loppusummaahan tässä ei vielä tiedä, mutta veikkaukseni on, että tonnilla saan maksettua flyerit ja pienen määrän Fazerin sinisiä suklaakonvehteja, joita viimeksi eilen jaoin Espoon Leppävaaran Läkkitorilla ohikulkeville. Eniten taisi mennä iloisten lasten suihin ja hyvä niin. 🙂
Lisäksi säästöä saa hieman siitä, että painatamme myös kuntavaaliehdokkaana olevan mieheni Antti Sutisen kanssa yhteisen flyerin, jolloin yksikkökohtainen painokustannus saadaan maltillisemmaksi.
Jaoin oman vaalibudjettini puoliksi alue- ja kuntavaaleille, koska samat kattoteemat minulla on molemmissa vaaleissa ja tulisi kalliiksi printtailla useita erilaisia flyereitä.
YLE-vaalikoneen perustietojen jälkeen vastasin yhteensä 60 kysymykseen: 30 kuntavaaleihin (Espoo) ja 30 aluevaaleihin (Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue) liittyen. Tästä alta voit lukea ensin aluevaali- ja sitten kuntavaalikonekysymykset vastauksineen, tai hypätä kuntavaalikysymyksiin suoraan tästä:
YLEn vaalikone aluevaaleissa 2025
Suomen edellinen hallitus päätti hyvinvointialueiden määräksi 21+Helsinki, vaikka ehdotus oli 5, 9 tai 12. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueemme ei voi vaikuttaa valtion määräämän budjetin kokoon, mutta voimme vaikuttaa rahan ja työntekijöiden kohdistamiseen monien sote-palveluiden ja pelastustoimen kesken.
YLEn aluevaalikonekysymys 1 / 30: Sote-palvelujen yksityistämisen tarpeellisuus
YLEn vaalikoneeseen ei mahtunut tämä koko näkemykseni tästä aiheesta, mutta tässä ajatuksiani julkisten sote-palvelujen yksityistämiseen liittyen:
Julkisilla verovaroilla maksettujen palveluiden järjestämisessä keskeistä on niiden laatu, nopea saatavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus – ei palveluntuottajan juridinen muoto. Ratkaisut on tehtävä asiakkaan ja veronmaksajien etu edellä kokonaisuutena tarkasteltuna kestävästi. Julkinen hallinto ei voi ulkoistaa vastuutaan eikä myöskään julkisten palvelujen osittaista ulkoistamista ole järkevää pelätä pelkän periaatteen vuoksi ideologisista syistä.
Silloin kun palvelun yksityistäminen on järkevää, hankitun palvelun laatua on myös valvottava aktiivisesti. Sokeasti ei voi luottaa, että kuka tahansa palveluntarjoaja toimii laadukkaasti sovitulla tavalla – olipa toimija julkisen tai yksityisen sektorin edustaja. Lopputulos ratkaisee ja laatu on lunastettava sekä itse tuotetuissa että ulkoistetuissa palveluissa.
Yksityistämisessä on varmistettava, että emme ajaudu vain muutaman suuren terveysjätin varaan, jolloin on vaarana menettää aidon markkinatalouden ja kilpailutuksen hyödyt. Suomessa on hyviä esimerkkejä myös siitä, kun pienillekin toimijoille annetaan aito mahdollisuus osallistua kilpailutukseen. Yhdellä kilpailutuksella ei kannata kilpailuttaa kaikkia mahdollisia palveluita, koska tällöin vain suurilla toimijoilla on mahdollisuus antaa tarjouksensa. Myös omalääkärimallin toteuttaminen ammatinharjoittajamallilla ja pienempien sote-yritysten hyödyntäminen tuovat kilpailuetua hyvinvointialueemme palvelujen laadukkaalle ja kokonaistaloudelliselle toteutukselle.
Sekä julkisen hallinnon itse tuottamien että yksityisten palveluntarjoajien yksikkökustannuksiin tarvitaan täysi läpinäkyvyys, jotta toimintaa voidaan oikeasti johtaa faktojen eikä mututuntuman tai ideologisten vinoumien perusteella.
On havaittu, että joissain palveluissa julkinen sektori ei välttämättä aina pysty toimimaan riittävän nopeasti ja tehokkaasti, vaan jonot kasvavat ja asiakkaita pallotellaan luukulta toiselle pitkään. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee tehdä luonnollista, aktiivista yhteistyötä luotettaviksi todettujen yritysten ja alueellisten yhdistysten kanssa parantaakseen suomalaisten maksamilla verovaroilla kustannettujen palveluiden saavutettavuutta ja laatua.
Harkitut ostopalvelut ja palvelusetelit ovat yksi hyödyllinen keino purkaa hoitojonoja ja varmistaa, että asiakkaat pääsevät jonoista hoitoon. Yksityiset toimijat voivat tarjota joustavampia ratkaisuja ja vähentää julkisen sektorin kustannuspaineita, kunhan valvonta ja laadunvarmistus toimivat.
Vanhusten asumispalveluissa on tärkeää varmistaa palvelun laatu ja monipuoliset vaihtoehdot sekä se, miten palvelumuutoksista kommunikoidaan proaktiivisesti myös omaisten kanssa, jotta läheisten ei tarvitse kantaa jatkuvaa huolta esim. dementoituneesta rakkaastaan.
Perusterveydenhuollossa kannattaa hyödyntää yksityisiä toimijoita ja ammatinharjoittajia silloin, kun se parantaa palveluiden saatavuutta ja hoidon laatua.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on kehitettävä ja laajennettava omalääkärimallia, jossa tuttu lääkäri ja hoitaja tuntevat asiakkaansa oikeasti ja hänen tarpeensa riittävän kokonaisvaltaisesti, jolloin valittu hoito on oikeasti tarpeellista ja jatkuva hoitosuhde lisää hoidon vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Omalääkärimalli voidaan toteuttaa joustavasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä virkasuhteisten että ammatinharjoittajuudella toimivien lääkärien kautta. Omalääkärimallin kehittäminen vähentää terveydenhuollon hallinnollista tehottomuutta sekä turhia päivystyskäyntejä, kun hoitosuhde on pysyvä ja hoito alkaa jatkossa painottua enemmän ennaltaehkäisevämpään ja elinvoimaa lisäävään suuntaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
YLEn aluevaalikonekysymys 2/30: Sote-palvelujen asiakasmaksut
Ihmisen kokonaisvaltainen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi luodaan hänen omassa päivittäisessä arjessaan. Laadukkaat, aidosti vaikuttavat ja sujuvasti saatavilla olevat sotepalvelut ovat tukemassa, ohjaamassa ja auttamassa tarpeen mukaan elämässä eteenpäin.
Suomen turvallisuudenkin näkökulmasta on tärkeää, että jokainen Suomessa asuva kantaa myös oman vastuunsa hyvinvoinnistaan ja yhteisestä hyvästämme.
Ihmisten omaa vastuuta mm. terveistä elämäntavoista on tärkeää vahvistaa. Paraskaan yksittäinen hoitotoimenpide ei voi kestävällä tavalla korjata mm. epäterveellisen ravinnon, liikunnan ja luontoyhteyden puutteen, arjen epäaktiivisuuden, sosiaalisten suhteiden haasteiden tai esimerkiksi työelämän vaikutuksia.
Sotepalveluissa voidaan kannustaa ja ohjata vahvempaan oman vastuun kantamiseen yksilön elämän, terveyden ja hyvinvoinnin parantamisesta, sekä sillä, että palveluista peritään kohtuullisia maksuja eikä kaikkea saa ilmaiseksi rajattomasti. Tarvittaessa tulee olla sopiva maksukatto esim. monisairaille ikäihmisille.
YLEn aluevaalikone 3/30: Perusterveydenhoidon 2 viikon hoitotakuu
Kiireellisessä tilanteessa hoitoon on päästävä heti, kiireettömään hoitoon 2 viikon sisällä. Monimuotoisten palvelujen on oltava saatavilla silloin, kun ihmiset niitä tarvitsevat, joten myös mm. ilta- ja viikonloppuaikojen sekä etävastaanottojen ja liikkuvien palvelujen tarjoaminen parantaa palvelujen saatavuutta.
Myös digitaalisten palveluiden, kuten helpon nettiajanvarauksen ja päivystävän chatin, kehittäminen on tärkeää, jotta hoitoonpääsy nopeutuu. Etä- ja digipalvelujen lisäksi tarvitaan vastaanottoja myös kasvokkain.
YLEn aluevaalikonekysymys 4/30: Nuorten ilmaisesta ehkäisystä
Nykyisessä taloustilanteessa meillä on kriittisempiä tarpeita kuin tarjota ilmaista ehkäisyä.
YLEn vaalikone 5/30: Sote-ammattilaisten kouluttamisesta sukupuoli- ja seksuaalisuusasioista
Sote-ammattilaisten tulee ymmärtää seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyviä tekijöitä, ja osata auttaa inhimillisen asianmukaisesti. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokema syrjintä vaikuttaa yksilön terveyteen ja hyvinvointiin olennaisesti, joten sote-ammattilaisten kunnon koulutus auttaa siihen, että tarvittavaa tukea saa ennen kuin mm. ahdistus tai esimerkiksi lähisuhdeväkivalta aiheuttaa mielenterveyden, työkyvyn ym ongelmia.
YLEn aluevaalikonekysymys 6/30 erikoissairaanhoidon 24/7-päivystyksestä
Erikoissairaanhoidon 24/7-päivystyksen osalta nykyinen malli on riittävä.
YLEn aluevaalikone 7/30 ruotsinkielisen erikoissairaanhoidon 24/7-päivystyksestä
Erikoissairaanhoidon 24/7-päivystyksen osalta nykyinen malli on riittävä. Ruotsinkielisille tulee tarjota palvelua heidän äidinkielellään.
YLEn aluevaalikonekysymys 8/30 työperäisestä maahanmuutosta ulkomaalaisten sote-työntekijöiden houkuttelemiseksi
Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu hoitoalan työvoimapulaan, mutta hoidon turvallisuuden, luotettavan asiakasviestinnän ja muidenkin työntekijöiden työssäjaksamisen vuoksi on varmistettava, että koko hoitohenkilökunnalla on hyvän ammattitaidon lisäksi myös kunnollinen suomen kielen taito ennen työn aloittamista. Sote-alan houkuttelevuutta suomalaistenkin keskuudessa on parannettava, jotta tärkeät peruspalvelumme eivät jää vain ulkomaalaistaustaisten varaan.
YLEn vaalikone 9/30 paperittomien maahanmuuttajien ylimääräisistä sote-palveluista
Hyvinvointialueemme resurssit tulee kohdentaa ensisijaisesti lakisääteisiin palveluihin.
YLEn aluevaalikone 10/30 sote-hoitajien hyvästä suomen kielen tai ruotsin kielen taidosta
Hoidon turvallisuuden, luotettavan asiakasviestinnän ja muidenkin työntekijöiden työssäjaksamisen vuoksi on varmistettava, että koko hoitohenkilökunnalla on hyvän ammattitaidon lisäksi myös kunnollinen suomen/ruotsin kielen taito ennen työn aloittamista.
YLEn vaalikone 11/30 lääkäreiden houkuttelusta rahalla
Terveydenhuollon työvoimapula on vakava haaste, joka vaikuttaa suoraan palveluiden laatuun ja saatavuuteen. Meidän tulee houkutella hyviä ammattilaisia monipuolisilla keinoilla, kuten kilpailukykyisellä palkkauksella, paremmilla työoloilla ja selkeillä urapoluilla – ei pelkästään rahalla.
Hyvin johdettu työyhteisö, toimiva työvuorosuunnittelu, ammatti- ja kielitaitoiset kollegat sekä koko henkilöstön vaikutusmahdollisuudet arjen sujuvuuteen ovat myös ratkaisevia tekijöitä. Kun henkilöstö saa enemmän vapautta kehittää omaa ja tiiminsä toimintaa parhaaksi näkemällään tavalla, he myös sitoutuvat vahvemmin ja toimintakin tehostuu kokonaistaloudellisimmin.
Voimme houkutella hyviä lääkäreitä yksityiseltä puolelta takaisin julkiselle puolelle omalääkäreiksi ammatinharjoittajamallilla, jolloin lääkärin itsemääräämisoikeus vahvistaa hänen työmotivaatiota ja työssäjaksamista. Se on pelkkää rahaa kestävämpi tapa pitää kiinni hyvistä lääkäreistä julkisen puolen terveyskeskuksissa.
YLEn aluevaalikone 12/30 hyvinvointialueemme kuntien tasa-arvoisesta kohtelusta
Oikeudenmukaisessa päätöksenteossa kokonaisuus ratkaisee, ei oma asuinpaikkani.
YLEn aluevaalikonekysymys 13/30 lastensuojelusta
On varmistettava, että emme ajaudu suurten yritysten varaan, jolloin on vaarana menettää aidon markkinatalouden ja kilpailutuksen hyödyt. Suomessa on hyviä esimerkkejä myös siitä, kun pienillekin toimijoille annetaan aito mahdollisuus osallistua kilpailutukseen. Yhdellä kilpailutuksella ei kannata kilpailuttaa kaikkia mahdollisia palveluita, koska tällöin vain suurilla toimijoilla on mahdollisuus antaa tarjouksensa.
Silloin kun palvelun yksityistäminen on järkevää, hankitun palvelun laatua on myös valvottava aktiivisesti. Sokeasti ei voi luottaa, että kuka tahansa suuri tai pieni palveluntarjoaja toimii laadukkaasti sovitulla tavalla – olipa toimija julkisen tai yksityisen sektorin edustaja.
Hyvinvointialueiden tulee varmistaa, että jokaiselle lapselle löytyy hänen tarpeisiinsa sopivin ratkaisu. Laadukkaasti johdettu, kodinomaisesti viihtyisä ja turvallinen yksikkö on lapselle ja nuorelle parempi kuin laitosmainen hoivapaikka. Myös perhehoidon kehittäminen on tärkeää.
YLEn aluevaalikonekysymys 14/30 huumeidenkäytöstä
Neulojen vaihtopalvelut vähentävät tartuntatauteja ja suojelevat muita kaupunkilaisia, ja vaihtopalvelujen yhteydessä voidaan ohjata vieroitukseen tai muiden tarpeellisten tukipalvelujen pariin, jotta syrjäytymisen seurannaisvaikutukset ja kalliimmat hoidot vältetään myöhemmin.
Huumeidenkäytön yleistyminen on vakava ongelma, joka vaatii sekä ennaltaehkäisyä että tehokkaita hoitokeinoja. Pelkät rangaistukset eivät vähennä varsinkin pääkaupunkiseudun kasvukeskuksissa nykyisin jo täysin selvästi näkyvää huumeongelmaa, vaan meidän on panostettava varhaiseen puuttumiseen, mielenterveyspalveluihin ja kunnon hoitoon ohjaukseen.
Huumeiden käytön haittoja on torjuttava myös niin, että julkiset tilat mm. ostoskeskusten vessoissa tai lasten leikkialueilla pysyvät turvallisina kaikille eikä huumekauppa ja -käyttö rehota alueellamme. Huumeidenkäyttäjät on autettava irti riippuvuudestaan, ja mm. nuorten riskiä sortua huumeisiin tulee ennaltaehkäistä kaikin tavoin ennen kuin ongelma pahenee.
YLEn vaalikone 15/30 vanhustenhoidosta aikuisten lasten toimesta
Aikuisten lasten osallistuminen vanhempiensa hyvinvointiin ei saa tarkoittaa sitä, että heidät velvoitettaisiin kantamaan päävastuu hoidosta, vaan ennemminkin sitä, että yhteiskunnan ja perheiden välinen yhteistyö voisi toimia paremmin.
On paljon yksinäisiä vanhuksia, ja lisäksi joissain perheissä keskinäiset välit ovat voineet katketa jopa täysin tai lapset ovat muuttaneet työn perässä niin kauas Suomessa tai ulkomaille, että he eivät voi hoitaa vanhempiaan, joten hyvinvointivaltiossa tulee järjestää kunnon hoito kaikille vanhuksille.
Moni suomalainen kuitenkin haluaa tukea ikääntyviä vanhempiaan, mutta tarvitsee siihen joustavampia ratkaisuja työelämässä ja yhteiskunnan palveluissa. Hyvin toimiva omaishoidon tuki helpottaa monen perheen tilannetta ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta, mikä myös säästää yhteiskunnan varoja pitkällä aikavälillä.
YLEn vaalikone 16/30 sote-palvelujen saatavuudesta eri alueilla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella peruspalvelujen tulee olla helposti saavutettavissa. Palveluiden nopeutta ja kattavuutta voidaan parantaa liikkuvilla palveluilla ja etävastaanotoilla, mutta lisäksi on varmistettava palvelujen helppo saavutettavuus myös mm. ikäihmisille eri alueilla.
YLEn aluevaalikonekysymys 17/30 palokunnista
Palokunnat ja pelastustoimen tehtävät ovat kriittisiä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan turvallisuudelle. Viiveet akuuteissa tilanteissa johtavat vakaviin seurauksiin.
YLEn aluevaalikone 18/30 vanhusten kotikäyntien korvaamisesta etäpalveluilla
Inhimillistä kohtaamista ja hoivaa ei voi korvata digipalveluilla. Kotikäyntejä ei voi korvata etätapaamisilla, joista on kuitenkin apua mm. vanhusten yksinäisyyteen ja sosiaalisen yhteyden ylläpitoon tilanteissa, joissa nettiä muutenkin käyttävä ikäihminen oikeasti myös osaa ja haluaa etätapaamisia.
YLEn vaalikone 19/30 vanhusten ympärivuorokautisesta palveluasumisesta
Ikäihmisten palveluissa on turvattava sekä laadukas kotihoito että riittävä määrä ympärivuorokautisen hoivan paikkoja. Jokaisen ikäihmisen tilanne on yksilöllinen. Yhteisöllinen palveluasuminen ja kotihoito ovat monille toivottu ratkaisu. Laadukasta ja luotettavaa ympärivuorokautista hoivaa on oltava saatavilla riittävästi niille, jotka sitä tarvitsevat.
Hoitopaikkapäätösten nopeuteen on panostettava ja hyvinvointialueen tulee ottaa koordinointivastuu hoitopaikan tai kotihoidon järjestämisestä ilman, että ikäihminen tai hänen läheisensä joutuvat jatkuvasti soittelemaan asiasta. Sellainen on kohtuutonta, kun huoli ikäihmisen pärjäämisestä kotona on suuri.
Vanhusten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia tulee parantaa olennaisesti. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä, ja myös luonnossa ulkoilulla on paljon terveyttä ja psykofyysistä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.
YLEn aluevaalikonekysymys 20/30 nuorten mielenterveyspalveluista
Tutkimusten mukaan mitä nuorempana ongelmat alkavat, sitä sitkeämmässä ne ovat. Siksi erityisesti lasten ja nuorten nopea pääsy matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin on varmistettava esim. lisäämällä koulupsykologien ja -kuraattorien resursseja, laajentamalla walk-in-vastaanottoja ja hyödyntämällä digitaalisia palveluita täydentävänä tukena.
Etävastaanotot ovat hyödyllinen lisä erityisesti nuorisollemme, mutta ne eivät voi korvata koulupsykologin fyysistä läsnäoloa oppilaitoksissa, sillä 100% luottamuksellisuuden ja kasvokkain kohtaamisen merkitys on suuri.
Ennaltaehkäiseviin ja varhaisen vaiheen palveluihin panostaminen säästää sekä inhimillistä kärsimystä että yhteiskunnan varoja pitkällä aikavälillä. Mielenterveyspalveluissa tulee vahvemmin panostaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiin. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.
YLEn vaalikonekysymys 21/30 hyvinvointialueiden yhdistämisestä
Hyvinvointialueiden määrää on syytä arvioida kriittisesti. Budjetin tulisi kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon. Joillain hyvinvointialueilla voi olla vaikeuksia tuottaa palveluita riittävällä laadulla ja kustannustehokkaasti, joten alueiden yhdistäminen voisi olla yksi keino parantaa resurssien käyttöä ja palveluiden saatavuutta.
Kuitenkaan hallinnon rakenteelliset muutokset eivät yksinään riitä, vaan palveluiden johtamista ja toimintamalleja on kehitettävä kokonaisvaltaisesti. Hyvinvointialueiden yhdistämisen on perustuttava tarkkaan arvioon siitä, miten se vaikuttaa palveluiden laatuun ja saatavuuteen eri alueilla.
Tärkeintä on uudistaa toimintatapoja aktiivisesti ja ottaa asiakkaana oleva ihminen huomioon kokonaisuutena, jonka fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Silloin sote-palvelut ovat myös vaikuttavia ja kokonaistaloudellisia, vaikka hyvinvointialueiden määrää ei vähennettäisi.
YLEn aluevaalikonekysymys 22/30 maakuntaverosta
Hyvinvointialueiden verotusoikeus (maakuntavero) ei ole järkevä ratkaisu, sillä se voi lisätä kokonaisveroastetta ja alueellista eriarvoistumista ilman, että palveluiden saatavuus tai vaikuttavuus paranisi.
Valtion rahoitusmallia voidaan kehittää, mutta veropohjan laajentaminen ei saa tarkoittaa sitä, että kansalaisille kasataan lisää veroja ilman hallinnollisten rakenteiden ja bykokratian vähentämistä, palvelujen toimintamallien parantamista ja todellisten yksikkökustannusten läpinäkyvyyden perusteella paremmin arvioitavaa vastuullista taloudenpitoa ja hyvää johtamista.
Olennaisinta ei ole se, mikä taho verot kerää ja tilittää eteenpäin sote-alueelle, vaan mitä kerätyillä verovaroilla saadaan aikaan kokonaisvaltaisesti asukkaiden fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia aidosti, vaikuttavasti parantaen.
YLEn aluevaalikonekysymys 23/30 kansanedustajan kolmoisroolista
Kuntien ja hyvinvointialueen päättäjien hyvä yhteys maamme lainsäätäjiin on erittäin tärkeää. Kansanedustajien mukanaolo alue- ja kuntapolitiikassa voi parhaimmillaan tuoda päätöksentekoon arvokasta kokonaiskuvaa sekä syvempää ymmärrystä valtakunnallisen ja paikallisen tason yhteyksistä.
Tämä on hyödyllistä erityisesti silloin, kun edustaja pystyy aidosti osallistumaan ja käyttämään tietotaitoaan paikallisten asioiden edistämiseen. On kuitenkin ongelmallista, jos kansanedustaja asettuisi ehdolle lähinnä kerätäkseen ääniä puolueelleen ja jättäisi käytännön päätöksenteon sijaisilleen.
Äänestäjän pitää voida luottaa siihen, että hänen valitsemansa henkilö todella hoitaa kaupunginvaltuutettuna tai aluevaltuutettuna saamansa vastuun. Samassakin puolueessa on yleensä erilaisia painotuksia, joten kun äänestäjä valitsee tietyn ehdokkaan, hänen äänensä ei saa päätyä käytännössä jonkun toisen ajettavaksi.
YLEn aluevaalikonekysymys 24/30 ilmastopäästöistä
Terve elinympäristö ja pienempi kemikaalikuorma ovat tärkeitä terveydelle ja hyvinvoinnille.
YLEn vaalikone 25/30 sote-hyvinvointialueiden säästöjen aikataulusta
Mahdollinen aikataulun jousto ei saa tarkoittaa ongelmien pitkittämistä tai paikallisen vastuun pakoilua. Kunkin hyvinvointialueen on kannettava vastuunsa kunnon muutosten tekemiseksi ja byrokratiansa karsimiseksi mahdollisimman nopeasti.
Tarvittaessa hyvinvointialueiden määrää on vähennettävä, jotta hallintorakenteiden yhdistämisellä saadaan tarvitut säästöt ja jatkossa pysytään budjetissa ilman, että pyydetään lisää rahaa veronmaksajilta. Sote-budjetin tulee kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon ja byrokratiaan, jota yleensä on sitä enemmän mitä pienempiin osiin hallinto on jaoteltu.
Tärkeintä on uudistaa toimintatapoja aktiivisesti ja ottaa asiakkaana oleva ihminen huomioon kokonaisuutena, jonka fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Silloin sote-palvelut ovat myös vaikuttavia ja kokonaistaloudellisia jatkossa.
YLEn aluevaalikonekysymys 26/30 ensihoidosta Länsi-Uusimaalla
Ensihoidon tehtävät ovat kriittinen perustoiminto, jonka on toimittava luotettavasti ja tehokkaasti kaikissa tilanteissa. Viiveet akuuteissa tilanteissa voivat johtaa vakaviin seurauksiin.
YLEn vaalikone 27/30 vanhusten hoidosta kotipaikkakunnalla
Vanhusten on hyvä saada hoitoa mahdollisimman lähellä kotipaikkakuntaansa, jotta heidän läheisensä voivat helposti vierailla ja vanhus itsekin voi mahdollisesti käydä välillä kotiseudullaan ilman pitkää matkustamista. Sosiaalinen hyvinvointi tukee fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Elämän viimeisillä hetkillä mahdollisesti tarpeellista erikoissairaanhoitoa ei voida turvallisesti järjestää jokaisessa paikassa, vaan tällöin vanhuksen on siirryttävä kotipaikkakunnaltaan lähimpään paikkaan, josta hän saa tarvitsemansa hoivan.
YLEn aluevaalikonekysymys 28/30 sotepalvelujen keskittämisestä
Budjetin tulisi kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon tai rakennusten ylläpitokustannuksiin. Tärkeintä on, että palvelua saa nopeasti ja hoito tuottaa tuloksia. Palveluiden nopeutta ja kattavuutta voidaan parantaa myös liikkuvilla palveluilla ja etävastaanotoilla, mutta nopeiden digipalvelujen lisäksi on varmistettava palvelujen helppo saavutettavuus myös mm. ikäihmisille. Myös omalääkärimallilla voidaan parantaa hoidon vaikuttavuutta, joka tuo säästöjä budjetissa pysymiseksi.
YLEn vaalikone 29/30 perusterveydenhoidosta ja suun terveydenhoidosta
Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluihin tulee päästä nopeasti. Budjetin tulisi kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon tai rakennusten ylläpitokustannuksiin. Tärkeintä on, että palvelua saa nopeasti ja hoito tuottaa tuloksia. Palveluiden nopeutta ja kattavuutta voidaan parantaa myös liikkuvilla palveluilla ja etävastaanotoilla, mutta nopeiden digipalvelujen lisäksi on varmistettava palvelujen helppo saavutettavuus myös mm. ikäihmisille. Myös omalääkärimallilla voidaan parantaa hoidon vaikuttavuutta, joka tuo säästöjä budjetissa pysymiseksi.
YLEn aluevaalikonekysymys 30/30 sote-säästöistä
Tärkeintä on uudistaa toimintatapoja aktiivisesti ja ottaa asiakkaana oleva ihminen huomioon kokonaisuutena, jonka fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Silloin sote-palvelut ovat myös vaikuttavia ja kokonaistaloudellisia jatkossa.
Budjetin tulisi kohdistua ensisijaisesti palveluihin eikä hallintoon tai rakennusten ylläpitokustannuksiin. Tärkeintä on, että palvelua saa nopeasti ja hoito tuottaa tuloksia. Palveluiden nopeutta ja kattavuutta voidaan parantaa myös liikkuvilla palveluilla ja etävastaanotoilla, mutta nopeiden digipalvelujen lisäksi on varmistettava palvelujen helppo saavutettavuus myös mm. ikäihmisille. Myös omalääkärimallilla voidaan parantaa hoidon vaikuttavuutta, joka tuo säästöjä budjetissa pysymiseksi.
YLEn vaalikone kuntavaaleissa 2025
YLEn kuntavaalikonekysymys 1/30 pienten koulujen lakkauttamisesta
Lähikoulut ovat tärkeä tekijä alueen yhteisöllisyyden ja lasten hyvinvoinnin kannalta. Pienemmät koulut tarjoavat usein rauhallisemman oppimisympäristön, joka tukee oppilaiden keskittymiskykyä ja koulussa jaksamista paremmin kuin suuret massakoulut. Kun lapset voivat hyvin koulunsa tavallisessa arjessa, se vähentää kalliimpien tuki- ja mielenterveyspalvelujen kuluja sekä lisää myös vanhempien hyvinvointia.
Toisaalta suurilla kouluilla on omat vahvuutensa, kuten laajempi valinnaisaineiden tarjonta ja monipuolisemmat tilat esimerkiksi taide- ja liikuntaopetukseen. On tärkeää varmistaa, että myös suurissa yksiköissä koulurauha säilyy ja oppilaiden yksilölliset tarpeet huomioidaan riittävällä resursoinnilla. Myös suurissa kouluissa tulee olla riittävän pienet luokkakoot, joka on tärkeämpää kuin itse rakennuksen koko tai sijainti.
Kouluverkkoratkaisujen tulee perustua kokonaisarvioon, jossa huomioidaan koulumatkojen pituus, opetuksen monipuolisuus ja laatu sekä koulurauhan turvaaminen.
YLEn kuntavaalikonekysymys 2/30 ruotsin kielen opetuksesta
Kielen omaksuminen on helpompaa nuorempana, ja varhainen altistus voi lisätä sekä motivaatiota että sujuvuutta myöhemmin. Espoossa on tärkeää tarjota mahdollisuus ruotsin kielen oppimiseen jo ennen peruskoulun kuudetta luokkaa niille oppilaille, jotka ovat siitä kiinnostuneita. Ruotsin kielen opintoja voidaan järjestää Espoon kouluissa esimerkiksi valinnaisaineena tai kielikerhoina ilman, että siitä tulee pakollinen kaikille. Tämä tukee kielitaidon kehittymistä ja antaa perheille joustavuutta valita lapselle sopivin tapa oppia.
YLEn kuntavaalikonekysymys 3/30 koulujen luokkakoosta
Koulujen oppimisympäristön tulee tukea jokaisen lapsen keskittymistä, oppimista, turvallisuutta ja hyvinvointia. Liian suuret ryhmät kuormittavat sekä oppilaita että opettajia, heikentävät yksilöllistä ohjausta ja voivat lisätä levottomuutta. Espoossa on tärkeää asettaa opetusryhmille yläraja, jotta koulurauha ja opetuksen laatu turvataan.
Samalla on varmistettava, että selkeät säännöt ja yhteiset käytännöt tukevat koulurauhaa. Opettajien ei tule joutua neuvottelemaan erikseen jokaisen oppilaan tai vanhemman kanssa siitä, mitä peruskoulussa voidaan edellyttää käytöstavoissa tai työrauhassa. Pienryhmät ovat tarpeellisia oppimisen erityistarpeisiin, mutta niitä ei tule käyttää ratkaisuna yleiseen levottomuuteen. Koulurauhan perusedellytykset on varmistettava koko kouluyhteisössä selkeällä johtamisella ja riittävillä tukitoimilla.
YLEn vaalikone 4/30 päiväkoti- ja kouluruoasta
Kunnan ruokapalveluissa on panostettava puhtaaseen, ravitsevaan ja luonnolliseen ruokaan, joka tukee fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä auttaa tasoittamaan myös sosiaalista levottomuutta. Kasviksia tulee lisätä paljon jokaiselle aterialle kaikille sekasyöjillekin, mutta ei pidä siirtyä pelkkään kasvisruokaan.
YLEn kuntavaalikone 5/30 alle 3-vuotiaiden lasten kotihoidosta Espoossa
Espoon tulee tukea perheiden valinnanvapautta lastenhoidossa tarjoamalla kuntalisää alle 3-vuotiaiden kotihoitoon. Tämä mahdollistaa sen, että perheet voivat tehdä lastenhoitoon liittyvät päätökset oman elämäntilanteensa ja lapsen tarpeiden mukaisesti ilman taloudellista painetta siirtää lasta varhaiskasvatukseen ennen kuin se on heille luontevin ratkaisu. Kuntalisän avulla voidaan myös vähentää päiväkotien paineita ja turvata rauhallisempi aloitus varhaiskasvatuksessa niille lapsille, jotka siirtyvät sinne myöhemmin.
Espoon varhaiskasvatuksen kehittämisessä tulee varmistaa riittävät resurssit, jotta ryhmäkoot pysyvät kohtuullisina ja jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen. Päiväkodit ja perhepäivähoito ovat arvokas osa lasten hyvinvointia ja kasvua, ja niiden laadun varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta perheet voivat valita varhaiskasvatuksen hyvillä mielin ja luottavaisin mielin myös alle 3-vuotiaille lapsille.
YLEn vaalikone 6/30 koulujuhlien perinteiden arvostamisesta
Poliittinen päätöksenteko tulee rakentaa yleisesti kestävien arvojen, kuten vastuullisuuden, oikeudenmukaisuuden ja lähimmäisenrakkauden pohjalle, jotka eivät ole sidottuja vain yhteen uskontoon, mutta jotka kristillisessäkin perinteessä ovat keskeisiä. Espoon kaupungin ja hyvinvointialueemme toimintojen tulee olla katsomuksellisesti neutraaleja ja turvata jokaisen oikeus omaan vakaumukseensa.
Suomen kulttuuri on arvokas ja tärkeä. Sen lisäksi että arvostamme muita kulttuureita, niin suomalaisina me luonnollisesti saamme arvostaa myös omia perinteitämme. Koulujemme juhlatraditioita on tärkeää kunnioittaa, ja samalla niiden tulisi olla kaikille oppilaille sopivasti osallistavia ja yhteisöllisyyttä tukevia. Suvivirren saa laulaa kevätjuhlassa.
Liiallista uskonnollisuutta tulee välttää kouluissa, koska kaupungin perusopetuksen tehtävä on sivistää ja kouluttaa monialaisesti kaikkia Espoossa asuvia eikä koulun tehtävä ole opettaa uskontojen varsinaista tunnuksellista sisältöä lapsille.
YLEn kuntavaalikonekysymys 7/30 vauvarahasta
Kasvavassa ja kansainvälistyvässä Espoossa ei vauvarahoja tarvita. Yleisestikin ottaen kunnan vetovoimaisuutta lapsiperheiden näkökulmasta voidaan parantaa pysyvämmin panostamalla esimerkiksi työpaikkojen saatavuuteen, laadukkaisiin varhaiskasvatuspalveluihin ja kouluihin sekä elinympäristön ja viihtyisyyden kehittämiseen. Kuntien ja kaupunkien tulee houkutella asukkaita tarjoamalla hyvää arkea vauvasta vaariin eikä yksittäisillä kertaluonteisilla vauvapalkkioilla, jotka saatuaan perhe voi muuttaa kunnasta kuitenkin pois, jos kunnassa ei ole muuten hyvä asua tai ei ole työpaikkoja saatavilla tai jos jatkuvasti kasvava veroprosentti ajaa pois kunnasta toiseen kaupunkiin, jossa kokonaisveroaste saadaan pidettyä maltillisempana.
YLEn vaalikonekysymys 8/30: Verot vs Menot
Veronkorotukset heikentäisivät Espoon kilpailukykyä, sillä jo nyt monet Espoon asukkaat ja yritykset valitsevat asuin- tai toimipaikkansa verotuksen perusteella. Talouden haasteisiin on vastattava ensisijaisesti karsimalla turhaa byrokratiaa, parantamalla kaupungin toimintamalleja ja kohdentamalla resurssit oikein, jotta voimme turvata palvelut ilman, että espoolaisten verotaakkaa kasvatetaan. Palvelujen leikkaamisen sijaan niitä tulee järkeistää toimintamallien kehittämisellä. Verojen nosto ei ole kestävä ratkaisu hallinnolliseen tehottomuuteen ja byrokratiaan. Myös työllisyyspalveluihin on panostettava, jotta useampi Espoossa asuva työllistyy.
YLEn vaalikonekysymys 9/30 pääomatulojen verotuksesta
YLEn vaalikone 10/30 Espoon kaupungin omistamien yritysten palvelujen ostamisesta
Kun Espoon kaupunki omistaa yrityksiä tai on mukana muissa yhteenliittymissä, niin oletusarvoisesti ne on suunniteltu tuottamaan tietyt palvelut tarpeidemme mukaisesti ja siksi on loogisinta myös ostaa palvelumme siltä.
Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että julkisilla verovaroilla maksettujen palveluiden järjestämisessä keskeistä on niiden laatu, nopea saatavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus – ei palveluntuottajan juridinen muoto. Ratkaisut on tehtävä asiakkaan ja veronmaksajien etu edellä kokonaisuutena tarkasteltuna kestävästi. Julkinen hallinto ei voi ulkoistaa vastuutaan eikä myöskään julkisten palvelujen osittaista ulkoistamista ole järkevää pelätä pelkän periaatteen vuoksi ideologisista syistä.
Silloin kun palvelun yksityistäminen on järkevää, hankitun palvelun laatua on myös valvottava aktiivisesti. Lopputulos ratkaisee ja laatu on lunastettava sekä itse tuotetuissa että ulkoistetuissa palveluissa, myös Espoon kaupungin omistamissa yrityksissä.
YLEn vaalikonekysymys 11/30 maakuntalennoista
Espoon kaupungin veronmaksajien ei tule rahoittaa maakuntalentoja. Maakuntakentät vaativat jatkuvia investointeja ja valtion tukea, vaikka matkustajamäärät ovat usein niin alhaiset, että reitit eivät ole taloudellisesti järkeviä.
Kunnat, joiden elinkeinoelämä tarvitsee läheistä pientä lentokenttää, tulee priorisoida omien muiden kulujensa osalta kriittisesti, mihin panostavat budjettiaan. Jos jonkun pienen lentokentän ylläpito on olennaista valtion puolustuksen ja Suomen turvallisuuden näkökulmasta, silloin valtion tulee kustantaa se.
Lentoliikenteen tulee toimia markkinaehtoisesti, jolloin sen kustannuksista vastaavat ne tahot, jotka lentoja tarvitsevat. Moniin maakuntiin on jo nopeat ja toimivat junayhteydet, joten lentäminen kaikkialle ei ole välttämättömyys. Siitä on tingittävä silloin, kun julkisia varoja tarvitaan tärkeämpiin kohteisiin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
YLEn kuntavaalikone 12/30 työllisyyspalveluista etänä
Etäpalvelut ja liikkuvat palvelut tarjoavat joustavia ja saavutettavia ratkaisuja työnhaun tueksi erityisesti pienten paikkakuntien asukkaille. Niiden avulla voidaan tarjota yksilöllistä ohjausta ilman, että työnhakijan tarvitsee matkustaa pitkiä matkoja palveluiden pariin tai että joka paikkakunnalla tarvitsisi olla kallista toimistorakennusta.
Terapeuttina ja työnohjaajana tiedän, että etäpalvelut sopivat useimmille työikäisille erinomaisesti ja moni priorisoi niitä mieluummin kuin liikenteeseen lähtemistä saadakseen apua. Etätapaamisessakin yksilö tulee kohdata aidosti, jotta tapaaminen on vaikuttava ja työtön työnhakija tulee kuulluksi.
Työnhakijan tulee saada riittävää tukea ja neuvontaa tehokkaasti ja vaikuttavasti, olipa kyseessä etäpalvelu, liikkuva palvelu tai tarvittaessa myös henkilökohtainen tapaaminen kasvotusten. Pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien tulee saada useammin tukea myös kasvotusten, jotta työnhakua saadaan tuettua mahdollisimman aktiivisesti.
YLEn vaalikone 13/30 maa-alueiden pakkolunastuksista Espoossa
Espoon kaupungin tulee pystyä tekemään strategista kaavoitusta ja kaupunkisuunnittelua, jotta yllättäviltä pakkokeinoilta vältytään. Pakkolunastukset ovat poikkeuksellinen keino, jota tulee käyttää vain erittäin perustelluissa tapauksissa. Hyvä suunnitelmallisuus lisää kaupunkiin muuttavien luottamusta kaupungin päätöksentekoa kohtaan.
YLEn kuntavaalikonekysymys 14/30 teatterien rahoituksesta
Monipuolinen kulttuuri ja taide ovat erittäin tärkeä osa yhteisöllisyyttä, hyvinvointia, kaupungin viihtyvyyttä ja monipuolista palvelutarjontaa sekä mm. mielenterveyden tukemista. Espoossa on laadukkaita kulttuuripalveluita, jotka houkuttelevat myös matkailijoita ja elävöittävät kaupunkia. Kulttuuriin panostaminen ruokkii myös monialaisia, luovia innovaatioita, joiden pohjalta Espooseen voi syntyä uudenlaista liiketoimintaa kansainvälisillekin markkinoille ja sen myötä lisää työpaikkoja parantamaan Espoon talousnäkymiä. Espoon teatteri on arvokas osa rikasta espoolaista kulttuurielämää.
Tiukan talouden hetkellä on ymmärrettävästi ensin varmistettava kriittisimmät peruspalvelut, mutta kulukarsinnat eivät saa kohdistua yksipuolisesti kulttuuriin tai virkistys- ja harrastustoimintaan, vaan mahdolliset säästöt on suunniteltava tasapainoisesti pitkän aikavälin kokonaisvaikutukset huomioiden.
YLEn vaalikone 15/30 kirjastojen turvaamisesta
Lähikirjastojen rahoitus tulee turvata, sillä ne tarjoavat maksuttoman pääsyn tietoon, kulttuuriin ja opiskelutiloihin kaikille kuntalaisille – erityisesti lapsille, nuorille, opiskelijoille, ikäihmisille ja maahanmuuttajille, jotka hyötyvät kirjastojen tarjoamasta kielituesta ja kotoutumista edistävästä toiminnasta.
Itsepalvelukirjastot voivat täydentää palvelutarjontaa, mutta ne eivät saa korvata kirjastoammattilaisten osaamista ja läsnäoloa. Kirjastonhoitajat ohjaavat, neuvovat ja tukevat kuntalaisia tiedonhaussa, opiskelussa ja kulttuuriharrastuksissa. Tämä tuki on erityisen tärkeää esimerkiksi maahanmuuttajille, jotka voivat kirjaston kautta kehittää kielitaitoaan, tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja löytää tilan, jossa on helppo oppia ja verkostoitua. Pelkät itsepalvelukirjastot eivät voi korvata tätä arvokasta asiantuntemusta, joka hyödyttää erityisesti niitä, jotka tarvitsevat tukea esimerkiksi digitaalisten palveluiden käytössä tai kotoutumiseen liittyvässä tiedonhaussa.
YLEn kuntavaalikone 16/30 monikulttuurillisten tapahtumien järjestämisestä
Yhteisöllisyys luo turvallisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia meille kaikille espoolaisille. Maahanmuutto ja monimuotoisuus voivat vahvistaa Espoon elinvoimaa, kunhan kotoutuminen onnistuu nopeasti ja työelämässä tarvittavat taidot, kuten kielitaito, ovat hyvät. Kunnon yhteisöllisyyden rakentaminen on erittäin tärkeää, ja siihen tulee käyttää monia erilaisia keinoja kaupungin kaikilla palvelualueilla.
Espoon tulee edistää vahvaa ja nopeaa kotoutumista esimerkiksi kunnon suomen kielen ja demokraattisen, tasa-arvoisen kulttuurimme tapojen opetuksella, sekä miesten että naisten työllistymisen tukemisella, lasten koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien varmistamisella sekä yhteisillä tapahtumilla, joissa kantasuomalaiset ja ulkomaalaistaustaiset ihmiset tutustuvat toisiinsa ja oppivat yhdessä arvostamaan monikulttuurillisesti kasvavaa kaupunkiamme.
YLEn vaalikonekysymys 17/30 Pride-liputuksesta
Espoossa kannattaa juhlistaa monimuotoista yhteisöllisyyttä ja rakkauden iloa.
Jokaisella ihmisellä on kiistaton, yhdenvertainen ihmisarvo. On rikkaus, että olemme erilaisia emmekä samasta puusta veistettyjä. Sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisun vapaus ovat osa jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta.
Rakkautta saa olla monenmuotoista, ja kaikki sateenkaaren iloiset värit runsauttavat meidän kaikkien maailmankuvaa toisin kuin mustavalkoinen ajattelutapa ja tekopyhä moralisointi. Erilaisuutta ei tarvitse pelätä, ja jos pelkää, kannattaa hakea apua itselleen eikä hyökätä vähemmistön kimppuun. Muiden elämäntapa ei ole meiltä muilta pois, ja keskinäinen rauha ja rakkaus lisää koko kansakuntamme hyvinvointia.
Kun jokainen keskitymme toistemme turhanpäiväisen kritisoinnin sijaan niihin asioihin, joilla itse parhaiten luomme hyvinvointia yhteiskuntaamme, me voimme sekä itse paremmin että rakennamme koko Suomelle parempaa perusturvallisuutta ja kansantaloudellistakin kasvua.
YLEn kuntavaalikone 18/30 julkisesta liikenteestä Espoossa
Ihan joka paikasta ei tarvitse päästä julkisilla liikennevälineillä, mutta yleisesti ottaen Espoon julkista liikennettä on lisättävä, jotta työpaikat, koulut, harrastukset, kaupat ja peruspalvelut ovat saavutettavissa sujuvasti myös ilman omaa autoa.
Näin autoilijoidenkaan ei tarvitsisi istua jatkuvasti liikenneruuhkissa, vaan hekin voisivat käyttää matka-ajan lyhentymisen tuottavampiin asioihin töissä, harrastuksissa tai esimerkiksi lasten kanssa.
Kyse ei ole pelkästään liikenteen, vaan koko arjen sujuvuudesta, koulussa ja työssäjaksamisesta, liikunta- ym. harrastustoimintaan kannustamisesta ja lapsiperhe-elämän pyörittämisestä ilman uupumista.
Pienalueet tarvitsevat hyvät julkiset yhteydet, koska omakotitaloissa useimmiten asuu nimenomaan ruuhkavuosiaan eläviä lapsiperheitä. Hieman harvempaan asutut alueet tulee saada paremman bussiliikenteen äärelle, jotta espoolaisperheet eivät tarvitsisi jopa 2 autoa lapsiaan kuljettaakseen tai töihin ja palveluihin päästäkseen.
YLEn vaalikone 19/30 metsien avohakkuista
Tarvittavat hakkuut tulee suunnitella kestävästi niin, että Espoon kaupungin omistamien metsien arvo säilyy sekä ekologisesti että espoolaisten virkistyskäytössä. Pitkäjänteinen metsänhoito on myös kokonaistaloudellisin ratkaisu puunmyynnin hetkittäisten pikavoittojen saamisen sijaan.
YLEn vaalikone 20/30 teollisuuden työpaikoista vs ympäristö
Enter Espoon mukaan maailmalta Espooseen saadut kansainväliset huippuosaajat, jotka myös perustavat start up-yrityksiä ja luovat uusien innovaatioiden lisäksi työpaikkoja, arvostavat kaupunkiamme mm. luontoyhteyden vuoksi. Ympäristö ja työllisyys- /talouskasvu eivät ole vastakkaisia tavoitteita, vaan ne pystyy yhdistämään pitkäjänteisellä päätöksenteolla.
Espoon tulee pitää kiinni hiilineutraaliustavoitteestaan, ja samalla varmistaa, että kaupungin elinkeinoelämälle on erinomaiset toiminta- ja kasvuedellytykset, jotta saamme lisää työpaikkoja Espooseen. Ympäristönsuojelun ja talouskasvun tulee kulkea käsi kädessä, jotta elinympäristömme säilyy terveenä ja yritykset voivat investoida kestävään kehitykseen.
Lähiluontoa tulee arvostaa ja kaavoituksessa huomioida sen merkitys espoolaisten kokonaisvaltaiselle fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Se tukee kaupunkimme houkuttelevuutta myös yrityksille, jotka tuovat mukanaan työpaikkoja ja verotuloja.
YLEn kuntavaalikysymys 21/30 lähiluonto vs rakentaminen
Terve elinympäristö, pienempi kemikaalikuorma ja tiiviimpi luontoyhteys ovat tärkeitä terveydelle ja hyvinvoinnille. Epäluonnollinen kaupunkikehitys mm. kasvavan mikromuovi- ja kemikaalikuorman muodossa on mm. psykofyysisen stressin ja oireyhtymien taustalla.
Kaupunkikehityksessä lähiluonnon säilyttäminen on keskeinen tekijä, sillä se tukee espoolaisten psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia ja tekee kaupungista viihtyisyydellään turvallisemman ja myös kansainvälistä matkailua ja osaajia houkuttelevan.
Metsien lisäksi luontoyhteyttä on saatava myös kerrostalolähiöiden, ostoskeskusten ja juna-asemien ym. yhteyteen. Vehreä kaupunki ei ole vain arkkitehtoninen kauneus- ja viihtyvyysasia, sillä ihmisen hermosto rauhoittuu luonnossa. Kun luomme vihreää linjastoa myös kasvukeskusten ytimeen eikä vain niiden laitamille, vehreys lahjoittaa luontaisesti rauhoittavan vaikutuksensa myös katujen levottomuuteen. Runsaat viheristutukset eivät toki yksin ratkaise mm. katujengiongelmaa.
YLEn kuntavaalikone 22/30 hiilineutraalista Espoosta
Espoon tulee pitää kiinni hiilineutraaliustavoitteestaan, ja samalla varmistaa, että kaupungin elinkeinoelämälle on erinomaiset toiminta- ja kasvuedellytykset. Ympäristönsuojelun ja talouskasvun tulee kulkea käsi kädessä, jotta elinympäristömme säilyy terveenä ja yritykset voivat investoida kestävään kehitykseen.
Lähiluontoa tulee arvostaa ja kaavoituksessa huomioida sen merkitys espoolaisten kokonaisvaltaiselle fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Kaupunkikehityksen on perustuttava viihtyisään ja laadukkaaseen ympäristöön, ja terveeseen ilmanlaatuun. Ympäristön ja asukkaiden hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.
Julkisen liikenteen kehittäminen ei ole pelkästään ilmastoteko, vaan se auttaa espoolaisten autoilijoiden ohella mm. ruuhkavuosiaan eläviä lapsiperheitä, jotka kuljettavat lapsiaan päiväkotiin, kouluun ja harrastuksiin sekä käyvät ostoksilla ja peruspalveluissa autolla, jos julkinen liikenne ei toimi riittävän sujuvasti myös Espoon poikittaisliikenteessä.
YLEn vaalikone 23/30 maahanmuuttajista Espoon elinvoiman kannalta
Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan mm. kansainvälisten yritysten tarpeisiin, ja se on yksi ratkaisu myös sote-alan työvoimapulaan. Kantasuomalaisen väestön vanhetessa hoivapalveluja ei saada tuotettua ilman hoitotyön arvostuksen nostoa suomalaisten keskuudessa tai maahanmuuttajien avulla.
Maahanmuutto ja monimuotoisuus voivat vahvistaa Espoon elinvoimaa, kunhan kotoutuminen onnistuu nopeasti ja työelämässä tarvittavat taidot, kuten kielitaito, ovat hyvät.
Kunnon yhteisöllisyyden rakentaminen on erittäin tärkeää. Espoon tulee edistää vahvaa ja nopeaa kotoutumista esimerkiksi kunnon suomen kielen ja demokraattisen, tasa-arvoisen kulttuurimme tapojen opetuksella, sekä miesten että naisten työllistymisen tukemisella, lasten koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien varmistamisella.
Eri asuinalueiden eriytymistä on ennaltaehkäistävä kaavoituksen ja palveluiden hyvällä suunnittelulla, jotta Espoo on turvallinen, viihtyisä ja terveeseen, aktiiviseen arkeen kannustava kaupunki.
YLEn vaalikone 24/30 maahanmuuttajien kotoutumisesta Espooseen
Espoon tulee satsata maahanmuuttajien kotouttamisen ja mm. työllistymisen palveluihin sekä mm. syrjäytymisen ja katujengikulttuurin estämiseen. (ks. myös edellinen vastaukseni)
YLEn kuntavaalikone 25/30 kiintiöpakolaisista Espoossa
Pakolaisia tulee ohjata muuallekin kuin Espooseen ja kasvukeskuksiin. Maahanmuuttajien kunnon integroituminen edellyttää suurempia resursseja varhaiskasvatuksessa, kouluissa, sote- ym palveluissa.
Espoon tulee satsata maahanmuuttajien kotouttamisen ja mm. työllistymisen palveluihin sekä mm. syrjäytymisen ja katujengikulttuurin estämiseen.
On tärkeää, että kotoutuminen onnistuu nopeasti ja työelämässä tarvittavat taidot, kuten kielitaito, ovat hyvät.
Kunnon yhteisöllisyyden rakentaminen on erittäin tärkeää. Espoon tulee edistää vahvaa ja nopeaa kotoutumista esimerkiksi kunnon suomen kielen ja demokraattisen, tasa-arvoisen kulttuurimme tapojen opetuksella, sekä miesten että naisten työllistymisen tukemisella, lasten koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien varmistamisella.
Eri asuinalueiden eriytymistä on ennaltaehkäistävä kaavoituksen ja palveluiden hyvällä suunnittelulla, jotta Espoo on turvallinen, viihtyisä ja terveeseen, aktiiviseen arkeen kannustava kaupunki.
YLEn vaalikone 26/30 Espoon yritystoiminnasta
Yritykset luovat työpaikkoja ja verotuloja, joita tarvitsemme kasvavaan ja kansainvälistyvään kaupunkiimme. Emme pärjää ilman kasvavia ja kannattavia yrityksiä hyvinvoivine työntekijöineen.
YLEn kuntavaalikone 27/30 Espoon Leppävaaran Vermosta
Vermon ravirata on Suomen ja pääkaupunkiseudun kannalta tärkeä, kansainvälisen tason ravikeskus, joka tarjoaa arvokkaan ympäristön paitsi raviurheilulle myös laajemmalle tapahtuma- ja harrastustoiminnalle. Vermon alueella järjestetään kansainvälisesti merkittäviä ravikilpailuja sekä konsertteja ja muita suurtapahtumia, mikä tekee siitä ainutlaatuisen monitoimipaikan Espoossa kätevästi junaradan varressa lyhyen matkan päästä Helsingin keskustasta. Vermon aluetta tulee pystyä kehittämään monipuolisemmaksi kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi. Raviurheilun lisäksi alue voisi tarjota entistä enemmän konsertteja, liikunta- ja vapaa-ajan palveluita sekä muita suurtapahtumia, mikä tukee alueen elinvoimaisuutta ja hyödyttää myös paikallisia yrityksiä. Espoon kaupungin kannattaa aktiivisesti edistää ratkaisua, jossa Vermon historia, urheilu ja tapahtumatoiminta säilyvät ja kehittyvät osana kaupunkia palvellen monipuolisesti eri-ikäisten hyvinvointia ja Leppävaaran alueen vetovoimaa.
YLEn vaalikone 28/30 Espoon Keskuksen puurakenteisesta Espoolaisten talosta
Espoolaisten talon rakentaminen on mahdollisuus luoda kaupunkilaisille laadukas, terveellinen ja pitkäikäinen kohtaamispaikka, joka parantaa Espoon Keskuksen ilmettä ja viihtyisyyttä. Puurakentaminen ei ole pelkästään ekologinen valinta, vaan sillä on myös merkittäviä terveyshyötyjä: puu parantaa sisäilman laatua, säätelee kosteutta luonnollisesti ja vähentää hengitystieoireiden riskiä.
Espoon Keskus on kasvanut nopeasti, mutta alueen kaupunkikuva on jäänyt keskeneräiseksi. Rakennusten tulee olla korkeatasoisia, pitkäikäisiä ja arkkitehtonisesti houkuttelevia, jotta ne kestävät aikaa ja palvelevat asukkaita vuosikymmeniä. Arkkitehtuurikilpailun voittanut Espoolaisten talon suunnitelma on juuri sitä, mitä Espoo tarvitsee lisää: persoonallisia ja kestäviä rakennuksia, jotka rikastuttavat kaupunkikuvaa ja tekevät Espoosta viihtyisämmän.
Korkealaatuinen puurakentaminen yhdistää suomalaisen rakennusperinteen moderniin kaupunkisuunnitteluun hienosti ja ekologisesti.
YLEn kuntavaalikone 29/30 Espoon veroprosentista
Veronkorotukset heikentäisivät Espoon kilpailukykyä, sillä jo nyt monet Espoon asukkaat ja yritykset valitsevat asuin- tai toimipaikkansa verotuksen perusteella. Talouden haasteisiin on vastattava ensisijaisesti karsimalla turhaa byrokratiaa, parantamalla kaupungin toimintamalleja ja kohdentamalla resurssit oikein, jotta voimme turvata palvelut ilman, että espoolaisten verotaakkaa kasvatetaan. Palvelujen leikkaamisen sijaan niitä tulee järkeistää toimintamallien kehittämisellä. Verojen nosto ei ole kestävä ratkaisu hallinnolliseen tehottomuuteen ja byrokratiaan. Myös työllisyyspalveluihin on panostettava, jotta useampi Espoossa asuva työllistyy.
YLEn vaalikone 30/30 Espoon hiilineutraaliudesta
Terve elinympäristö, puhdas ilma ja pienempi kemikaalikuorma ovat tärkeitä hyvinvoivien espoolaisten kansanterveyden myötä kansantaloudellekin.
Siinä olivat YLEn vaalikoneen 60 vastaustani alue- ja kuntavaaleissa, ole hyvä!
Minun pääteemani näissä alue- ja kuntavaaleissa ovat Terveys ja hyvinvointi, Työ, Turvallisuus ja Tiedolla johtaminen. Olen terapeutti, mielenterveyden taitojen valmentaja ja työhyvinvoinnin johtamisen kouluttaja-yrittäjä, jolla on pitkä ura johtajana. Voit tutustua tarkemmin monipuoliseen koulutus- ja kokemustaustaani ja saamiini valmennuspalautteisiin.
Voit myös palata YLEn alue- ja kuntavaalikoneen kysymyksiin näistä painikkeista:
